Lue keskustelun säännöt.
Ylihuolehtiva äiti
17.11.2024 |
Onko muilla samanlaista, että oma äiti on jotenkin mielettömän kiinnostunut (aikuisen) lapsensa asioista?
Aloin joitain vuosia sitten miettiä, että ei taida olla ihan normaalia, että kuusikymppinen äiti kyttäilee kaikkea mahdollista syömisestä ja nukkumisesta lähtien. Tajusin, että äiti on hienovaraisesti estänyt minua elämästä elämää, jota olisin halunnut elää.
Esim. 1: Kun olen hieman lihavana, hän huomauttelee ruoka-annosten koosta, mutta heti kun laihdun terveellisiin mittoihin, alkaa voivottelu "anoreksiasta". Noinhan se anoreksia alkaa, että syödään vihannesta ja hypätään lenkillä.
Esim. 2: Ulkomailla ei ole tullut paljon matkusteltua, koska en halua, että äiti on mukana vouhottamassa, ja ilman jos lähtee, niin puhelin piippaa yötä päivää "Onko sinut ryöstetty, kun ei mitään kuulu?"
Kommentit (21)
Ei ole missään rajoissa hyväksyttävää
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen kuusikymppinen nainen, jolla on aikuisia lapsia. Äitisi käytös ei ole missään nimessä normaalia eikä ymmärrettävää. Aseta rajat, tee se vaikka huutamalla, jos ei muuten mene perille.
Vedä ne rajasi. Mulla on tuttu joka ei uskalla edes kertoa äidille lähtevänsä matkoille kun äiti on niin voimakastahtoinen aikuisen lapsensa suhteen. Sentään tuttu on rohkaistunut lähtemään ja ilmoittaa vasta perillä matkasta. Aikaisemmin eli aivan äidin tossun alla ja hyppäsi kun mamma käskee.
Mene naimisiin ja hommaa lapsia niin äitisi on tyytyväinen kun sulla on yllin kyllin puuhaa eikä hänen tarvitse enää stressata pärjäämistäsi.
Mun äiti on tuollainen. Ei hän sille mitään voi. Ahdistunut ja masentunut.
Mun on ollut pakko aina antaa periksi. Helpointa siten. Olen itse 60.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mene naimisiin ja hommaa lapsia niin äitisi on tyytyväinen kun sulla on yllin kyllin puuhaa eikä hänen tarvitse enää stressata pärjäämistäsi.
No ei kai kukaan tee mitään noin typerää?
Vierailija kirjoitti:
Vedä ne rajasi. Mulla on tuttu joka ei uskalla edes kertoa äidille lähtevänsä matkoille kun äiti on niin voimakastahtoinen aikuisen lapsensa suhteen. Sentään tuttu on rohkaistunut lähtemään ja ilmoittaa vasta perillä matkasta. Aikaisemmin eli aivan äidin tossun alla ja hyppäsi kun mamma käskee.
Tiedän useita, jotka eivät voi kertoa matkasta ennen kotiinpaluuta. Joskus ei voi kertoa edes jälkikäteen, koska taas tulee sanomista tai äiti on kateellinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No siksihän liikakansoitusta hankitaan, että saisi sisältöä elämäänsä.
Vierailija kirjoitti:
Mun äiti on tuollainen. Ei hän sille mitään voi. Ahdistunut ja masentunut.
Mun on ollut pakko aina antaa periksi. Helpointa siten. Olen itse 60.
Olet tyhmä kun olet antanut äidillesi periksi 60 vuotta mutta tiedät sen itsekin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen ollut ylihuolehtiva äiti, mutta onneksi aikuiset lapseni ovat panneet minut ruotuun.
Vierailija kirjoitti:
No siksihän liikakansoitusta hankitaan, että saisi sisältöä elämäänsä.
Sinäkin olet liikakansoitusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rajaton tapaus, ei ole normaalia.
Olen 57. Edelleen äiti koittaa määrätä kaiken. Saarnaa ja rähisee. Nykysin sanon vaan et joojoo ja teen niinku ite haluan, jo on korkea aikakin. Isä joi ittensä kuoliaaksi ja nyt veli tekee samaa. Sit on mun vuoro tai sit vaan katkasen välit. Esimerkkejä: en saa pitää yöllä telkkaria auki, en saa nukkua parvekkeen ovi auki, en saa lähettää tietylle serkulle joulukorttia, en saa nukkua päikkäreitä, en saa juoda maitolasillista kerralla vaan ensin puolet ja sitte puolet yms yms!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsi laittaa rajat, jos vanhempi ei itse osaa käyttäytyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No siksihän liikakansoitusta hankitaan, että saisi sisältöä elämäänsä.
Sinäkin olet liikakansoitusta.
Niin?
Vierailija kirjoitti:
Olen kuusikymppinen nainen, jolla on aikuisia lapsia. Äitisi käytös ei ole missään nimessä normaalia eikä ymmärrettävää. Aseta rajat, tee se vaikka huutamalla, jos ei muuten mene perille.
Ihan turha mesota ja kipuilla toisen seurassa, sen kuin vain poistaa häirikön elämästään.
On ilmeisesti yleistä, että äiti on kateellinen tyttärelleen kaikesta mahdollisesta. Näin koen oman äitini kohdalla. Tietenkin se hämätään johonkin välittämisen tai neuvomisen kaapuun. Mutta aika ajoin tajyab, että kateus se siellä puhuu takana sittenkin.
Muistetaan sitten tehdä ero sen suhteen mikä on ylihuolehtimista ja mikä aivan tavallista vanhemmuutta.Kaikki äidit eivät ole samasta muotista tehtyjä.On välittäviä,lämminsydämisiä äitejä ja kovia kylmiä äitejä ja ihan kaikkea siltä väliltä.Yksilöitä ollaan ihan kaikki.
Vierailija kirjoitti:
Olen 57. Edelleen äiti koittaa määrätä kaiken. Saarnaa ja rähisee. Nykysin sanon vaan et joojoo ja teen niinku ite haluan, jo on korkea aikakin. Isä joi ittensä kuoliaaksi ja nyt veli tekee samaa. Sit on mun vuoro tai sit vaan katkasen välit. Esimerkkejä: en saa pitää yöllä telkkaria auki, en saa nukkua parvekkeen ovi auki, en saa lähettää tietylle serkulle joulukorttia, en saa nukkua päikkäreitä, en saa juoda maitolasillista kerralla vaan ensin puolet ja sitte puolet yms yms!
Siis hetkinen asutteko samassa taloudessa vai paasaako puhelimen välityksellä tai tavattaessa?
Rajaton mamma