Ylihuolehtiva äiti

Onko muilla samanlaista, että oma äiti on jotenkin mielettömän kiinnostunut (aikuisen) lapsensa asioista?

Aloin joitain vuosia sitten miettiä, että ei taida olla ihan normaalia, että kuusikymppinen äiti kyttäilee kaikkea mahdollista syömisestä ja nukkumisesta lähtien. Tajusin, että äiti on hienovaraisesti estänyt minua elämästä elämää, jota olisin halunnut elää.

Esim. 1: Kun olen hieman lihavana, hän huomauttelee ruoka-annosten koosta, mutta heti kun laihdun terveellisiin mittoihin, alkaa voivottelu "anoreksiasta". Noinhan se anoreksia alkaa, että syödään vihannesta ja hypätään lenkillä.

Esim. 2: Ulkomailla ei ole tullut paljon matkusteltua, koska en halua, että äiti on mukana vouhottamassa, ja ilman jos lähtee, niin puhelin piippaa yötä päivää "Onko sinut ryöstetty, kun ei mitään kuulu?"