Onko täällä muit tsunamista selvinneitä?
Vuoden 2004 Kaakkois-Aasian. Missä olitte ja mitä tapahtui? Me Khao Lakissa. Kukaan meidän porukasta ei loukkaantunut vakavasti jotkut meistä oli rannalla mutta lähdettiin muut oli matkalla.
Kommentit (112)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin kotona täällä Tampereella, ei käynyt onneksi kuinkaan.
Just. Tätähän tässä tarkoitettiin varmaan
TOSIKKO.
Kyllähän se varmaan on hauskaa tai naurattaa kun ei ole menettänyt läheisiä Kaakkois-Aasian tsunamissa eikä tiedä miltä se tuntuu. Minä tiedän. Se on surullista, ahdistavaa ajatella mitä läheiset on kokeneet, odotusaika läheisen takaisin saamisessa oli omaisille kohtuuton. Lisäksi kaiken julkisuus ja mediassa aihetta revitään esille joka vuosipäivä.
Et nyt vain mahda sille mitään, että maailmassa on mustaa huumoria.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin kotona täällä Tampereella, ei käynyt onneksi kuinkaan.
Just. Tätähän tässä tarkoitettiin varmaan
TOSIKKO.
Kyllähän se varmaan on hauskaa tai naurattaa kun ei ole menettänyt läheisiä Kaakkois-Aasian tsunamissa eikä tiedä miltä se tuntuu. Minä tiedän. Se on surullista, ahdistavaa ajatella mitä läheiset on kokeneet, odotusaika läheisen takaisin saamisessa oli omaisille kohtuuton. Lisäksi kaiken julkisuus ja mediassa aihetta revitään esille joka vuosipäivä.
Et nyt vain mahda sille mitään, että maailmassa on mustaa huumoria.
Mustalle huumorille on aikansa ja paikkansa. Ja se ei ole läheisensä menettäneen seurassa asiasta vitsailu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin kotona täällä Tampereella, ei käynyt onneksi kuinkaan.
Just. Tätähän tässä tarkoitettiin varmaan
TOSIKKO.
Kyllähän se varmaan on hauskaa tai naurattaa kun ei ole menettänyt läheisiä Kaakkois-Aasian tsunamissa eikä tiedä miltä se tuntuu. Minä tiedän. Se on surullista, ahdistavaa ajatella mitä läheiset on kokeneet, odotusaika läheisen takaisin saamisessa oli omaisille kohtuuton. Lisäksi kaiken julkisuus ja mediassa aihetta revitään esille joka vuosipäivä.
Lohdutukseksi saat imeä minun suonikasta kyr#ää.
Järjestettiinkö tsunamissa olleille ja siitä selviytyneille samanlaisia vertaistukitapaamisia kuin tsunamissa läheisiään menettäneille? Luulisi tuon olevan sellainen aihe mistä ei voi puhua ihan jokaisen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin kotona täällä Tampereella, ei käynyt onneksi kuinkaan.
Just. Tätähän tässä tarkoitettiin varmaan
TOSIKKO.
Kyllähän se varmaan on hauskaa tai naurattaa kun ei ole menettänyt läheisiä Kaakkois-Aasian tsunamissa eikä tiedä miltä se tuntuu. Minä tiedän. Se on surullista, ahdistavaa ajatella mitä läheiset on kokeneet, odotusaika läheisen takaisin saamisessa oli omaisille kohtuuton. Lisäksi kaiken julkisuus ja mediassa aihetta revitään esille joka vuosipäivä.
Lohdutukseksi saat imeä minun suonikasta kyr#ää.
Höpönlöpön
Miksi jotkut korostaa sitä että selviytyivät? Eihän se omasta toiminnasta ollut kiinni kenelläkään.
Oltiin Khao Lakissa myös, oltiin aamulla rannalla ja hotellin uima-altaalla. Nähtiin kyllä aalto kauempana merellä, mutta ei tullut suoraan sanoen mieleenkään, että se voisi olla jotain vaarallista tai että aalto yltäisi edes uima-altaalle asti, ei sitä aallon voimaa ollut mitenkään mahdollista hahmottaa rannalta katsoen. Olin sisarusten kanssa, vaikka lähdettiin varmuuden vuoksi kauemmas, vielä tässäkin vaiheessa ei osannut pelätä mitään, keräilin ihan rauhassa mukaan tavaroita, kameran ja vaatteita. Vasta siinä matkalla kun käveltiin lähemmäs hotellia alkoi ihmiset hätääntyä ja huutaa, sitten eksyttiinkin jo toisistamme. Päästiin kaikki lopulta turvaan, vähän naarmuja ja tikkejä vaatineita haavoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin kotona täällä Tampereella, ei käynyt onneksi kuinkaan.
Just. Tätähän tässä tarkoitettiin varmaan
TOSIKKO.
Kyllähän se varmaan on hauskaa tai naurattaa kun ei ole menettänyt läheisiä Kaakkois-Aasian tsunamissa eikä tiedä miltä se tuntuu. Minä tiedän. Se on surullista, ahdistavaa ajatella mitä läheiset on kokeneet, odotusaika läheisen takaisin saamisessa oli omaisille kohtuuton. Lisäksi kaiken julkisuus ja mediassa aihetta revitään esille joka vuosipäivä.
Lohdutukseksi saat imeä minun suonikasta kyr#ää.
Aina ihmetyttää, että mitä liikkuu (vai liikkuuko mikään) tuollaisia kirjoittavan aikuisen ihmisen pääkopassa?
Antaa kyllä todella yksinkertaisen kuvan ihmisestä.
Vierailija kirjoitti:
Järjestettiinkö tsunamissa olleille ja siitä selviytyneille samanlaisia vertaistukitapaamisia kuin tsunamissa läheisiään menettäneille? Luulisi tuon olevan sellainen aihe mistä ei voi puhua ihan jokaisen kanssa.
Käsittääkseni vertaistukea tarjottiin kaikille, mutta ryhmittäin, esimerkiksi vanhempansa menettäneet, lapsensa menettäneet, loukkaantuneet mutta ei läheisiään menettäneet jne.
Ainakin itselleni parasta oli puhua siitä sisarusten kanssa. Toisaalta, puhuminen yleensäkin helpotti, tuntui että se auttoi selvittämään tapahtumia ja omia ajatuksia. Ei siis mitenkään erikseen istuttu alas puhumaan, vaan ne tilanteet tuli aika spontaanisti, esimerkiksi ennen nukkumaan menemistä tai sohvalla istuessa telkkaria katsellessa, tai vaikka automatkalla.
Vierailija kirjoitti:
Miksi jotkut korostaa sitä että selviytyivät? Eihän se omasta toiminnasta ollut kiinni kenelläkään.
Ihan sattumaa mitä kenellekin tapahtui, missä sattui olemaan. Ei siihen voinut itse vaikuttaa.
Ehkäpä tarkoitettiin niitä tsunamialueilla silloin olleita, ei täällä pohjolassa loikoilleita.