"Nykymusiikissa ei enää ole melodiaa, mutta nuottien määrä on kasvanut." Mitä tykkäätte nykyajan musiikista? Paskaa vai hyvää?
Päälle vielä autotune ja voimakas kompressointi ja tekovibrato.
Kommentit (152)
Ensimmäinen sääntö, taiteessa ei ole sääntöjä. Jotka muuta väittävät, ovat väärässä.
Vierailija kirjoitti:
Musiikin pitää olla aivotonta, koska kuuntelijakunta ei ymmärrä kuin simppeliä äänisaastetta.
Kaikkien aikojen pintamusiikki on 99 %:sti ollut silkkaa paskaa ja ne klassikkohelmet löytyneet siitä 1 % huipun sisältä.
Moni museosta repäisty muistelija ei vain itsekään muista ylivoimaisesti suurinta osaa vaikkapa siitä 80-luvun (korvaa ihan millä vuosikymmenellä tahansa) soitetusta musiikista mitään muuta kuin ne huiput, jotka jäivät elämään ja se ylivoimainen enemmistö oli silloinkin sitä taustahälyä, joka unohtui muutamassa kuukaudessa julkaisunsa jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Tää tummien nyky rnb-/rap-musiikki on kaikki niin samanlaisia samalla biittikomppi soundilla.
Se tulee lehmänkellosta.
Onkohan täällä vanhempaa väkeä linjoilla kun eivät ilmeisesti hyväksy 2000-luvun musiikkia. On surullista jäädä musiikillisesti esimerkiksi 1960-70-luvuille kun on jo 2020-luku.
Kuuntelen 1960-2020-lukujen musiikkia ja joka vuosikymmenessä on hyvää ja huonoa. En voisi kuvitellakaan jämähtäväni 50v taakse.
Vierailija kirjoitti:
Onkohan täällä vanhempaa väkeä linjoilla kun eivät ilmeisesti hyväksy 2000-luvun musiikkia. On surullista jäädä musiikillisesti esimerkiksi 1960-70-luvuille kun on jo 2020-luku.
Kuuntelen 1960-2020-lukujen musiikkia ja joka vuosikymmenessä on hyvää ja huonoa. En voisi kuvitellakaan jämähtäväni 50v taakse.
Osa ihmisistä tykkää kuunnella klassista musiikkia, vaikka se onkin ikivanhaa. En tosiaan ymmärrä, miksi pitäisi olla kiinnostunut rapistä, popista tai hiphopista?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onkohan täällä vanhempaa väkeä linjoilla kun eivät ilmeisesti hyväksy 2000-luvun musiikkia. On surullista jäädä musiikillisesti esimerkiksi 1960-70-luvuille kun on jo 2020-luku.
Kuuntelen 1960-2020-lukujen musiikkia ja joka vuosikymmenessä on hyvää ja huonoa. En voisi kuvitellakaan jämähtäväni 50v taakse.
Osa ihmisistä tykkää kuunnella klassista musiikkia, vaikka se onkin ikivanhaa. En tosiaan ymmärrä, miksi pitäisi olla kiinnostunut rapistä, popista tai hiphopista?
Yleensä tuo on vain tiedon puutetta.
Klassinen musiikki vs. nykymusiikki on vähän eri asia kuin 1970-luvun rockmusiikki vs. nykymusiikki.
Nykyään tehdään paljon muutakin musiikkia kuin vain sitä, mitä uudet pop-artistit esittävät. Monet 20-30 vuotta vanhat tai jopa vanhemmat yhtyeet tekevät edelleen uutta musiikkia niin metallin, rockin, goottimusiikin kuin monen muunkin genren saralla, ja myös uusia alan artisteja pompahtaa esiin. Nämä eivät välttämättä nouse radiosoittoon (tai mistäs minä tiedän, kun en ole radiota hirveästi aikoihin kuunnellut), mutta musiikkia löytyy kyllä moneen makuun. Lisäksi YouTube avaa väylän löytää monenlaista musiikkia, jonka olemassaolosta ei ennen edes tiennyt. Musiikkikenttä ei todellakaan ole kuollut, eikä pidä tyytyä kuuntelemaan paremman puutteessa "vain jotain", jos ei siitä oikeasti pidä.
Vierailija kirjoitti:
Onkohan täällä vanhempaa väkeä linjoilla kun eivät ilmeisesti hyväksy 2000-luvun musiikkia. On surullista jäädä musiikillisesti esimerkiksi 1960-70-luvuille kun on jo 2020-luku.
Kuuntelen 1960-2020-lukujen musiikkia ja joka vuosikymmenessä on hyvää ja huonoa. En voisi kuvitellakaan jämähtäväni 50v taakse.
Sama. Kuuntelen laidasta laitaan musiikkia. Fiiliksen mukaan. Se on totta, että autossa tulee kuunneltua nopeatempoisempaa musiikki. Oisko siellä sitten visuaalista ärsykettä lisänä, että pitää olla kovaa ja nopeaa, että jaksaa kiinnostua.
Kaikki menee eteenpäin, muoti, sisustus, taide. On jotenkin hassua olla seuraamatta aikaansa.
Suomen musiikkiteollisuus on osaksi jäänyt vuosituhannen alkuun tuotannollisesti. Jos kuuntelee suuren maailman musiikkia 2010-2020-luvuilta niin sellaista samanlaista soundia ei kuule suomalaisilta artisteilta kovinkaan paljon.
Olisiko syy, että uusimmat tyylit ovat enemmistölle vieraita Suomessa toisin kuin maailmalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onkohan täällä vanhempaa väkeä linjoilla kun eivät ilmeisesti hyväksy 2000-luvun musiikkia. On surullista jäädä musiikillisesti esimerkiksi 1960-70-luvuille kun on jo 2020-luku.
Kuuntelen 1960-2020-lukujen musiikkia ja joka vuosikymmenessä on hyvää ja huonoa. En voisi kuvitellakaan jämähtäväni 50v taakse.
Osa ihmisistä tykkää kuunnella klassista musiikkia, vaikka se onkin ikivanhaa. En tosiaan ymmärrä, miksi pitäisi olla kiinnostunut rapistä, popista tai hiphopista?
Olen soittanut nuorempana klassista musiikkia. Ihan hirveästi en jaksa kiinnostua. Tai pitkiä aikoja. Ehkä se tosiaan vaatii keskittymistä ja nykyään ollaan Tiktok - mihinkään ei jakseta keskittyä pidempään.
Klassisen musiikin konserteissa on ihan kiva käydä. Siellä on niin paljon soittimia ja miten soittavat yhdessä ja erikseen.
Koitan aina miettiä, että jos kappaleen nimi on Kevät -missä se kevät oikein on? Mulle ei ihan aina aukene nimet ja aiheet.
Näm tämänpäivän lailajatkaan ei osaa enää laulaa, kunhan ulvovat suu sepposen selällään kuin huskyt.
Vierailija kirjoitti:
Suomen musiikkiteollisuus on osaksi jäänyt vuosituhannen alkuun tuotannollisesti. Jos kuuntelee suuren maailman musiikkia 2010-2020-luvuilta niin sellaista samanlaista soundia ei kuule suomalaisilta artisteilta kovinkaan paljon.
Olisiko syy, että uusimmat tyylit ovat enemmistölle vieraita Suomessa toisin kuin maailmalla.
Mitkä ne uudet tyylit on? Voin kuunnella youtubesta. Mikä on in nyt?
Paskattia on se. Ollut jo pari vuosikymmentä.
Vierailija kirjoitti:
Paskattia on se. Ollut jo pari vuosikymmentä.
Mä pyrin uudistumaan ja seuraamaan aikaa, vähän kaikessa. Kai siihenkin tulee stoppi jossain vaiheessa.
Nykyään esim. muotoilussa on puhdaslinjaisuus ja ekologisuus muotia. Asioita yksinkertaistetaan. Tyhjyys ympäröi täyttä suuremmin.
Se on tää aika. Ympäristöasiat on pinnalla. Musiikissakin tyhjää on enemmän, taukoo. Mun mielestä. Voin olla väärässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomen musiikkiteollisuus on osaksi jäänyt vuosituhannen alkuun tuotannollisesti. Jos kuuntelee suuren maailman musiikkia 2010-2020-luvuilta niin sellaista samanlaista soundia ei kuule suomalaisilta artisteilta kovinkaan paljon.
Olisiko syy, että uusimmat tyylit ovat enemmistölle vieraita Suomessa toisin kuin maailmalla.
Mitkä ne uudet tyylit on? Voin kuunnella youtubesta. Mikä on in nyt?
Esimerkiksi k-popin tyylinen soundi on aika täysin vieras Suomessa. Joku Cheek tai Anna Puu tekevät yksinkertaisempia tuotantoja jos verrataan.
Musiikki ehkä vielä menis, mut laulu ei.
Ihmeellistä yninää ja ähinää, höystettynä välihuudahduksilla, kuten eeeyyy, ayyye, oeeee...
Nyky musiikki aiheuttaa huonoa oloa ja agitaatiota. Telkkari ja radio on kiellettyjä minun kotonani.
Billie Eilish. (Paskaa, joo olen kuullut). Ihan kuin sillä olisi sydämen syke taustalla.
Taannoin olin vakavasti sairas ja en pystynyt kuuntelemaan muuta kuin Billie Eilisin musiikkia. Pystyin hengittämään sen tahtiin, kirjaimellisesti. Tuli puhdas ja kevyt olo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onkohan täällä vanhempaa väkeä linjoilla kun eivät ilmeisesti hyväksy 2000-luvun musiikkia. On surullista jäädä musiikillisesti esimerkiksi 1960-70-luvuille kun on jo 2020-luku.
Kuuntelen 1960-2020-lukujen musiikkia ja joka vuosikymmenessä on hyvää ja huonoa. En voisi kuvitellakaan jämähtäväni 50v taakse.
Osa ihmisistä tykkää kuunnella klassista musiikkia, vaikka se onkin ikivanhaa. En tosiaan ymmärrä, miksi pitäisi olla kiinnostunut rapistä, popista tai hiphopista?
Olen soittanut nuorempana klassista musiikkia. Ihan hirveästi en jaksa kiinnostua. Tai pitkiä aikoja. Ehkä se tosiaan vaatii keskittymistä ja nykyään ollaan Tiktok - mihinkään ei jakseta keskittyä pidempään.
Klassisen musiikin konserteissa on ihan kiva käydä. Siellä on niin paljon soittimia ja miten soittavat
Niin siis kuvittelen, että nuo äänet tuolla on jotain kevään lintuja, ja tuossa lehdet havisevat puissa, onko nuo poutapilviä? Auringon lempeä valo. Tiedän olevani väärässä, koska yläasteella teimme jonkun samantyyppisen harjoituksen ja musiikinopettaja sanoi mulle, että pieleen meni. Olin ihan kujalla, ei siinä kappaleessa ollut kuulemma mitään sellaista.
En nyt tiä, mitä järkeä on jämähtää esim, 1970-luvulle musiikin suhteen.
Onhan noita kyllä muitakin. Sisustavat asunnon tietyn vanhan aikakauden mukaan tai pukeutuvat valtavirtaan poikkeavasti tietyn aikakauden mukaan.
1970-luvun takit oli jotain paksuja raskaita turkkeja. Nyt on erilaisia keinomateriaaleja, high-tec-materiaalit. Ei tarvitse mitään kämäistä vanhaa koinsyömää (eläimen)turkkia pistää päälleen.
Sama se on musiikissakin. Anteeksi vain sinä 1970-luvun musiikin fani!