Minulle on diagnosoitu vakava masennus
Olen syönyt mielialalääkettä n10vuotta. Ketipinor,rauhottavat ja aripiprazol epätodellisiin olotilohin. Lääkkeitä on vaihdeltu ja kokeiltu. Nyt olen ilman lääkkeitä,koska ei nuo minua ole auttanut kovinkaan paljon
Olo on paska ja ahdistunut. Päivät menee miettiessä miksi elää. Jatkuva vitutus hereillä ollessa. Jatkuvasti paskat ajatukset. Keho ei tunnu omalta,enkä ymmärrä miten pystyn liikkumaan. Olen tyhmentynyt. En pysty edes miettimään helppoja laskutoimituksia päässä kun aivot menee solmuun. En osaa edes järkevästi kirjoittaa tätä oloani tai tunnetta.
En tiedä olenko oikeasti masentunut. En vain halua elää. En halua tuntea pelkkää ärsyyntymistä. En halua huutaa lapsille. Onneksi lapsilla hyvä isä.
Kännissä Olen rentoutunut,mutta en voi juoda kun saan poissaoloa kohtauksia.
Liikun luonnossa mutta sielläkään en voi hyvin. Jatkuva paskapilvi mun päällä.
Miksi elää??
Pakko purkaa
Kommentit (23)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saatko säännöllistä keskusteluapua? Onko diagnoosi varmasti oikein?
Lopetin keskustelut kesän jälkeen. Masennut diagnooseja on useampi. En ole itse varma siitä.
Olen miettinyt että alkaisin käyttämään vahvempia päihteitä,mutta epäilen että menen helposti psykoosiin. En nauti mistään
Näitä on varmaan mietitty vuosien aikana, toivottavasti, mutta
- onko verikokeet otettu, mm. ferritiini
- onko traumataustaa (kiusaamista, pahojen asioiden tapahtumista jne.)
- onko mietitty, onko liitännäissairautta kuten ADHD, kaksinsuuntaista, autismia jne.
- voiko olla lisäksi hormonaalista oirehdintaa (esivaihdevuodet/vaihdevuodet)
Mistä itse ajattelet että oireilusi j
Kunhan saat voimia lisää, asiantuntijan kanssa olisi varmaan hyvä miettiä, pitäisikö kartottaa muiden diagnoosien mahdollisuutta. Tai jos jaksat lukea, niin perehtyisit itse jo esimerkiksi autismiin.
Onko sinulle tehty silmänliiketerapiaa? Sitä ilmeisesti käytetään traumatapauksissa.
Oletko kokeillut seurata kuukautiskiertoasi, että onko jotain ajankohtia että olo on parempi ja ajankohtia milloin olo on erityisen huono. Kuulostaa että reagoit hormonaalisiin muutoksiin voimakkaasti. Mietin myös ikääsi, että on mahdollista että olo pahenee hormonaalisten muutosten johdosta (esivaihdevuosien lähestyminen), itse samanikäisenä tunnistan jo valitettavasti muutoksia.
Heittäisin myös ajatusta siitä, että voisiko olla erityisherkkyyttä (ns. normaalia voimakkaampaa kuormitusta eri asioista, tarve saada enemmän omaa aikaa).
Ymmärrän että tunnet syyllisyyttä (sen mitä jaksaa tuntea) mm. puolisosi isommasta roolista, mutta joskus näin vaan on. Hän on kuitenki aikuinen ihminen ja hänellä on kaikki mahdollisuudet tehdä valintoja elämässä, siitä ei kannata kantaa vastuuta. Yritä keskittyä vaan siihen että selviät päivän kerrallaan ja jokaisesta päivästä löytyisi edes jotain, mistä saisi rippusenkin mielihyvää.
Näiden juttujen perusteella ne lääkkeet eivät sitten autakaan masennukseen.
Ainoa lääke taitaa olla toimintaterapia. Työpaikka, säännöllinen rytmi elämälle ja aaltoina tulevien masennuskohtausten sietäminen
Juo viinaa ja ota nappejasi...auttaa..