Olisiko järjestetty avioliitto sittenkin joillekin parempi kuin avioliitto itse valitun puolison kanssa? Välillä tuntuu, että kyllä olisi.
Siis kun lukee uutisista minkälaisten renttujen, juoppojen, huumehörhöjen, naistenhakkaajien ja perhesurmaajien kanssa monet nykynaiset menevät kimppaan ihan täällä Suomessakin.
Onhan se selvää, että pitkästi avioelämää kokeneilla eli omilla vanhemmilla on paljon parempi näkemys avioliiton vaatimuksista ja siitä minkälainen on hyvä kumppani. He myöskin tuntevat sukulaisperheitä ja heidän lapsia varsin hyvin ja siten voivat olla varmoja kihlattavan taustoista.
Varmaan aika harva vanhempi hyväksyy tyttärelleen minkäänlaista baarilöytöä tai pössyttelevää "trubaduuria."
Sitä paitsi nykyään on niin vaikea löytää hyvää kumppania, että moni jää ilman. Tästä johtuen vanhempien apu olisi suurempi kuin koskaan. Ainakin vanhemmat voisivat estää vääjäämättömiä tragedioita osoittamalla kaiken maailman onnenonkijoille ovea.
Monissa kulttuureissa sanotaan, että järjestetyissä avioliitoissa rakkaus syttyy hitaasti, mutta hitaasti syttynyt rakkaus kestää koko loppuelämän. Se on kaunista.
Mitä mieltä olette?
Kommentit (25)
Pakkohan sen on kestää kun eroaminen ei ole mahdollista kuin todella vakavista syistä.
Eipähän nuo buumeri sukupolvet ja sitä nuoremmatkaan ole osannut löytää/pitää siitä puolisostansa kiinni, niin heistä ei ole neuvomaan muitakaan.
Noissa maissa ja kulttuureissa, missä puoliso valitaan vanhempien toimesta, yleensä tavoitteena on yhdistää omaisuutta. Eli eivät ne vanhemmat välttämättä etsi yhteensopivinta puolisoa lapselleen - kuinka voisivatkaan, tuossa vaiheessa jokainen esittää parasta puolta itsestään - vaan sitä, joka pystyy tarjoamaan vanhemmille itselleen parhaat taloudelliset puitteet kulttuurissa, jossa yleensä eläketurva on olematon.
Näissä kulttuureissa myös erilaiset kehitysvammat ja mt-ongelmat ovat usein aivan hirvittäviä tabuja, jotka salataan viimeiseen saakka, ettei oman lapsen arvo markkinoilla heikentyisi.
Että kannattaa ehkä miettiä vielä toisenkin kerran.
Kyllä minä teininä salaa toivoin että vanhemmat olisivat kustantaneet Farrah Fawcettille ja Cristie Brinkleylle lentoliput ja majoittaneet huoneeseeni. Eivät ymmärtäneet seinällä olevien julisteiden olevan vinkki ryhtyä toimeen.
Tuntevat sukulaisperheitä hyvin ja siten voivat olla varmoja kihlattavan taustasta? Voi yäk, kuuluuko tähän pakettiin jotenkin automaattisesti, että pitää ottaa oma serkku?
Mun mielestä koko maailman isoin virhe on se että vanhemmat kasvattavat lapsistaan samanlaisia kuin itsestään ja lapset päätyvät miellyttämään heitä eikä itseään.
Eli ei
Olihan täälläkin järjestettyjä liittoja muutamia satoja vuosia sitten. Silloin ei ollut vielä romanttinen rakkaus tärkeää. Tärkeää oli omaisuus ja se että siitä pidettiin huolta. Joskus kävi niin onnellisesti että puolisot oikeasti pitivät toisistaan. Useimmiten ei.
Ensi treffit alttarilla on hyvä mittari. Ei yleensä kannata tuo järjestetty avioliitto.
Olishan se hauskaa valita lapsilleen puolisot, mutta mistäpä rikkaat ja komeat miehet ja nöyrät miniät?
Eiköhän yksin eläminen ole kivempaa.
Vierailija kirjoitti:
Noissa maissa ja kulttuureissa, missä puoliso valitaan vanhempien toimesta, yleensä tavoitteena on yhdistää omaisuutta. Eli eivät ne vanhemmat välttämättä etsi yhteensopivinta puolisoa lapselleen - kuinka voisivatkaan, tuossa vaiheessa jokainen esittää parasta puolta itsestään - vaan sitä, joka pystyy tarjoamaan vanhemmille itselleen parhaat taloudelliset puitteet kulttuurissa, jossa yleensä eläketurva on olematon.
Näissä kulttuureissa myös erilaiset kehitysvammat ja mt-ongelmat ovat usein aivan hirvittäviä tabuja, jotka salataan viimeiseen saakka, ettei oman lapsen arvo markkinoilla heikentyisi.
Että kannattaa ehkä miettiä vielä toisenkin kerran.
Eläketurvaa on suurimmassa osassa maailmaa
International Social Security Association (ISSA)
Kannattaa käydä tutustumassa eri maiden sosiaaliturvaan issan sivuilla.
Olisiko se pakko? Tästähän seuraa kauheita tragedioita kun morsiamet yrittävät karata rakastettujensa kanssa ja molemmat tapetaan kun saadaan kiinni.
Ja sitten ne serkusavioliitot, kohta on kaikki kehitysvammaisia
Ei. Jos vanhempani olisivat saaneet valita niin olisivat valinneet itsensä kaltaisen narsistisen puolison.
Kokovartaloperseet taas vauhdissa, mutta kauhistellaan ulkkareita vaan.
Olen sitä mieltä ettei kukaan muu voi tietää millaiseen ihmiseen ihastun ja rakastun kuin minä itse.
Plus en usko mihinkään hitaasti syttyvään rakkauteen. Uskon henkilökemiaan jonka tuntee ekoilla minuuteilla toisen tavatessaan.
Saisiko lapset valita eronneille vanhemmilleen uudet puolisot?
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä koko maailman isoin virhe on se että vanhemmat kasvattavat lapsistaan samanlaisia kuin itsestään ja lapset päätyvät miellyttämään heitä eikä itseään.
Eli ei
Miten käytännössä kasvatat lapsesta jotenkin hirveän erilaisen kuin itse olet? Väkisin kai se niitä tapoja vanhemmiltaan omaksuu.
Jos omatkin vanhempani olisivat sopineet puolestani, että menen naimisiin jonkun vanhemman, seksiä tihkuvan povikuningattaren kanssa, joka käyttää mua lelunaan, mutta kun ei niin ei.