Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Kommentit (27)

Vierailija
21/27 |
20.02.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sain tuplat myytyä!!!! :)

Vierailija
22/27 |
20.02.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Pääsin pinossa piipahtamaan, vaikkei ole maanantai, eikä edes perjantai ;) Monen päivän jutut lukematta. Perjantaina en sitten pääsekään, koska lähdemme viikonloppureissulle torstaina.



Niin pidän minäkin keväästä, kuten ampi (mutta himpun verran enemmälti syksystä kuitenkin). Valo alkaa voittamaan täällä yläilmoissakin, ja täällähän se vasta voittaakin. Aurinko paistaa päivällä jo silmiin (jos toimiston ikkunasta kurkistaa). Rinne on päivällä kuin hiekkaranta Kanarialla :)



Puhuitteko retriitistä? Tänään vaiko eilen vai mainitsitko Kukkis vain? Tämä kaipaisi jonkinlaista. Kun ei ehdi, ei. Pysähtymistä. Retriitti, hohon lapset ja perhe mukaan..perheretriitti?



Puhdistautumista myös. Sekin auttaisi, jos joku kävisi siivoamassa.



Tänään oli liian kylmä lasten laskea mäkea. Koululaiset kävivät yhdellä välitunnilla pikalaskulla kuitenkin.



Ikävä teitä, taas joskus ehdin pysähtyä,,



SaaMa♥



Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/27 |
20.02.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tai jotain sellaista...



Rauhallisesti sisätiloissa ollaan lomaa vietetty, ulkona kun on niin karmean kylmä ettei sinne arvaa mennä. Pojat nyt ovat käyneet pulkkailemassa vähäsen. Ja mamma kävi yliopistolla kuuntelemassa aivan turhaa luentoa... Tai ei kai se ihan turha ollut kun läsnäolopakko tuli täytettyä muttei siitä mitään käteen jäänyt.



Aavis, kysyit miten minä sen teen. No jäinkin miettimään, että mitä teen. Ensiksikin, perhe joutuu joustamaan ihan kamalasti. On raskasta koko perheelle kun äiti on iltakaudet yliopistolla. Kotona tehtävät jutut: gradun kirjoittaminen, tenttiin lukeminen ja esseitten laatiminen, on pikkujuttuja. Minulla on hyvä keskittymiskyky enkä kärsi kauheasti vaikka työ keskeytyisikin välillä. Ja - usko tai älä - kolmen lapsen kanssa tämä on aika helppoa. Varsinkin kun ovat noin isoja ja reippaita. Yhden kanssa olisi varmasti vaikeampaa! Karsinut olen palstailusta :-( ja telkkarin katsomisesta, en katso melkein yhtään telkkaria vaan luen sohvalla tenttiin samalla kun muu perhe katsoo telkkaria. Ystäviä tapaan vain viikonloppuisin ja lomilla. Siis jos minulla enää on ystäviä :-0.



Lapset ovat flunssaisia, Lilli ja Milo yskivät aika lailla ja mieskin on vähän puolikuntoinen. Ihan kiva ettei tehty suuria suunnitelmia loman varalle. Pari vuotta sitten sairastettiin Vuokatissa koko perhe Karea lukuunottamatta.



Sain kutsun työhaastatteluun :-). Haastattelu tehdään oikein pitkän kaavan mukaan, ensin on ryhmähaastattelu (neljä tuntia!) ja siitä valitaan valiojoukko yksilöhaastatteluun ja niistä sitten valitaan. Onko kukaan teistä ikinä ollut tuollaisessa ryhmähaastattelutilanteessa? Mitä siellä tehdään? Miten se voi kestää neljä tuntia?? Miten siellä pitää olla että pärjää???



Siinä oma ( . )



Tiiviille hurjan paljon onnea! Ihania vaaleansinisiä hetkiä!



Tomeralle jaksamista mustiksen kanssa. Muistan hyvin enkä kaipaa yhtään niitä aikoja, vaikka siitä onkin jo kuusi vuotta. Lohdutukseksi voin sanoa, että kolmannen kanssa on sitten helpompaa kun kahdella isolla on seuraa toisistaan.



Enkeli, kiva että olet paremmalla mielellä.



Hei, keksiskö joku kivan synttärilahjan miehelle! Tuo kulta täyttää ylihuomenna vuosia. Ideoita?



Puss och kram,

Ankkis ja [color=red]♥Lilli♥

Vierailija
24/27 |
20.02.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minä kävelin pakkasesta huolimatta töihin ja takas. Mutta ei se kivaa ollut :). Ilma näyttää kyllä ihanalta.



Minäkin tarvitsisin jotain retriittiä tai ihan vaan tavallista lomaa. Minusta tuntuu, että elämää vaan juostaan läpi. Aika kuluu vauhdilla, ehkä siksi 5-kymppisenä muistellaan tätä aikaa - niin ihanaksi, kun lapset oli pieniä... En taatusti muista kuin 1% tästä ajasta ja sekin varmaan loma-ajasta ja siksi -kaikki oli silloin niin ihanaa. Kaikki on kyllä tosi hyvin, jos vaan pärjäis vähemmällä unella, niin vuorokauden tunnit riittäisi.



Huomenna saa vähän hengähtää, kun isovanhemmat tulevat hoitamaan. Helpottaa kummasti, kun ei tarvitse viedä eikä hakea. Ajattelin aamulla mennä kuntosalille, vaikka sielläkin vaan ruupee ärsyttämään, kun on niin paljon ihmisiä. Olen vaihtamassa salijäsenyyttä ja uudella salilla on tilavaa, rauhallista, jopa yleellistä ja paljon rauhoittavia tunteja. Olen aivan varma, että se tekee minulle hyvää.



Paljon en muista pinojonostakaan, mutta se ilahdutti, että Enkelin perheessä on näkyvissä valon pilkahduksia. En oikein osaa sanoa mitään tilanteesi, mutta toivon, että saisitte helpotusta ja apua.



Yhdessä asiassa olen onnistunut tänään. Sanoin ei, yhdelle työkeikalle, joka olisi vienyt koko lauantain. Eriyisen ihanaa oli kun ehdottamani kolleega oli suostunut tehtävään. Hän on siihen varmasti parempi kuin minä.



Mimmuli, voikun se maissi sopisi...



Saamari, uskon, että teillä on nyt siellä hulinaa, ei käy kateeksi. Vaikka taitaa ne turistit tuoda vähän rahaakin alueelle.





Ihanaa, kohta pääsee nukkumaan. Heihei.









Vierailija
25/27 |
20.02.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meilläkin on ollut sisäpainotteista tämä elo. Aamulla siivottiin Vennan kanssa alavarastoa, hirveesti turhaa tavaraa siellä. Kierrätyskeskus hakee ensi viikolla pois. Iltapäivällä mentiin Selloon, saaliina typylle keväthousut- ja takki (Jonathanin, beiget hoisut ja vaal. pun takki, jonka typy halusi mieluummin kuin äidin ihasteleman vihreän...). Pizzallakin käytiin. Päivänmittaan totesin eilen hankkimani lentosukat oiviksi, vielä illallakin jalat tuntuivat kevyiltä.



Miehellä on selkä vähän vihoitellut taas ja samalla koko mies :/ Harmittaa, kun itse oon ollut hirmu hyvällä tuulella ja energinen - siis ihan todella itsekkäästi olen harmissani. Selän vihoittelu on todella pientä verrattuna syksyiseen, se henkinen puoli siinä on rankempaa kun tottakai toivottaisiin että nuo vaivat ois taaksejäänyttä elämää. Vaikkei ole edes realistista toivoa sellaista.



Täälläkin ilmoittautuu syksy- ja kevätihminen. Tähän aikaan vuodesta on ihanaa taas tuntea auringon lämpö, ja hämmästyä kuinka nopeasti päivä piteneekään. Lumen sulaminen puroiksi on ihanaa, ja varsinkin se kun pääsee kaivamaan kuravedelle ojia :) Syksyllä vastaavasti pimenevät ja viilenevät illat ovat ihania, ne myöhäisen elokuun illat jolloin katuvalot alkavat ensimmäisiä kertoja olla taas päällä.



Äitikuu, tuon toispuoleisuuden suhteen menisin terkkarin lähetteellä fysioterapiaan. Ainakin Espoossa homma toimii hyvin niinkin (muistaakseni - miten niin aivot lomalla työasioista?!). Tai sitten lääkärin lähetteellä, jos terveydenhoitaja ei voi lähetettä tehdä.



Reeli, kireä kielijänne todetaan ihan kokeilemalla sitä jännettä. Hyvä imuote vauvalla puhuu ainakin kovasti kireää jännettä vastaan. Myöhemmin kireän jänteen voi huomata siitä, että kieltä ei saa työnnettyä kunnolla ulos ja kielen päähän tulee lovi, jos yrittää näyttää kieltä. Tai voi olla vaikeuksia s/r/l-äänteissä. Toimenpiteenä kielijänteen katkaisu on tosi pieni, jänne puudutetaan ja katkaistaan. Joissain paikoissa tämä tehdään heti synnärillä, isommalla lapsella saattaa vaatia (humaus)nukutuksen vaikka onkin tuollainen viiden sekunnin toimenpide. Korvalääkäri on oikea ihminen arvioimaan jänteen kireyden.



Pitäisi kai jossain vaiheessa pakata sairaalakassi ja kasata pinnasänky? Jotenkin täysin huolettomana täällä elellään .Liitoskivutkin kun ovat nyt lähestulkoon hävinneet, niin ajoittain vähemmän raskautettu olo kuin vaikka kuukausi sitten. Ehkä tämä on näitä loppuvaiheen hormonihyrräyksiä, nuo kellarin siivoukset yms.



Nyt irtokarkkeja ja Leena Lehtolaista. Nam.



- tea H37+5 -



ps. Ai niin Ynis, johdamme taistelua jauhokoisaa vastaan 1-0!







Vierailija
26/27 |
20.02.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset


Nimittäin Tepsun Miehen selästä ja sen kipeydestä " uudestaan" : Olen kärsinyt k o v a s t a selkäkivusta seitsemän vuotta sitten. Edelleenkin, jos selkä kipeytyy enemmän kuin vaan vähän, olen aivan kauhuissani - enemmän pinna tiukalla kuin mihin kipu antaa aihetta, koska pelkään sen 7 vuoden takaisen kauheuden uusintaa. Että ymmärrystä toivotan :)



Jatu, sain päivän parhaat naurut, kun kuvittelin sinut risu ojossa noudattamassa anopin ohjetta :D Ei niin mitenkään onnaa... " Niin kultaseni, sinä et saa lyödä veikkaa, koska rakastatte toisianne. Koska löit jo, niin äiti vähän hujauttaa, että oppisit" :) Pettämätöntä logiikkaa!



Kolmas vielä: Syksy. Lempivuodenaika. Tai niinkuin Pyörsky nykyään määrittelee: mun rakkain lempivuodenaika (tai mikä ikinä, ruoka / paita / liemikulho!!! / lempiväri...)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
27/27 |
20.02.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kylläpä uusi Ergo on kallis. Patapum olisi halvempi. Mutta kun sitä en ole nähnyt. Jospa ostaisin kaverin vanhan Ergon ja pääsisin halvemmalla.... Lopputulos:Tulen kaverilta kotiin mukanani Ergo JA kudottu liina. Hmmm.. Miten siinä nyt noin kävi?

Eli kiitos kaikille kantoreppuvastauksista. Teinkin puolivahingossa noin äkkinäisen päätöksen. Totesin sitten vaan, että molemmat on kuitenkin ihan hyviä ja käyttökelpoisia juttuja ja toivottavasti vähentää päänsärkyä ja niska-hartiavaivoja ja tuo hyvää mieltä. Lomalle ei vaan auta kummoisia suunnitelmia tehdä, kun rahaa noihin upposi eikä sitä muutenkaan liiemmin ois ollu.



Enkelille lisää hyviä hetkiä antamaan voimia. Kaikenlaista oon miettinyt, mutta selvästikään en ymmärrä tilannetta enkä siksi osaa auttaa.



Mekin tuumittiin taannoin miehen kanssa, että pitäisikö mun rueta opiskelemaan jotain. Tultiin kuitenkin siihen tulokseen, että jos mulla vaan pää kestää, rupean aikanaan tekemään sijaisuuksia lähiseudulla. Jos rupeaa kovin korpeamaan, niin täytyy sitten miettiä asiaa uudestaan. Harmi vaan, kun ei voida vaihtaa miehen kanssa osia. Mä ottaisin miehen viran. Miehelle taas ei ois konti eikä mikään kulkea vaikka kauemmaskin ja tehdä vaikka yläasteeella hommia. Helpotti, kun ei tarvi tuota enempää pähkäillä ja eihän sitä tiedä, miten asiat lopulta järjestyy. Onhan tässä vielä kotiaikaa jäljellä.



Tealla ja Leannalla alkaa olla jo hurjasti viikkoja. Saapa nähdä, koska saadaan seuraavat vauvauutiset. Ja kukahan on sen jälkeen vuorossa?



Iika on nyt parina aamuna heränny 6.50. Joten parasta mennä laittamaan tiskit ja painua nukkumaan, vaikka mieli tekiskin nuokkua tässä.



T@hti