Mitä ajattelet eronneista?
Ajatteletko jotain negatiivista ihmisistä, jotka ovat avioeronneet, vai onko se neutraali, asianomaisten oma asia?
Kommentit (90)
Ei ero sinällään mitää ajatuksia herätä. Mikdi hetätyäisi? Se joskus herättää miten ihminen itse siihen suhtautuu tai mitä hän siitä kertoo.
Vierailija kirjoitti:
Ei ero sinällään mitää ajatuksia herätä. Mikdi hetätyäisi? Se joskus herättää miten ihminen itse siihen suhtautuu tai mitä hän siitä kertoo.
Olet oikeassa. Monen olisi kannattanut pitää suunsa supuissa eroasioistaan. Sitå saa mitä tilaa.
Vierailija kirjoitti:
Ajattelin että se teki väärän valinnan
Mikä suhteen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ero sinällään mitää ajatuksia herätä. Mikdi hetätyäisi? Se joskus herättää miten ihminen itse siihen suhtautuu tai mitä hän siitä kertoo.
Olet oikeassa. Monen olisi kannattanut pitää suunsa supuissa eroasioistaan. Sitå saa mitä tilaa.
Mitä he ovat sitten tilanneet?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ero sinällään mitää ajatuksia herätä. Mikdi hetätyäisi? Se joskus herättää miten ihminen itse siihen suhtautuu tai mitä hän siitä kertoo.
Olet oikeassa. Monen olisi kannattanut pitää suunsa supuissa eroasioistaan. Sitå saa mitä tilaa.
Mitä he ovat sitten tilanneet?
Sitä sopii sinunkin pohtia.
Vierailija kirjoitti:
En mitään. Ei tarvita kovin paljon ikää ja ymmärrystä, kun alkaa ihmetellä, millaiset ihmiset ylipäätään pystyvät elämään ja viihtymäänkin yhdessä koko elämänsä. Tätä pitäisi tutkia: miksi ihmiset ovat yhdessä vuosikymmeniä? Onko se muutoksen pelkoa, yksinäisyyden pelkoa vai onko heillä lehmän hemot?
Omille vanhemmilleni suosittelin joskus lapsena eroamista, kun heitä ei yhdistänyt muu kuin osoite ja asuntolaina. En koskaan nähnyt heidän välillään minkäänlaista hellyydenosoitusta tai kättelyä kummempaa kosketustakaan. Aivan kamalaa, kun nyt aikuisena olen kuitenkin nähnyt sellaisiakin perheitä, joissa vanhempien välinen hellyys ja sensuaalisuuskin on ihan normaalia.
Miksi ihmettelet toisten suhteita? Heidän asiansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ajattelen että ihminen on vaikea.
Kumpi osapuolista vai molemmat?
No se pettäjä, siis nainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ero sinällään mitää ajatuksia herätä. Mikdi hetätyäisi? Se joskus herättää miten ihminen itse siihen suhtautuu tai mitä hän siitä kertoo.
Olet oikeassa. Monen olisi kannattanut pitää suunsa supuissa eroasioistaan. Sitå saa mitä tilaa.
Mitä he ovat sitten tilanneet?
Sitä sopii sinunkin pohtia.
Syystä että? Miten se vaikuttaisi mun elämään?
Vierailija kirjoitti:
Ajattelin että se teki väärän valinnan
Ei aina näinkään. Pitkän liitin aikana ihmiset muuttuvat. Monet jotka ovat ihan nuorista asti olleet yhdessä, eroavat keski-iässä. Tulee kyllästyminen vaikka alkujaan kaikki oli niin täydellistä. Halutaan nähdä vähän muutakin kuin se rinnakkaisluokan Tomi kouluajoilta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minäkin ajattelen että vaikea ihminen. meillä on pomona neljän lapsen äiti, jolla lapset 2 eri isän kanssa ja eronnut. Hankala ja sekava kaakattaja alaisille ja uskoisin että ollut hankala puolisona.
Oletko ajatellut, että myös ne miehet ovat voineet olla hankalia?
Nainen on itse sen miehen valinnut :D
Eivätkö ne miehet ole itse valinneet sitä naista?
Ei siinä miehellä juurikaan ole sananvaltaa, nainen tekee valinnat, mies tyytyy tai on ilman.
Oletko tullut aikamatkalle vuodesta 1940 kysymään kummallisia kysymyksiä?
Vierailija kirjoitti:
Miksi mun pitäisi mitään muitten eroista ajatella?
Kysymys koski eronneita ihmisiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ajattelin että se teki väärän valinnan
Ei aina näinkään. Pitkän liitin aikana ihmiset muuttuvat. Monet jotka ovat ihan nuorista asti olleet yhdessä, eroavat keski-iässä. Tulee kyllästyminen vaikka alkujaan kaikki oli niin täydellistä. Halutaan nähdä vähän muutakin kuin se rinnakkaisluokan Tomi kouluajoilta.
Hyväksikäyttöä. Mutta sarjaeroajille tyypillinen käytöskaava josta eivät terapiassakaan pääse irti.
Mitä eronneista pitäisi ajatella? Suurin osa meistä on eronneita. Ihmisillä on kolmesta neljään avioliittoa takana ja 20-30 suhdetta kun päästään keski-ikään. Kaikki on eronneet keski-ikään mennessä ja yleensä monta kertaa.
Vierailija kirjoitti:
Mitä eronneista pitäisi ajatella? Suurin osa meistä on eronneita. Ihmisillä on kolmesta neljään avioliittoa takana ja 20-30 suhdetta kun päästään keski-ikään. Kaikki on eronneet keski-ikään mennessä ja yleensä monta kertaa.
Aika marginaalista puhut
No, ajattelen, että kukaan ei mene naimisiin joutuakseen sitten eroamaan. Eli jotain on mennyt pieleen. Jos pariskunnalla on alaikäisiä lapsia, jotain on mennyt ihan kunnolla pieleen. Lähes aina kamelin selän katkaisee pettäminen, mutta voi olla muutakin. Yksinäisyys parisuhteessa ja toisen passaamiseen kyllästyminen voi olla vanhoilla ihmisillä syynä.
Sitten saattaa jossain vaiheessa käydä ilmi, että mitä meni pieleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ajattelin että se teki väärän valinnan
Ei aina näinkään. Pitkän liitin aikana ihmiset muuttuvat. Monet jotka ovat ihan nuorista asti olleet yhdessä, eroavat keski-iässä. Tulee kyllästyminen vaikka alkujaan kaikki oli niin täydellistä. Halutaan nähdä vähän muutakin kuin se rinnakkaisluokan Tomi kouluajoilta.
Hyväksikäyttöä. Mutta sarjaeroajille tyypillinen käytöskaava josta eivät terapiassakaan pääse irti.
Sarjaeroaja, jos ensimmäinen 15-vuotiaana alkanut suhde päättyy nelikymppisenä? Ennenminkin ensimmäiseen epätoivon vimmalla ripustautuja.
Kannatti vannoa jumalan edessä, hah.
Itsekäs ja luovuttaja