Lue keskustelun säännöt.
Miksi maapallo pyörii vastapäivään?
Kommentit (41)
Vierailija kirjoitti:
Ei pyöri. Maa pysyy paikallaan ja tähdet kiertävät Maata.
Ptolemaiosko se siinä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Venus on aurinkokunnan planeetoista ainoa, joka pyörii akselinsa ympäri eri suuntaan kuin muut planeetat.
Venuksella on myös semmoinen erikoisuus, että yksi vuorokausi kestää siellä pidempään kuin vuosi. Venus kiertää Auringon kerran 224 vuorokaudessa, joka on siis vuoden pituus. Venuksen pyörähdysaika oman akselinsa ympäri kestää 243 vuorokautta. Ja tässä pitää siis muistaa se, että vuorokausi on ajanlaskun yksikkö, joka perustuu maapallon pyörähdysaikaan oman akselinsa ympäri.
Uranuksen akseli on kallistunut n. 98%. Päivänseisausten aikaan toinen navoista osoittaa lähes suoraan kohti Aurinkoa.
Vierailija kirjoitti:
Venus on aurinkokunnan planeetoista ainoa, joka pyörii akselinsa ympäri eri suuntaan kuin muut planeetat.
Venuksella on myös semmoinen erikoisuus, että yksi vuorokausi kestää siellä pidempään kuin vuosi. Venus kiertää Auringon kerran 224 vuorokaudessa, joka on siis vuoden pituus. Venuksen pyörähdysaika oman akselinsa ympäri kestää 243 vuorokautta. Ja tässä pitää siis muistaa se, että vuorokausi on ajanlaskun yksikkö, joka perustuu maapallon pyörähdysaikaan oman akselinsa ympäri.
Uranuksen akseli on kallistunut n. 98%. Päivänseisausten aikaan toinen navoista osoittaa lähes suoraan kohti Aurinkoa.
Siis tarkoitin, että Venuksella päivä kestää pidempään kuin vuosi.
Mielestäni nykyinen pyörimissuunta on ihan passeli, en hae siihen muutosta enkä laadi valitusta. Se on niitä harvoja asioita, joihin olen vilpittömästi tyytyväinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Enemmänkin pitäisi kysyä miksi kello pyörii "myötään" vaikka maapallo pyörii akselinsa ympäri "vastaan", siitähän myötä/vastapäivä tulevat. Luultavasti siksi koska pohjoisella pallonpuoliskolla etelään katsottuna aurinko siirtyy päivän aikana vasemmalta oikealle. Englanniksihan nämä ovatkin selkeämmin clockwise ja counterclockwise.
Pohjoisella pallonpuoliskolla ollessa aurinkokellon varjo pyörii samaan suuntaan kun kellon viisarit.
Planeettojen kiertolike auringon ympäri sekä pyörimisliike oman akselinsa ympäri on alkujaan peräisin gravitaation vaiutuksesta tiivistyvän kaasupilven kietoliikkeestä. Ensin syntyi aurinko ja sitä kiertävä kaasu tiivistyi paikallisesti gravitaation vaikutuksesta, jolloin tiivistymä "siivosi" radaltaan sekä lopulta ratansa läheisyydestä partikkeleita ja näin planeetta sai alkunsa. Aluksi kyllä kiertoradan sisäosa tietyssä mielessä "vastusti" kaasukehän sekä sen tiivistymän kiertoa auringon ympäri enemmän, mutta se ei ole varsinaisesti se primäärinen syy yksittäisen planeetan pohjois-etelä akselin kallistukseen. Samoin useamman taivaankappaleen "nettogravitaatio" yhdessä törmäysten kanssa muokkasi akselin kulmaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikä ihmeen pallo? Maa on litteä planeetta ja pyörii kuin vinyylilevy levysoittimessa
Olisin ennemminkin huolissani siitä, että pyörimisnopeus hidastuu. "Dynamo", joka vastaa sähkömagneettisesti painovoimasta ilmastoon ja planeetan elinkelpoisuuteen kaikin tavoin mukaan lukien konvektiojärjestelmän. Ja kosmiselta säteilyltä suojautumisesta. Jonka takia maan magneettinen pohjoisnapakin liikkuu vauhdilla toiseen lokalisatioon. Mikä aiheuttaa jäätikön sulamista Grönlannissa jne.
Jollain jumittuneilla "ilmastoparametreilla", joita on "renormalisoitu" ja yleistetty kaavamaiseksi laskentamalliksi, ei ole näiden kanssa tekemistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olisin ennemminkin huolissani siitä, että pyörimisnopeus hidastuu. "Dynamo", joka vastaa sähkömagneettisesti painovoimasta ilmastoon ja planeetan elinkelpoisuuteen kaikin tavoin mukaan lukien konvektiojärjestelmän. Ja kosmiselta säteilyltä suojautumisesta. Jonka takia maan magneettinen pohjoisnapakin liikkuu vauhdilla toiseen lokalisatioon. Mikä aiheuttaa jäätikön sulamista Grönlannissa jne.
Jollain jumittuneilla "ilmastoparametreilla", joita on "renormalisoitu" ja yleistetty kaavamaiseksi laskentamalliksi, ei ole näiden kanssa tekemistä.
Se hidastuu niin hitaasti että ei ole merkitystä.
Ei sillä, se olisi mahtavaa jos maapallo lukkituisi suomen iki-kesäpäivään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alhaalta päin katsottuna pyörii oikeinpäin.
Vierailija kirjoitti:
pian se muuttuu kun rakennetaan tarpeeksi tuulivoimaloita, maapallo lakkaa pyörimästä niiden vaikutuksesta ja maailmanloppu tulee...
Saa olla aika helkkarin tehokkaat tuulivoimalat. 😀
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jo Newton oli tuskaantunut 1700-luvulla kysymykseen miksi. Kova tiede kun voi selittää pääsääntöisesti miten. Siinäkin on jo tekemistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisin ennemminkin huolissani siitä, että pyörimisnopeus hidastuu. "Dynamo", joka vastaa sähkömagneettisesti painovoimasta ilmastoon ja planeetan elinkelpoisuuteen kaikin tavoin mukaan lukien konvektiojärjestelmän. Ja kosmiselta säteilyltä suojautumisesta. Jonka takia maan magneettinen pohjoisnapakin liikkuu vauhdilla toiseen lokalisatioon. Mikä aiheuttaa jäätikön sulamista Grönlannissa jne.
Jollain jumittuneilla "ilmastoparametreilla", joita on "renormalisoitu" ja yleistetty kaavamaiseksi laskentamalliksi, ei ole näiden kanssa tekemistä.
Se hidastuu niin hitaasti että ei ole merkitystä.
Dynaamisessa kompleksisessa järjestelmässä näyttää olevan. Merkittävää vaikutusta. Pienet vaikutukset alkuarvoissa voi aiheuttaa kokonaisuuden kannalta mullistavia vaikutuksia. Muutenkin kuin planetaarisessa mittakaavassa.
Minulle kerrottiin koulussa teininä, että meillä on otsonikerrokseen muodostunut reikä ponnekaasujen johdosta. Lainsäädäntöjä muutettiin, ja osa rikastui mielettömiä määriä. Sitä ei kerrota kouluissa edelleenkään, että revontulet tuhoaa otsonikerrosta. Ja niin, missäpä niitä...? Ja miksi...Siksi että maan magneettikenttä on "suojakilpi", joka suojaa kosmiselta säteilyltä ja aurinkotuulelta. Ja joka keskittyy näille leveyksille maamme pohjoisosaan. Siihen perustuu revontuli-turismikin. Planeettamme on kuitenkin jonkin verran itseäänkorjaava. Ja ei, se ei ole pääomapiirien ansiota. Esimerkiksi hiilidioksiditasapainoa horjuttamalla poliittisin päätöksin ja määräyksin, tämän planeetan kantokyky lakkaa ruokkimasta edes nykyistä ihmispopulaatiota ja luontokato etenee. Ja ilman muita vaikuttajia, ihmisen elinedellytykset lakkaa. On äärimmäisen hienosäätynyttä elossapysymisen kannalta, paljonko on ihmisveren hiilidioksidin ja hapen määrä. Happikin on murkyllistä. Siksi elolliset kuolee. Mutta sitä ei voi edes hyötykäyttää ilman hengitysilman hiilidioksidia.
Vierailija kirjoitti:
Venus on aurinkokunnan planeetoista ainoa, joka pyörii akselinsa ympäri eri suuntaan kuin muut planeetat.
Venuksella on myös semmoinen erikoisuus, että yksi vuorokausi kestää siellä pidempään kuin vuosi. Venus kiertää Auringon kerran 224 vuorokaudessa, joka on siis vuoden pituus. Venuksen pyörähdysaika oman akselinsa ympäri kestää 243 vuorokautta. Ja tässä pitää siis muistaa se, että vuorokausi on ajanlaskun yksikkö, joka perustuu maapallon pyörähdysaikaan oman akselinsa ympäri.
Uranuksen akseli on kallistunut n. 98%. Päivänseisausten aikaan toinen navoista osoittaa lähes suoraan kohti Aurinkoa.
Venus on ottanut runtua ja paljon. Joko siihen on törmännyt iso ja suurivauhtinen komeetta tai sitten toinen alkuplaneetta. Uranukseen on osunnut joko useamman kerran jokin iso kohde tai sitten sen läheltä on viistänyt mennä joku lähitähdistä, joka on kellauttanut Uranuksen nurinniskoinen ja vähän epäkeskolle radalle. Tai sitten se on se surullisenkuuluisa Planeetta X, jota edelleen etsitään, ehkä se on törmäyksen takia matkalla pois aurinkokunnasta.
Kehitelläänpä teoria: Auringon lähellä on ollut isoja planeettoja, mm. Jupiter, Saturnus ja planeetta X ja lopulta ne ovat alkaneet viskoa pois muita planeetta-aihioita siirtyessään kauemmaksi Auringosta nykyisille paikoilleen. Tässä pingpong-pelissä Planeetta X on törmännyt ensin Venukseen, sinkoutunut siitä ulommaksi ja törmännyt Uranukseen ja siitä vauhdilla Aurinkokunnan laitamille häiriten Oortin pilven kappaleita jne.
Myös Merkuriukseen on osunnut joku kappale, komeetta luultavasti, ja siinä rytäkässä Merkuriukselta on kadonnut iso osa sen kuorta ja maakerrosta. Tästä törmäyksestä on jälkiä esim. Marsissa, jonne saakka Merkuriuksen materiaalia on lentänyt.
Vähän asian sivusta, kun en jaksa nyt etsiä tietoa muualta, niin miten noi muut planeetat, pyöriikös ne samaan suuntaan kuin maa auringon ympäri ja maa akselinsa ympäri?
Vierailija kirjoitti:
Jo Newton oli tuskaantunut 1700-luvulla kysymykseen miksi. Kova tiede kun voi selittää pääsääntöisesti miten. Siinäkin on jo tekemistä.
Newton
havaitsi aistinvaraisesti virtausdynamiikan perusteet. Lainalaisuuksia tunnetaan nyt, ja niitä opetetaan. Edelleen on epäselvää, ja ilman kunnollisia tieteellisiä perusteluita, miksi kaaokseen joutuneen virtauksen laidoille muodostuu järjestystä. Joku voisi kutsua sitä "itsesimilaarioksi" tai "itseorganisoitumiseksi". Molemmat nykytieteellekin "kuumia kiviä". Koska todentaminen laittaisi "luonnonlakeja" uuteen valoon. Ja ilman uudempaa teoritosointia, kuten kvanttifysiikan eri näkemyslinjoja.
Ikävää on, että Newtonin, joka on osoittautunut kaikkina aikakausina neroksi, luonnontieteellismatemaattinen kirjoittamansa käsikirja "Codex Leicester", on yksityisomistuksessa. Sen omistaa Bill Gates yksityiskokoelmassaan. Se ei ole koskaan kokonaan julkinen.
Newton 1700-luvulla hahmotteli paljon muutakin kuin helikopterin, joka realisoitui satoja vuosia myöhemmin.
Koska se on se oikea suunta 🤩
Hyvä pointsi tuosta myötä- ja vastapäivästä sekä analogisen kellon taulun merkinnöistä. Mitä pohjoisemmaksi tai etelämmäs päiväntasaajasta mennään sitä pienempi kulma on auringon lakipisteellä, suomen leveysasteilla n. 60-62.
Analogista kellotaulua katsoessa aamu (auringon nousun aika horisontin ylle kellotaululla mallinnettuna, esim. keväällä klo 6-8), mikä on vasemmalla, mutta kompassissa auringonnousun ilmansuunta itä, onkin oikealla (kellotaulun klo 3 kohdassa). - Onkohan nämä eri päin päivätasaajan toisella (etelä) puolella?
Auringonnousut ja -laskut, kuten tähtitaivaan kohteiden kierto ja näkyminen horisontin yläpuolella on empiirisesti katsoen riippuvainen havainnointipaikasta. Toisaalta yleinen kellonaika ja kalenterit esitystapoineen kulttuurisidonnaisia ja pitkälti sopimuksenvaraisia, vaikka viitteet niissä astronomisiin ilmiöihin, kuten auringonkiertoon ja yön ja päivän vaihteluun.
Suhteellisia ovat niin ikään muutkin fysikaalisissa luonnotieteissä käytetyt standardit, kuten meidän arkiset mittayksiköt. Liikaa näitä juttuja miettimällä kasvaa riski tippua hämärään 'kaninkoloon' - flat earth-theory jne. :D.