Kerro rehellisesti miltä tuntuu olla melkein 70-vuotias??

Harmittaa nykyään moraalin rapautuminen, mikä ilmenee monella saralla. 

Röyhkeys liikenteessä on lisääntynyt, itsekkyys on kasvanut, perheet ei pysy koossa, uskontoa poistetaan elämän ohjenuoran paikalta, seksijuttuja on lehdet täynnä. 

Aloitin koulutaipaleeni Turussa pienessä puukoulussa. Jokainen koulupäivä alkoi siten, että opettaja soitti urkuharmoonilla virren. Sitten oli lyhyt aamuhartaus. Luokallani ei kenenkään vanhemmat olleet eronneet. Luokassa oli rauhallista. Ei ollut digilaitteita. Joskus harvoin opettaja näytti televisiosta jonkun koulutv-ohjelman. (Ei ollut tallennusvälineitä, joten ne tuli suorana)

Vierailija kirjoitti:

No kyllä oli maailman kirjat vähän paremmin silloin kun nämä nykyiset vanhukset olivat tekemässä työtä ja kasvattamassa lapsia.

No kyllä se on jokaisella sukupolvella omat haasteensa. Ruoho on aina vihreämpää aidan toisella puolella.

Vierailija kirjoitti:

Minäkin olen melkein, koska olen jo vähän yli. Tuntuu kurjalta nähdä nuorempien touhuja täällä maailmassa. He ovat niin kokemattomia ja tyhmiä. Pilaavat kaikkitietävyydessään omaa ja ikävä kyllä muidenkin elämää. Tosi ikävää touhua. Johtuu valtavasta nykyihmisen itsekkyydestä.

Kylläpä ouhut rumasti muista ihmisistä, mutta semmosiahan te vanhukset olette.

Vierailija kirjoitti:

Minäkin olen melkein, koska olen jo vähän yli. Tuntuu kurjalta nähdä nuorempien touhuja täällä maailmassa. He ovat niin kokemattomia ja tyhmiä. Pilaavat kaikkitietävyydessään omaa ja ikävä kyllä muidenkin elämää. Tosi ikävää touhua. Johtuu valtavasta nykyihmisen itsekkyydestä.

Tämä! Jumalaton itsekkyys! Ja ylivertainen tietämys kaikesta. Yksi sana tekstarissa väärin ja heti ero, ja sekin sitten tekstaamalla, ja nykyään kai vaan kylmästi ghostamaalla, vai miten tämä sanotaankaan. Kun mikään ei ole hyvin, eikä minkään vuoksi jakseta taistella, vaan aina löysästi sieltä missä aita on matalin. Ymmärrys ja empatia ovat kokonaan kadonneet. Ilkeys ja pahansuopaisuus näkyy kaikkialla. 

Muinainen, suuresti kunnioittamani, englanninopettajani tapasi aina sanoa laiskimmille, että "Pane leipään puolet petäjäistä", ja sen olen muistanut (vaikka kymppi aina olikin enkusta). Eli nouse ylös, tee jotain, arvosta sitä toista ihmistä, ja asetu hänen asemaansa, ota muut huomioon. Sinä et aina ole se tärkein. Ja yksi asia elämässä: Minkä taaksesi jätät, niin aina se jossain muodossa eteesi uudelleen palaa. Niin hyvä kuin pahakin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen 55v ja todella surullista nykymaailma. 

Tehdään vastakkaiasetteluja ja puretaan hyvinvointi valtiota.

Hyvinvointivaltio on yhdyssana

Voisiko nämä korjailut jo jättää pois? Kukaan ei täällä opi paremmaksi kirjoittajaksi, vaikka kuinka näitä virheitä aletaan oikomaan!

Hyvin tajusit virheestä huolimatta pointin, vai mitä? (Ja eikös lauseen loppuun kuulu yleensä piste?)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihanaa eikä ole enää ulkonäköpaineita.

Musta se on vaan jotenkin surullista nuorena ihmisenä, että sen vasta tuossa iässä ymmärtää. Päälle 60v äitini toitottaa jatkuvasti tuota että "nyt ei tarvitse enää välittää eikä huolehtia ulkonäöstä". En itse ihan ymmärrä tuota, että koko elämäkö meni jotain ulkonäköpaineita miettiessä ja nehän on ihan humpuukia muutenkin ulkonäköpaineet? Naiset melkein itse aiheuttaa itselleen ja jotkut ventovieraat miehet. Jos etsii sen yhden rakkaan ihmisen niin hän kyllä rakastaa sisistäsi vaikka et näyttäisikään ihan täydelliseltä

Työelämässä ollaan julmia, ja sun täytyy jo nelikymppisenä näyttää nuorelta tytöltä, olla hoikka, kauniisti meikattu ja kaikin puolin hyväksyttävä. Jo vaatteet ratkaisevat sen, mihin ryhmään kuulut. Tauoilla puhutaan uusista trendeistä meikkien ja kaiken muun suhteen, ja olet auttamatta yksin, jos kerrot, ettei sua ulkonäkö pahemmin kiinnosta. Uskomatonta, että täälläkin nelikymppisiä mummotellaan ja kolmekymppinen alkaa jo olla vanha tulemaan äidiksi.

Oma veljeni, terve ja pitkälti päälle nelikiloinen vauva, syntyi äitini ollessa liki 50v. Ikärasismi on yksi pahimmista nykyajan asenneongelmista.

Vierailija kirjoitti:

No kyllä oli maailman kirjat vähän paremmin silloin kun nämä nykyiset vanhukset olivat tekemässä työtä ja kasvattamassa lapsia.

Niinkö luulet. Mistäs tuollaista tiedät? Paras pitää vaan omista kirjoistaan huolen. Katkeruus on paha sairaus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minäkin olen melkein, koska olen jo vähän yli. Tuntuu kurjalta nähdä nuorempien touhuja täällä maailmassa. He ovat niin kokemattomia ja tyhmiä. Pilaavat kaikkitietävyydessään omaa ja ikävä kyllä muidenkin elämää. Tosi ikävää touhua. Johtuu valtavasta nykyihmisen itsekkyydestä.

Kylläpä ouhut rumasti muista ihmisistä, mutta semmosiahan te vanhukset olette.

Te olette ihan oikeasti pahoja akkoja. Mokomakin nuori sievistelijä sinäkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minäkin olen melkein, koska olen jo vähän yli. Tuntuu kurjalta nähdä nuorempien touhuja täällä maailmassa. He ovat niin kokemattomia ja tyhmiä. Pilaavat kaikkitietävyydessään omaa ja ikävä kyllä muidenkin elämää. Tosi ikävää touhua. Johtuu valtavasta nykyihmisen itsekkyydestä.

 

Tämä! Jumalaton itsekkyys! Ja ylivertainen tietämys kaikesta. Yksi sana tekstarissa väärin ja heti ero, ja sekin sitten tekstaamalla, ja nykyään kai vaan kylmästi ghostamaalla, vai miten tämä sanotaankaan. Kun mikään ei ole hyvin, eikä minkään vuoksi jakseta taistella, vaan aina löysästi sieltä missä aita on matalin. Ymmärrys ja empatia ovat kokonaan kadonneet. Ilkeys ja pahansuopaisuus näkyy kaikkialla. 

Muinainen, suuresti kunnioittamani, englanninopettajani tapasi aina sanoa laiskimmille, että "Pane leipään puolet petäjäistä", ja sen olen muistanut (va

No voi herranjestas sentään. Mikä oikein lienetkään!

Ne ovat nykyään 60v  ei varmaan tunnu missään. Itsevarmuutta ainakin riittää. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minäkin olen melkein, koska olen jo vähän yli. Tuntuu kurjalta nähdä nuorempien touhuja täällä maailmassa. He ovat niin kokemattomia ja tyhmiä. Pilaavat kaikkitietävyydessään omaa ja ikävä kyllä muidenkin elämää. Tosi ikävää touhua. Johtuu valtavasta nykyihmisen itsekkyydestä.

 

Tämä! Jumalaton itsekkyys! Ja ylivertainen tietämys kaikesta. Yksi sana tekstarissa väärin ja heti ero, ja sekin sitten tekstaamalla, ja nykyään kai vaan kylmästi ghostamaalla, vai miten tämä sanotaankaan. Kun mikään ei ole hyvin, eikä minkään vuoksi jakseta taistella, vaan aina löysästi sieltä missä aita on matalin. Ymmärrys ja empatia ovat kokonaan kadonneet. Ilkeys ja pahansuopaisuus näkyy kaikkialla. 

Muinainen, suuresti kunnioittamani, englanninopettajani tapasi aina sanoa laiskimmille, että "Pane leipä

----------------------

No voi herranjestas sentään, varmaan kokeneempi kuin sinä. Älä hyökkäile muiden kirjoittajien kimppuun, jos siis meinaat jotain fiksua esittää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minäkin olen melkein, koska olen jo vähän yli. Tuntuu kurjalta nähdä nuorempien touhuja täällä maailmassa. He ovat niin kokemattomia ja tyhmiä. Pilaavat kaikkitietävyydessään omaa ja ikävä kyllä muidenkin elämää. Tosi ikävää touhua. Johtuu valtavasta nykyihmisen itsekkyydestä.

 

Tämä! Jumalaton itsekkyys! Ja ylivertainen tietämys kaikesta. Yksi sana tekstarissa väärin ja heti ero, ja sekin sitten tekstaamalla, ja nykyään kai vaan kylmästi ghostamaalla, vai miten tämä sanotaankaan. Kun mikään ei ole hyvin, eikä minkään vuoksi jakseta taistella, vaan aina löysästi sieltä missä aita on matalin. Ymmärrys ja empatia ovat kokonaan kadonneet. Ilkeys ja pahansuopaisuus näkyy kaikkialla. 

Muinainen, suuresti kunnioittamani, englanninopettajan

Sinä nyt et ainakaan ole yhtään fiksu. Yrität liikaa korostaa itseäsi.

Vierailija kirjoitti:

Tämä on taas näitä kysymyksiä mihin voi tulla vastauksia laidasta laitaan. Joku voi olla jo täysin kyllästynyt elämään esimerkiksi sairauksien takia. Joku hyväkuntoinen puolestaan voi olla todella iloisella tuulella päivästä toiseen.

Mitä väärää siinä on, jos vastauksia tulee laidasta laitaan? Samahan se on tilanne, jos kysyt miksi lapsien saaminen on okei ja miksi taas ei, tai jos kysyt mikä kaupungissa asumisessa on hyvää, ja mikä taas maalla. Tämä on KESKUSTELUPALSTA.

Tämä keskustelu on nyt ilmeisesti mennyt sekaisin.

Vierailija kirjoitti:

No kyllä oli maailman kirjat vähän paremmin silloin kun nämä nykyiset vanhukset olivat tekemässä työtä ja kasvattamassa lapsia.

Ei kai se maailman kirjoista johtunut, vaan ihmisistä itsestään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihanaa eikä ole enää ulkonäköpaineita.

Musta se on vaan jotenkin surullista nuorena ihmisenä, että sen vasta tuossa iässä ymmärtää. Päälle 60v äitini toitottaa jatkuvasti tuota että "nyt ei tarvitse enää välittää eikä huolehtia ulkonäöstä". En itse ihan ymmärrä tuota, että koko elämäkö meni jotain ulkonäköpaineita miettiessä ja nehän on ihan humpuukia muutenkin ulkonäköpaineet? Naiset melkein itse aiheuttaa itselleen ja jotkut ventovieraat miehet. Jos etsii sen yhden rakkaan ihmisen niin hän kyllä rakastaa sisistäsi vaikka et näyttäisikään ihan täydelliseltä

Jos etsii sen yhden, joka rakastaa sisintäsi. Mutta kun sitä ei löydy. Se, johon sitouduit näin luullen, jättikin sinut, kun vanhenit. Miehet on... 

N67

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihanaa eikä ole enää ulkonäköpaineita.

Musta se on vaan jotenkin surullista nuorena ihmisenä, että sen vasta tuossa iässä ymmärtää. Päälle 60v äitini toitottaa jatkuvasti tuota että "nyt ei tarvitse enää välittää eikä huolehtia ulkonäöstä". En itse ihan ymmärrä tuota, että koko elämäkö meni jotain ulkonäköpaineita miettiessä ja nehän on ihan humpuukia muutenkin ulkonäköpaineet? Naiset melkein itse aiheuttaa itselleen ja jotkut ventovieraat miehet. Jos etsii sen yhden rakkaan ihmisen niin hän kyllä rakastaa sisistäsi vaikka et näyttäisikään ihan täydelliseltä

 

Työelämässä ollaan julmia, ja sun täytyy jo nelikymppisenä näyttää nuorelta tytöltä, olla hoikka, kauniisti meikattu ja kaikin puolin hyväksyttävä. Jo vaatteet ratkaisevat sen, mihin ryhmään kuulut.

Tämä on kaikki totta. Mutta itse voi vaikuttaa siihen, elääkö ja toimiiko tällaisten henkilöiden lähellä.

Olen epätyypillinen nainen, ja opiskelin alalle, jossa voin ryhtyä tutkijaksi. Sain toimia itsenäisesti (pomolle vastuussa) ilman kanalaumaa kintereillä. Tervehdin laitoksella toki kaikkia, mutta en lorvinut  ("tauot") kahvipöydässä, ellei ollut erityistä syytä osallistua yhteiseen hetkeen. Totta kai minusta juoruttiin selän takana, mutta mitä siitä. Eli kun toimit omaehtoisesti, joudut sosiaalisen lauman ulkopuolelle. Koska nämä olivat alemmin kouluttautuneita, ei tämä haitannut mitenkään.