Osa tyttären kavereista muuttunut koviksiksi
Tytöllä on viiden tytön kaveriporukka. Aiemmin kilttejä tyttöjä kaikki. Nyt yläasteen alettua muutama tytöistä alkanut rikkomaan koulun sääntöjä ja esimerkiksi poistumaan koulun alueelta välituntien aikana. Nämä kovikset myös hengaa kylillä vapaa-ajalla. Tyttöni on kertonut, että heidän touhut on lapsellisia. Tarkoittaa siis tuota koulun alueelta poistumista. He myös välitunnin alettua ei enää odota tyttöäni vaan lähtee menemään. Tyttärellä on onneksi yksi tyttö tästä porukasta joka jää odottamaan eikä riko sääntöjä. Mietin vain kun ennen yksi näistä koviksista oli tyttöni paras ystävä ja nyt ei enää vietä aikaa tyttöni kanssa paitsi harvakseltaan. Uusi tyttö on vienyt lapseni paikan. Onko tässä nyt edessä pian se, että nämä muuttuneet tytöt kohta jättävät kokonaan lapseni ja tämän toisen tytön pois porukasta? Tuntuu pahalta, kun on ollut kiva kaveriporukka ja nyt on tämmöistä..
Kommentit (40)
Tuossa iässä alkaan näkyä ja erottua vahvasti ihmisten omat tavoitteet ja ns. persoonat hormoonien myllerressä. Joistain tulee aivan erilaisia ihmisiä, mitä olivat aikaisemmin. Tästä syystä jotkut ystävyydet loppuvat ja uusia tulee tilalle. Siirtyminen alakoulusta yläkouluun on yksi raja ja toinen aikuisuuden kynnyksellä, kun lähdetään opiskelemaan toiseen asteen opintoja.
Ihme kukkavittutätejä täällä taas kommentoimassa. Eikö siellä vanhainkodissa oo oikeasti muuta tekemistä? Neulokaa vaikka niitä villasukkia, talvikin tulossa.
Vierailija kirjoitti:
Kaffebulla kirjoitti:
Kyllä vanhempien tehtävä on ohjata nuoriaan hyviin ystävyyssuhteisiin ja huolehtia siitä, että epämääräisissä porukoissa ei liikuta. Avain on se vanhempien tunteminen. Hyvissä perheissä ke kaverit tulee harrastusten kautta ja nuo pissiskaverit jää automaattisesti taakse kun mennään lukioon. Vanhempien kannattaa aktiivisesti kannustaa siihen, että huonot kaverit tiputetaan pois. Ei vietetä aikaa sellaisten kanssa, jotka käyttää päihteitä tai koulu ei kiinnosta.
No eihän tässä edes puhuttu mistään päihteiden käytöstä! Ja mikä on "epämääräinen"? Sellainen, joka pukeutuu esim. mustaan? Meikkaa? Vai mikä? Mun mielestä tuo ap:n kuvailema toiminta kuulostaa ihan normaalilta yläkouluikäisten toiminnalta. Ihme kukkahattuilua taas.
Mutta jos ovat aiemmin olleet pikkulapsia ja eivät ole enää, niin kyllä siinä helposti mielensä pahoittaa :(
Miksi kaikkea pitää muuttaa?
Onneksi minulla on pikkulapsia. Tunnen vahingoniloa niitä kohtaan joilla on teinejä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaffebulla kirjoitti:
Kyllä vanhempien tehtävä on ohjata nuoriaan hyviin ystävyyssuhteisiin ja huolehtia siitä, että epämääräisissä porukoissa ei liikuta. Avain on se vanhempien tunteminen. Hyvissä perheissä ke kaverit tulee harrastusten kautta ja nuo pissiskaverit jää automaattisesti taakse kun mennään lukioon. Vanhempien kannattaa aktiivisesti kannustaa siihen, että huonot kaverit tiputetaan pois. Ei vietetä aikaa sellaisten kanssa, jotka käyttää päihteitä tai koulu ei kiinnosta.
No eihän tässä edes puhuttu mistään päihteiden käytöstä! Ja mikä on "epämääräinen"? Sellainen, joka pukeutuu esim. mustaan? Meikkaa? Vai mikä? Mun mielestä tuo ap:n kuvailema toiminta kuulostaa ihan normaalilta yläkouluikäisten toiminnalta. Ihme kukkahattuilua taas.
Mutta jos ovat aiemmin olleet pikkulapsia ja eivät ole enää,
No tämän tietysti ymmärrän, että jos lasten kasvaminen nuoriksi saa tällaisia tuntemuksia aikaan joissakin mammoissa, mutta silloin kyllä kysymys on pohjimmiltaan siitä, että tuntee surua siitä, että on itse niin VANHA, eikä siitä, että lapsi kasvaa. Se oma VANHUUS vaan lyö kasvoille, kuin märkä rätti, kun näkee oman lapsensa kasvavan.
Itse näkisin vain hyvänä asiana, jos tyttäreni ei tykkäisi pahisten seurasta. Sinäkin sanot, että yksi samanhenkinen ystävä olisi vielä jäämässä.
Tytöt kasvavat, asiat eivät pysy ikuisesti ennallaan. Ole ylpeä tytöstäsi, joka osaa valita seuransa fiksusti.
sellaista se on. Tuosta kovisporukasta sitten joku on vahinkoraskaana joko heti koulun loppumisen jälkeen tai jo kouluaikana, osa käyttää päihteitä, joku saa sukupuolitaudin. Aikuisena odottaa köyhän ura ja sitten aikanaan tulevat tänne vauvalle kertomaan miten te rikkaat ette ymmärrä mitään köyhien elämästä ja mistään ei voi enää säästää ja pikkavippejä on pakko ottaa.
Kannattaisi kannustaa sitä tyttöäsi etsimään uusia ystäviä ja olemaan salaa iloinen siitä ettei tuo kovisporukka odottele tyttöäsi enää mukaansa. Luultavimmin tyttösi saa itselleen koulutuksen ja suhteellisen hyvön työuran ja kykenee elättämään itse itsensä. Ehkä hyvän parisuhteenkin.
Kaffebulla kirjoitti:
Kyllä vanhempien tehtävä on ohjata nuoriaan hyviin ystävyyssuhteisiin ja huolehtia siitä, että epämääräisissä porukoissa ei liikuta. Avain on se vanhempien tunteminen. Hyvissä perheissä ke kaverit tulee harrastusten kautta ja nuo pissiskaverit jää automaattisesti taakse kun mennään lukioon. Vanhempien kannattaa aktiivisesti kannustaa siihen, että huonot kaverit tiputetaan pois. Ei vietetä aikaa sellaisten kanssa, jotka käyttää päihteitä tai koulu ei kiinnosta.
Onko sinulla vanhempiesi valitsemat ystävät? Harvalla on.
Vierailija kirjoitti:
Semmosta se on murrosiässä. Minustakin tuli kovis yläasteella ja kiltimmät kaverit jäivät, ei kokonaan pois, mutta taka-alalle. Pidin niitä vähän tylsinä nössöinä, eikä tullut mieleenikään, että itse olisin vaikuttanut, lievästi sanottuna, lapselliselta. Voi hellanlettas. 13 v. rööki huulessa, ei välttämättä ole mikään ihailua herättävä näky, paitsi ehkä toisten samanlaisten mielestä. Ihan kunnon ihminen minusta silti tuli ja kiltitkin kaverit alkoivat kiinnostamaan taas.
Et varmaan enää saanut niitä vanhoja kavereita takaisin jotka hylkäsit liian kiltteinä?
Kohta tytöt vapettaa tai käyttää nuuskaa. Koulunumerot suorastaan romahtaa ja elämä lähtee luisuun. Tyttösi voi etsiä uusia kavereita vaikka harrastusporukoista? Ei kannata antaa luisua mukana. Näin kun kaupan vartijakopista poliisit saattoi kiltinnäköistä tyttöä ulos. Oli varastellut kaupasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Semmosta se on murrosiässä. Minustakin tuli kovis yläasteella ja kiltimmät kaverit jäivät, ei kokonaan pois, mutta taka-alalle. Pidin niitä vähän tylsinä nössöinä, eikä tullut mieleenikään, että itse olisin vaikuttanut, lievästi sanottuna, lapselliselta. Voi hellanlettas. 13 v. rööki huulessa, ei välttämättä ole mikään ihailua herättävä näky, paitsi ehkä toisten samanlaisten mielestä. Ihan kunnon ihminen minusta silti tuli ja kiltitkin kaverit alkoivat kiinnostamaan taas.
Oletko oikeasti tuota mieltä, että olit jotenkin säälittävä ja halveksuttava silloin? Minä säälin sitä itseäni mikä olin murkkuna ja tietysti kavereita samalla tavalla. Meillä oli erilaiset kodit kuin näillä enkeleillä jotka ei ns. kapinoineet koskaan. Heidän ei tarvinnut.
En missään nimessä, miten ihmeessä tuommoiseen johtopäätökseen tulit? Lähinnä tarkoitukseni oli muistella itseäni huvittuneella lempeydellä.
Vierailija kirjoitti:
Kohta tytöt vapettaa tai käyttää nuuskaa. Koulunumerot suorastaan romahtaa ja elämä lähtee luisuun. Tyttösi voi etsiä uusia kavereita vaikka harrastusporukoista? Ei kannata antaa luisua mukana. Näin kun kaupan vartijakopista poliisit saattoi kiltinnäköistä tyttöä ulos. Oli varastellut kaupasta.
Millainen on kiltinnäköinen?
Vierailija kirjoitti:
Onnekkaita ne joiden lapset ovat varhaiskypsiä. "Lapsen kasvua ja kehitystä on ihana seurata."
Meillä oli varhaiskypsä lapsi. Oppi jo ennen koulua lukemaan ja aloitti seurustelun ala-asteella. Servasi meitä aikuisia jo silloin väittelyissä ihan 6-0.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Semmosta se on murrosiässä. Minustakin tuli kovis yläasteella ja kiltimmät kaverit jäivät, ei kokonaan pois, mutta taka-alalle. Pidin niitä vähän tylsinä nössöinä, eikä tullut mieleenikään, että itse olisin vaikuttanut, lievästi sanottuna, lapselliselta. Voi hellanlettas. 13 v. rööki huulessa, ei välttämättä ole mikään ihailua herättävä näky, paitsi ehkä toisten samanlaisten mielestä. Ihan kunnon ihminen minusta silti tuli ja kiltitkin kaverit alkoivat kiinnostamaan taas.
Et varmaan enää saanut niitä vanhoja kavereita takaisin jotka hylkäsit liian kiltteinä?
Toki, yhdestä tuli esikoiseni kummi. Enkä minä muuten hylännyt ketään, jos saan huomauttaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onnekkaita ne joiden lapset ovat varhaiskypsiä. "Lapsen kasvua ja kehitystä on ihana seurata."
Meillä oli varhaiskypsä lapsi. Oppi jo ennen koulua lukemaan ja aloitti seurustelun ala-asteella. Servasi meitä aikuisia jo silloin väittelyissä ihan 6-0.
Ihmisten annetaan kehittyä niin eri tahtia. Joku on isoemä jo alle 3-kymppisenä, toista samanikäistä viedään edelleen rattaissa.
Vierailija kirjoitti:
Teini-ikä oli kyllä raivostuttavaa aikaa omalla teinillä. Se vain luki luki luki koko ajan jotain koulujuttuja, menee elämä ihan ohi. Vähempikin rittäis, ainakin meillä riitti amiksessa. Onneksi priorisoi ajankäyttönsä paremmin yliopistossa ja jäi opinnot kesken.
Jos ei juonut lapsena liuottimia niin on varmaankin asperger. Oletko vienyt diagnosoitavaksi?
On aika tavallista. Samoja kokemuksia kahdessa sukupolvessa vastaavasta.
Olin itse sellainen kiltti urheileva kympin tyttö alakoulussa. Kaverit olivat myös sellaisia kilttejä, mutta eivät harrastaneet niin tosissaan. Yläkoulun tullessa kaikki muut oli jouluun mennessä alkaneet käyttää alkoholia ja jäin täysin yksin koulussa. Onneksi oli treeneissä urheilukaverit, niin ei jäänyt sellaisia traumoja, että muistaisin nyt tilanteesta kauheasti kärsineeni. Nyt tyttäreni on samassa tilanteessa. Ne ennen niin kiltit kaverit on seiskaluokan myötä muuttuneet. Hengailevat kaupungilla ja kokeilevat vapea yms. Oma tyttö urheilee, eikä jää aikaa tai halua tuollaiselle, joten on koulussa pitkälti yksin. Mutta onneksi on ne harrastuskaverit.
Minusta koomisinta on, että sekä omassa että tyttären tapauksessa toisten tyttöjen äidit pitivät meitä huonona seurana alakoulussa, kun meitä alkoi kiinnostaa 5-luokkalaisena vaatteet ja meikit. Tyttöni kavereiden äidit oikein halveksui tätä ja korostamalla korosti, että heidän lapset leikkii niin kuin tuon ikäisen kuuluukin. Nyt tekisi mieli kysäistä, että onko tuo kaupungilla norkoilu, energiajuomien juominen ja vapettaminen nyt 2v myöhemmin heidän mielestään ikätasoista tekemistä, kun olivat pari vuotta sitten olevinaan niin erinomaisia kasvattajia.
Vierailija kirjoitti:
sellaista se on. Tuosta kovisporukasta sitten joku on vahinkoraskaana joko heti koulun loppumisen jälkeen tai jo kouluaikana, osa käyttää päihteitä, joku saa sukupuolitaudin. Aikuisena odottaa köyhän ura ja sitten aikanaan tulevat tänne vauvalle kertomaan miten te rikkaat ette ymmärrä mitään köyhien elämästä ja mistään ei voi enää säästää ja pikkavippejä on pakko ottaa.
Kannattaisi kannustaa sitä tyttöäsi etsimään uusia ystäviä ja olemaan salaa iloinen siitä ettei tuo kovisporukka odottele tyttöäsi enää mukaansa. Luultavimmin tyttösi saa itselleen koulutuksen ja suhteellisen hyvön työuran ja kykenee elättämään itse itsensä. Ehkä hyvän parisuhteenkin.
Tämä. Koviksista kun tuppaa tulemaan näitä elämänkoululaisia...
Vierailija kirjoitti:
Teini-ikä oli kyllä raivostuttavaa aikaa omalla teinillä. Se vain luki luki luki koko ajan jotain koulujuttuja, menee elämä ihan ohi. Vähempikin rittäis, ainakin meillä riitti amiksessa. Onneksi priorisoi ajankäyttönsä paremmin yliopistossa ja jäi opinnot kesken.
Mitä ihmettä?
Onnekkaita ne joiden lapset ovat varhaiskypsiä. "Lapsen kasvua ja kehitystä on ihana seurata."