Muita naisia, jotka kadehtii miesten mutkatonta kaveruutta
Olen havainnut monia eroavaisuuksia verrattuna naistenvälisiin kaverisuhteisiin. En siis väitä että nämä pätisi KAIKKIIN, vaan yleensä. Ja omat kokemukset pieneltä paikkakunnalta.
Kaveruudet säilyy vaikka olisi pitkiäkin aikoja pitämättä yhteyttä, ei välttämättä edes tiedetä mitä toiselle kuuluu mutta aina voi soittaa tai vaikka yllättäen ajaa kylään katsomaan onko kaverimies ulkona/autotallissa puuhastelemassa. Joskus hyvä tuuri jos käy niin saa oluen siellä tallissa juttelun lomassa. Monesti miehiltä löytyy jokin osaaminen tai taito johonkin asiaan ja puolintoisin voidaan tehdä palveluksia. Näitäkin kehtaa kysyä vaikkei olisi kuukausiin ellei jopa muutamaan vuoteen nähty tai oltu yhteyksissä. Jossain whatsapp ryhmissä saatetaan kertoa että sauna lämmin silloin ja silloin tervetuloa, yleensä melkein kaikki pääsee. (Verrattuna naisten aikatauluttamiseen ja viikkojen suunnitteluun).
Työpaikalla vanhemmat miehet ottaa nuorempia miehiä ilolla kavereikseen, pyytää metsälle, ampumaradalle tai mitä nyt keksiikään. Naisilla hyvin harvinaista että kukaan alkaisi kaveerata itseä 15-20v nuoremman kanssa.
Miehet myös helposti mahtuvat samaan kahvittelu/kaljoittelupöytään puolituttujen/tuntemattomien kanssa ja siinä juttu sujuu. Naisten pöytään on tervetulleita vaan ennestään keskenään tutut.
En siis mitenkään ihannoi miehiä tai ajattele että olen yksi jätkistä, olen mielelläni naisellinen nainen naistenjuttuineni mutta ainakin omat ihmissuhteet on toooodella hankalia ylläpidettäviö.
Kommentit (66)
Miesten kanssa kaveruus on harrastus- ja asialinjalla. Naisten kanssa tunnepohjalla. Miehet eivät halua kuunnella huonosti nukutusta yöstä, eikä naiset auton öljypohjan korjauksesta. Huonosta yöstä ei kannata puhua kahden vuoden kuluttua, mutta öljypohjan korjauksesta voi vuosienkin kuluttua antaa vinkkejä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eipä ole ollut tuollaisia ongelmia minulla vaikka olen nainen jolla on paljon naisia kavereina. Me ollaan ihan rentoa porukkaa. Oletko itse ehkä draaman aiheuttaja?
En tarkoita mitään draamaa, ei sellaisesta ole kokemusta. Vaan työpaikalla itseä vanhemmat naiset ei tosiaan ole yrittäneet kaveerata, vaan pitivät jonain tyttösenä, vaikka itse olen jutellut ihan ystävällisesti mutta asenteesta paistaa se ettei seuraa kaivata minusta pakollista enempää. Miehet taas aloittaneet uusien nuorten miesten kanssa viestittelyt whatsapissa ja töissä heittävät et "lähetäänkö katsomaan peliä" jne. juttuja.
Sitten lukioaikainen kaveriporukka, se hetki kun kaikki muutti opiskeluaikoina eri paikkakunnille ja ehdotti tapaamisia siellä muualla sillointällöin, itse olin laiska osallistumaan niihin (yön oli reissut on raskaita) ja muutenkin tein vuorotyötä niin ei aina olleet viikonloput vapaatakaan. Sit yhtäkkiä huomasin että whatsapp ryhmä oli ollut pitkää hiljaa ja instagramissa alkoi näkyä tämän porukan yhteiskuvia eli olivat kai perustaneet uuden whatsapp ryhmän ilman minua. Mitään draamaa ei ollut, ainoastaan se etten jaksanut reissata näkemään muita niin usein. Ja kun tiesin että ovat käymässä kotipaikkakunnalla, ehdotin näkemisiä muttei ne koskaan käyneet.
Sitten yksi toinen kaveruus joka vaan hiipui, naisten kaverisääntöjen mukaan ei kait kehtaa enää ottaa yhteyttä jos edellisestä viestittelystä tai näkemisestä on jo kulunut yli vuosi. Tässäkään ei mitään draamaa tapahtunut. Yhtäkkiä vaan somesta huomaa että on mies vaihtunut, on raskaana jne niin kynnys kasvaa enää alkaa ottaa yhteyttä kun et tavallaan ole ollut elämässä mukana noina muutoksen hetkinä. Välillä harmittelen että kaveruus hiipui, mukava tyyppi.
Niin tällaista. Ehkä itse olen sen tyylinen etten välttämättä kaipaisi pelkkiä sydänystäviä vaan myös kevyempää arkipäivän kaveruutta. Ap
Ehkä sun mies on vaan parempaa seuraa?
Vierailija kirjoitti:
Inceli leikkii taas naista tai joku nainen yrittää yleistää. 🙄 Olen nainen ja minulla on aina ollut vain naisia kavereina ja ystävinä. Miehiä vain tuttuina, koska kaveruus ei näytä heidän puoleltaan onnistuvan. Sellaista.
Vika on sinussa, ei miehissä yleensä. Mies ja nainen ystävinä on erittäin hyvä yhdistelmä.
T: Antti Lain.e ja vihaa vain, minä en jaksa vihata edes teitä tyhmiä enää.
Vierailija kirjoitti:
Miesten kanssa kaveruus on harrastus- ja asialinjalla. Naisten kanssa tunnepohjalla. Miehet eivät halua kuunnella huonosti nukutusta yöstä, eikä naiset auton öljypohjan korjauksesta. Huonosta yöstä ei kannata puhua kahden vuoden kuluttua, mutta öljypohjan korjauksesta voi vuosienkin kuluttua antaa vinkkejä.
No tällaista just kaipaisin. Voisi siinä asialinjan ohessakin mainita jos töissä joku asia häiritsee tai on muuta tunnepuolen murhetta. Tuntuu ettei kukaan tuntemani nainen kaipaa tällaista. Tykkään myös puhua tunnejuttuja ja pohtia asioita mutta myös tollanen olis kivaa. Ap
Tosta aikatauluttamisesta tuli mieleen että miehet harvemmin ovat perheessä/parisuhteissa niitä, jotka joutuvat suunnittelemaan menoja tms., vaan he voivat paljon vapaammin liikkua kun ei ole vastuitakaan.
No naiset nyt vain ovat epävakaampia ja taipuvaisempia ylitunteellisuuteen, melodraamaan ja mielenterveysongelmiin. Ullatus?
Tuossa juuri teinivjosien paras kaverini laittoi viestiä ja kysyi lähdenkö pizzalle. Käytiin syömässä ja oltiin kuin ei olisi mitään taukoa ollutkaan. Ei oltu nähty 20 vuoteen.
Toiselle kaverille heitin itse viestiä syksyllä ja kysyin pääsiskö tulemaan muuttoavuksi. Tottakai tuli ja kaveruus ei ollut muuttunut miksikään. Nähtiin viimeksi 2018.
Vierailija kirjoitti:
No naiset nyt vain ovat epävakaampia ja taipuvaisempia ylitunteellisuuteen, melodraamaan ja mielenterveysongelmiin. Ullatus?
Eikös miehet ole niitä jotka tappavat itsensä kun eivät osaa edes hakea apua omiin ongelmiinsa? Kuulostaa aika tunteelliselta ja mielenterveysongelmalliselta.
Miehet ovat mutkattomampia ja olet luetellut myös muita miesten välisiin suhteisiin kuuluvia etuja. Olet kuitenkin jättänyt välistä ne huonot puolet:
- Miehet ei suutu kun joku ei ole yhteydessä mutta se johtuu varsin usein myös siitä, ettei he osaa ylläpitää ystävyyksiään. Monet miehet kokee yksinäisyyttä ja toivovat, että kaverit ottaisi yhteyttä heihin.
- miehet tulevat hyvin toimeen ryhmässä mutta nämä tuttavuudet voivat jäädä etäiseksi. Monella miehellä ei välttämättä ole ketään jonka kanssa voisi jutella vaikeista asioista.
Vierailija kirjoitti:
Hohhoijaa :D Miehet ovat paskimpia ystäviä ja kumppaneita, tutkitusti. Dramaattisia, narsistisia paskoja. Miehet kontrolloivat kaikkea ja kaikkea. Muiden miesten miehuutta, naisten naiseutta. Mies ei koskaan tee mitään toisten eteen vaan vaatii ja vaatii. Muiden pitää vaihtaa nimiä, käyttää peittäviä vaatteita, synnyttää ukolle poikia, vetää mällit aina kun ukko käskee. Miehissä ei ole mitään mutkatonta, mies on pahin uhka ihmisoikeuksilleni.
Se on jännä miten te akat aina kaikessa korostatte miehiä. Nimikin aina mieheltä. Ei riitä isän nimi, pitää suosia miehiä vielä moninkertaisesti. Mikä pakkomielle teillä on miehiin? Miehet ovat naisen pahin uhka, puhukaa joskus siitä.
No nyt on katkeroituneen ihmisraunion puhetta!
Vierailija kirjoitti:
Hohhoijaa :D Miehet ovat paskimpia ystäviä ja kumppaneita, tutkitusti. Dramaattisia, narsistisia paskoja. Miehet kontrolloivat kaikkea ja kaikkea. Muiden miesten miehuutta, naisten naiseutta. Mies ei koskaan tee mitään toisten eteen vaan vaatii ja vaatii. Muiden pitää vaihtaa nimiä, käyttää peittäviä vaatteita, synnyttää ukolle poikia, vetää mällit aina kun ukko käskee. Miehissä ei ole mitään mutkatonta, mies on pahin uhka ihmisoikeuksilleni.
Se on jännä miten te akat aina kaikessa korostatte miehiä. Nimikin aina mieheltä. Ei riitä isän nimi, pitää suosia miehiä vielä moninkertaisesti. Mikä pakkomielle teillä on miehiin? Miehet ovat naisen pahin uhka, puhukaa joskus siitä.
Sinä taas. Tarvitsisit aivan oikeasti pitkäkestoista terapiaa. Se että sinä olet miellisairas ja hankala ihminen, ei ole miesten syytä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No naiset nyt vain ovat epävakaampia ja taipuvaisempia ylitunteellisuuteen, melodraamaan ja mielenterveysongelmiin. Ullatus?
Eikös miehet ole niitä jotka tappavat itsensä kun eivät osaa edes hakea apua omiin ongelmiinsa? Kuulostaa aika tunteelliselta ja mielenterveysongelmalliselta.
Onko joku väittänyt, ettei miehilläkin voisi olla ongelmansa? Naiset ovat siltikin yllä mainittuja asioita miehiäkin enemmän. Viestisikin on varsin tunteellinen ja epärationaalinen. Olet selvästi nainen.
Naiset lopettaa kaveruuden kun alkavat seurustelemaan, ovat niin mustasukkaisia ja epävarmoja jos mies kiinnostuukin ystävättärestä.
Vierailija kirjoitti:
No en kadehdi. En ole koskaan kokenut mitään huonoja kaverisuhteita naisten välillä, mutta se miehille ominainen machoilu, päteminen, ja itsekeskeisyys ei kyllä kiinnosta. Vähään aikaan kun ei ollut miesten kansssa paljon tekemisissä, niin huomasi kyllä miten sekopäistä se miesten kulttuuri on, kun sitten vietti vaivaisen tunnin parin miehen kanssa. Se puhetapakin on niin rasittava.
Femcel on puhunut.
Vierailija kirjoitti:
No en kadehdi. En ole koskaan kokenut mitään huonoja kaverisuhteita naisten välillä, mutta se miehille ominainen machoilu, päteminen, ja itsekeskeisyys ei kyllä kiinnosta. Vähään aikaan kun ei ollut miesten kansssa paljon tekemisissä, niin huomasi kyllä miten sekopäistä se miesten kulttuuri on, kun sitten vietti vaivaisen tunnin parin miehen kanssa. Se puhetapakin on niin rasittava.
Älä muuta sano. Pahinta on se jatkuva "minä olen oikeassa ja minun mielipiteeni on ainut oikea" jankutus. Kaikesta pitää tehdä joku kilpailu siitä, että kuka on paras. Ihan sama perustuuko sanoma faktoihin, kunhan se kuulostaa oikealta.
Kerrohan vähän lisää tuosta"naisellisuudesta" ja "naisten jutuista"?
Tarkoitatko typerää vaaleanpunaista hömppää?
Kannattas vissiin olla yksi jätkistä. Meillä on miesvaltaisella tehtaalla nuoria naispomoja ja he ovat kuin yksi jätkistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No naiset nyt vain ovat epävakaampia ja taipuvaisempia ylitunteellisuuteen, melodraamaan ja mielenterveysongelmiin. Ullatus?
Eikös miehet ole niitä jotka tappavat itsensä kun eivät osaa edes hakea apua omiin ongelmiinsa? Kuulostaa aika tunteelliselta ja mielenterveysongelmalliselta.
Onko joku väittänyt, ettei miehilläkin voisi olla ongelmansa? Naiset ovat siltikin yllä mainittuja asioita miehiäkin enemmän. Viestisikin on varsin tunteellinen ja epärationaalinen. Olet selvästi nainen.
Ylitunteellisuus ei ole objektiivisesti määriteltävissä oleva asia, eikä melodraamakaan. Naisilla diagnosoidaan enemmän mielenterveysongelmia siksi, että miehet eivät hae apua. Olet selvästi mies, koska ainut argumenttisi on "hehe, olet varmaan nainen" :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No naiset nyt vain ovat epävakaampia ja taipuvaisempia ylitunteellisuuteen, melodraamaan ja mielenterveysongelmiin. Ullatus?
Eikös miehet ole niitä jotka tappavat itsensä kun eivät osaa edes hakea apua omiin ongelmiinsa? Kuulostaa aika tunteelliselta ja mielenterveysongelmalliselta.
Onko joku väittänyt, ettei miehilläkin voisi olla ongelmansa? Naiset ovat siltikin yllä mainittuja asioita miehiäkin enemmän. Viestisikin on varsin tunteellinen ja epärationaalinen. Olet selvästi nainen.
Ylitunteellisuus ei ole objektiivisesti määriteltävissä oleva asia, eikä melodraamakaan. Naisilla diagnosoidaan enemmän mielenterveysongelmia siksi, että miehet eivät hae apua. Olet selvästi mies, koska ainut argumenttisi on "hehe, olet varmaan naine
Molemmat olette täysin samanlaisia jankkaajia mutta kumpikaan ei tajua sitä. Teidän molempien suurin ongelma on te itse, ei suinkaan toinen sukupuoli.
Kellä sujuu kellä ei. Itselläni ei ilmeisesti ole terve suhde naisiin koska kaverina yrittäessä tulee sairaalloista mustasukkaisuutta ja omistushalua. Mieskavereilla ei haittaa vaikka miten paneskelevat ympäriinsä ja muuta.
En tarkoita mitään draamaa, ei sellaisesta ole kokemusta. Vaan työpaikalla itseä vanhemmat naiset ei tosiaan ole yrittäneet kaveerata, vaan pitivät jonain tyttösenä, vaikka itse olen jutellut ihan ystävällisesti mutta asenteesta paistaa se ettei seuraa kaivata minusta pakollista enempää. Miehet taas aloittaneet uusien nuorten miesten kanssa viestittelyt whatsapissa ja töissä heittävät et "lähetäänkö katsomaan peliä" jne. juttuja.
Sitten lukioaikainen kaveriporukka, se hetki kun kaikki muutti opiskeluaikoina eri paikkakunnille ja ehdotti tapaamisia siellä muualla sillointällöin, itse olin laiska osallistumaan niihin (yön oli reissut on raskaita) ja muutenkin tein vuorotyötä niin ei aina olleet viikonloput vapaatakaan. Sit yhtäkkiä huomasin että whatsapp ryhmä oli ollut pitkää hiljaa ja instagramissa alkoi näkyä tämän porukan yhteiskuvia eli olivat kai perustaneet uuden whatsapp ryhmän ilman minua. Mitään draamaa ei ollut, ainoastaan se etten jaksanut reissata näkemään muita niin usein. Ja kun tiesin että ovat käymässä kotipaikkakunnalla, ehdotin näkemisiä muttei ne koskaan käyneet.
Sitten yksi toinen kaveruus joka vaan hiipui, naisten kaverisääntöjen mukaan ei kait kehtaa enää ottaa yhteyttä jos edellisestä viestittelystä tai näkemisestä on jo kulunut yli vuosi. Tässäkään ei mitään draamaa tapahtunut. Yhtäkkiä vaan somesta huomaa että on mies vaihtunut, on raskaana jne niin kynnys kasvaa enää alkaa ottaa yhteyttä kun et tavallaan ole ollut elämässä mukana noina muutoksen hetkinä. Välillä harmittelen että kaveruus hiipui, mukava tyyppi.
Niin tällaista. Ehkä itse olen sen tyylinen etten välttämättä kaipaisi pelkkiä sydänystäviä vaan myös kevyempää arkipäivän kaveruutta. Ap