Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
11-vuotiaan huono käytös
07.11.2024 |
Meidän perhetilanne ei ole helppo ja tiedän että lapsella on rankkaa.
Silti ihmetyttää hänen käytöksensä 2 vuotta nuorempaan siskoonsa verrattuna, joka kuitenkin elää ihan samassa perhetilanteessa. Nuorempi siskokaan ei ole mikään enkeli, mutta. Nuorempi pyytää anteeksi ikäviä sanojaan ja tekojaan. Hän saattaa suutuksissaan sanoa tai tehdä ikävästi, mutta ei koskaan ole sellainen veemäisen ivallinen, pilkallinen, ikään kuin tietoisesti ja tahallaan.
Toisin kuin vanhempi tyttö. Hän ei varmasti koskaan pyydä mitään anteeksi. Hän on ivallinen, esimerkiksi laittaa whatsapp-viestissä jotain ivallista ja perään 🤣 hymiön.
Tulee mieleen, että jos minulla olisi tuon kaltainen aikuinen lähipiirissäni, laittaisin ehdottomasti välit poikki.
No, ei omaan lapseen tietenkään voi eikä halua laittaa välejä poikki, ei varsinkaan 11v.
Mitä ihmettä teen hänen kanssa? Olen yrittänyt auttaa, olla aina ymmärtäväinen, rakastaa ehdottomasti, kaikesta huolimatta.
Miten voin laittaa hänen huonolle käytökselle rajat kuitenkaan hylkäämättä?
Ulospäin lapsi on herttainen ja mukava ja käsittääkseni kavereiden keskuudessa pidetty. Tuo veemäinen käytös kohdistuu mahdollisesti vain ja ainoastaan minuun.
Kommentit (79)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerrot sille tuon mitä kerroit meille. Että jos käyttäytyisi noin eikä olisi lapsesi, niin lentäisi pihalle elämästäsi. Että jos hän jatkaa noin, niin 18-vuotiaana etsii sitten oman kodin ja omat tulot. Kerro ilman tunnetta ja vihaa, faktana. Raakaa, mutta tuon ikäinen ymmärtää jo että teoilla on seuraukset eikä voi perseillä.
Ihan järkyttävän kylmäävää, mutta tätä minäkin olen miettinyt että näinkö se pitää.
Voi pieni herttainen lapseni mihin katosit😭
Ja kauhea itsesyyllistäminen, missä menin vikaan, olisinko voinut tehdä jotain toisin
Miksi lapsella on puhelin, jos harjoittaa sillä henkistä väkivaltaa? Jos hän lähettäisi vastaavia viestejä luokkakavereilleen, niin hyväksyisitkö?
Miten olisi ensisijaisesti, että lapselle puhuttaisiin ja kerrottaisiin, miksi ei saa lähettää ilkeitä viestejä. Ap kertoo, että kotona on vaikea perhetilanne ja että sille ei muka voi mitään. Mitä ihmettä? Kyllä aivan varmasti voi. Vähintään lasta voi huomioida paremmin. Se "kiltti" lapsi kärsii myös, vaikka kääntää pahan olon sisäänpäin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No viettääkö hän paljon aikaa netissä? Mistä on oppinut tuollaisen käytöksen? Tulee mieleen että joku kohtelee häntä noin kuin hän teitä. Millaisia on kaverit?
Ihan ekana vaikealle perhetilanteelle pitää tehdä jotain. Sellaista ei olekaan, mihin ei voi vaikuttaa. Esimerkiksi vaikea sairaus on asia, josta voi puhua ja hankkia lapsille tukea ja apua, tarvittaessa perheen ulkopuolelta. Esimerkiksi vertaistuki tai muu voisi auttaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Tuo veemäinen käytös kohdistuu mahdollisesti vain ja ainoastaan minuun. "
Noh, ilmeisesti olet ainakin osasyyllinen siihen miksei teidän perhetilanne on vaikea?
Perhetilanne on vaikea syistä joille kukaan ei voi mitään.
Luulen että lapsi saattaa kohdistaa näitä neg. tunteita juuri minuun a) siksi että esim isäänsä jotenkin "pelkää" ja kunnioittaa (vaikka ei siis oikeasti pelkää eikä ole syytäkään). b) siksi ettei minulla riitä aikaa hänelle tarpeeksi, vaikka haluaisin
Ei riitä aikaa tarpeeksi vaikka haluaisit? Perhetilanne on vaikea syistä joille kukaan ei voi mitään? Mikähän tämä tilanne mahtaa olla kun et asiaa avaa? Keskustella aina voi ja joskus sekin voi olla tarpeeksi.
Vierailija kirjoitti:
Kerrot sille tuon mitä kerroit meille. Että jos käyttäytyisi noin eikä olisi lapsesi, niin lentäisi pihalle elämästäsi. Että jos hän jatkaa noin, niin 18-vuotiaana etsii sitten oman kodin ja omat tulot. Kerro ilman tunnetta ja vihaa, faktana. Raakaa, mutta tuon ikäinen ymmärtää jo että teoilla on seuraukset eikä voi perseillä.
Minä jouduin 18-vuotiaana etsimään oman kodin ja sen takia katkaisin välit kokonaan. Jos haluaa menettää välit omaan lapseensa niin siitä vaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Tuo veemäinen käytös kohdistuu mahdollisesti vain ja ainoastaan minuun. "
Noh, ilmeisesti olet ainakin osasyyllinen siihen miksei teidän perhetilanne on vaikea?
Perhetilanne on vaikea syistä joille kukaan ei voi mitään.
Luulen että lapsi saattaa kohdistaa näitä neg. tunteita juuri minuun a) siksi että esim isäänsä jotenkin "pelkää" ja kunnioittaa (vaikka ei siis oikeasti pelkää eikä ole syytäkään). b) siksi ettei minulla riitä aikaa hänelle tarpeeksi, vaikka haluaisin
Ei riitä aikaa tarpeeksi vaikka haluaisit? Perhetilanne on vaikea syistä joille kukaan ei voi mitään? Mikähän tämä tilanne mahtaa olla kun et asiaa avaa? Keskustella aina voi ja joskus sekin voi olla tarpeeksi.
Se, ettei vaikealle perhetilanteelle voi mitään, on paskapuhetta. Siinä on selitys lapsen oireilulle. Ap, perheneuvola on teille oikea paikka. Ei sellaista perhetilannetta olekaan, jossa mitään ei voi lasten hyväksi tehdä.
No aika selväähän tuo on että luottaa äitiin ja uskaltaa olla ilkeäkin kun tietää ettei äiti hylkää. Olet lapsesi turvasatama, pysy sellaisena. Huonosta käytöksestä keskustelet asiallisesti ja kiihkotta kahden kesken, kun tilanne on jo ohi ja olette molemmat rauhallisia.
Puhelinta nyt ei kuuluisi tuon ikäisellä tietenkään olla vielä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No viettääkö hän paljon aikaa netissä? Mistä on oppinut tuollaisen käytöksen? Tulee mieleen että joku kohtelee häntä noin kuin hän teitä. Millaisia on kaverit?
Ap jo kertoi, että perhetilanne on vaikea eikä hänellä ole aikaa lapselle. Siitähän se huono käytös kumpuaa. Koko ketju on ihan turha, kun ap ei kerro taustoista enempää ja heittää uhrikortin pöytään väittämällä, ettei vaikealle perhetilanteelle muka voi mitään eikä aikaa lapselle ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa opettaa tuosta tavasta pois. Muuten on luvassa yksinäinen aikuisuus.
Jännäähän tässä on se, että lapsi on tosi suosittu kavereiden keskuudessa. Hän on sosiaalinen, mukava, kaikkien kaveri, huomioon ottava. Hänet jopa palkittiin kerran koulun kevätjuhlassa jollain kaikkien kaveri tms palkinnolla.
Veemäinen puoli näkyy vain kotona ja vain minulle, ja joskus myös pikkusiskollensa.
Joskus tuntuu että hän on varmaan koulussa ja muualla ylikiva, eikä sano vaikkapa vastaan kavereille tms. Ja sitten kaikki patoutunut henkinen aggressio purkautuu minuun.
Ootko noin yksinkertainen? Tottakai kotona riisutaan ne "maskit" ja ollaan sitä miltä oikeasti tuntuu. Koulussa ja kavereiden kanssa voi paeta siitä todellisuudesta, mikä se ikinä onkin että on hankalaa perhearki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nepsy?
Tulihan se sieltä, vakuovastausnykyään ihan kaikkiin asioihin veemäisestäkäytöksestä koulukiusaamiseen ja erikoisiin harrastuksiin, päihdekojeiluihin ja vanhempien parisuhdeongelmiin. Mikä ihme tossa muka edes kuulostaa nepsyilyltä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Tuo veemäinen käytös kohdistuu mahdollisesti vain ja ainoastaan minuun. "
Noh, ilmeisesti olet ainakin osasyyllinen siihen miksei teidän perhetilanne on vaikea?
Perhetilanne on vaikea syistä joille kukaan ei voi mitään.
Luulen että lapsi saattaa kohdistaa näitä neg. tunteita juuri minuun a) siksi että esim isäänsä jotenkin "pelkää" ja kunnioittaa (vaikka ei siis oikeasti pelkää eikä ole syytäkään). b) siksi ettei minulla riitä aikaa hänelle tarpeeksi, vaikka haluaisin
Olet turvallinen vanhempi lapsellesi. Todennäköisesti asetat rajat ja annat rakkautta. Vanhemmuuteen kuuluu, että tunnemme syyllisyyttä asioista.... toisaalta syyllisyyteen ei aina ole edes aihetta, vaan tunnollisena vanhempana on tyypillistä ajatella tehneensä jotakin väärin tms. On hyvä, että lapsi uskaltaa purkaa tunteitaan sinuun, toki on tärkeää tietää milloin kannattaa jättää huonoon käytökseen reagoimatta ja milloin siihen pitää puuttua. Aina ensisijaista tätä miettiessä, on tärkeintä turvallisuus. Eli jos lapsi on vaarassa, on käytökseen reagoitava. Jokaiseen pikkujuttuun ei kannata lähteä puuttumaan, ns.mikromanageeraamaan. Ja vaikka perhetilanne olisi kuinka vaikea, aikuisen tulisi jaksaa pysyä aikuisen roolissa ja jaksaa ymmärtää. Toki vanhempi lapsesi on myös esiteini. Murrosikä kolkuttelee ovella hyvinkin lujaa. Kuukautisetkin voivat jo alkaa, muutokset kehossa ja mielessä ovat ehkä jo alkaneetkin....
Vahva suositus, että olet yhteydessä perheneuvolaan tai koulun kuraattoriin. Sieltä saat tukea ja pääset peilaamaan omia kokemuksia ja ajatuksia. Tsemppiä! Murrosikäkin helpottaa lopulta ja siinö 16v tienoilla alkaa vähitellen järkikin taas palata tekemisiin mukaan...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et voi luoda mitään aikuisuuden uhkakuvia tai nakella niskoja tyyliin "sitten voit tehdä mitä lystää"
11v on vielä lapsi. Todennäköisesti on aika hukassa kun käyttäytyy noin.
Nyt vaan ryhtiä äiti?!
Sanot että vittuilua ei sinun tarvitse kuunnella. Kerro että kolmesta huomautuksesta känny pois päiväksi.
Sitten myös toteutat sen. Kerro että seuraavasta kolmesta huomautuksesta känny pois kahdeksi päiväksi. Jne
Laitat kovan kovaa vastaan ja näytät että sinä olet aikuinen perheessä.
Huonoa käytöstä ei hyväksytä. Ja piste.
Jos tulee huutoa, anna tulla. Kestät sen kyllä.
Suosittelet siis mykkäkoulua. Tämä palsta on uskomaton. Mykkäkoulu on törkeää käytöstä eikä omaa lasta kohdella törkeästi. Mykkäkoulu on henkistä väkivaltaa.
Haloo, kyseessä on epävarma ja hädissään olevasta lapse
Mykkäkoulu on väkivaltaa lasta kohtaan eikä ole missään tapauksessa oikein. Aikuisen vastuulla on aina pitää keskustelua yllä ja riidankin jälkeen palauttaa keskusteluyhteys lapseen.
Olen samassa tilanteessa ja tyttäremme on 12-vuotias. Hän on todella häijy ja ilkeä etenkin minulle, äidilleen. Olen yrittänyt olla hänelle mukava ja silti saan lokaa niskaan. Asiaa ei auta yhtään että hän on järkyn materialistinen, aina pitää olla uutta ja hienoa tavaraa. Meillä ei ole mitään sisaruksellista "vertailu"kohdetta koska hän on ainokainen. Olen miettinyt että onko mahdollista että kun hän on ainut lapsi niin hänestä on tullut liian hemmoteltu. Tällaiselle lapselle rajojen asettaminen on melkeinpä mahdotonta koska on viimeiseen asti niin kovapäinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Asiaa lapsen aggressiivisuudesta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerrot sille tuon mitä kerroit meille. Että jos käyttäytyisi noin eikä olisi lapsesi, niin lentäisi pihalle elämästäsi. Että jos hän jatkaa noin, niin 18-vuotiaana etsii sitten oman kodin ja omat tulot. Kerro ilman tunnetta ja vihaa, faktana. Raakaa, mutta tuon ikäinen ymmärtää jo että teoilla on seuraukset eikä voi perseillä.
Minä jouduin 18-vuotiaana etsimään oman kodin ja sen takia katkaisin välit kokonaan. Jos haluaa menettää välit omaan lapseensa niin siitä vaan.
No mutta jos se lapsi on jo AIKUINEN ja tekee tuollaista ilkeilyä, niin menettääkö siinä oikeasti mitään. Jonkun "lapsi pahoinpiteli eläkeläisen vanhempansa kun vuosikymmenten kiukuttelu ja äidin haukkuminen paljastui muulle suvulle"-sairaalareissun ehkä.
Ilkeitä ihmisiä ei tarvitse sietää, oli se sitten lapsi tai vanhempi.
Pahaa oloaan oireilee.
Minä huusin ja raivosin äidille mitättömistä jutuista, kun koulussa kiusattiin.
Kirjolla? Meneekö koulussa hyvin, vai onko oppimisvaikeuksia?
Eräs tuttu tyttö (saman ikäinen) on todella vahingoniloinen ja erittäin suorapuheinen. Vieraille ei sanoisi mitään, mutta lähipiiri kuuluu kyllä aina totuuden. Osaa myös olla todella herttainen, mutta selkeästi ajattelee asioista eri tavalla kuin moni muu. Jokunen vuosi sitten selvisi, että koulussa on oppimisvaikeuksia ja varmaankin jollakin tavalla kirjolla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerrot sille tuon mitä kerroit meille. Että jos käyttäytyisi noin eikä olisi lapsesi, niin lentäisi pihalle elämästäsi. Että jos hän jatkaa noin, niin 18-vuotiaana etsii sitten oman kodin ja omat tulot. Kerro ilman tunnetta ja vihaa, faktana. Raakaa, mutta tuon ikäinen ymmärtää jo että teoilla on seuraukset eikä voi perseillä.
Minä jouduin 18-vuotiaana etsimään oman kodin ja sen takia katkaisin välit kokonaan. Jos haluaa menettää välit omaan lapseensa niin siitä vaan.
No mutta jos se lapsi on jo AIKUINEN ja tekee tuollaista ilkeilyä, niin menettääkö siinä oikeasti mitään. Jonkun "lapsi pahoinpiteli eläkeläisen vanhempansa kun vuosikymmenten kiukuttelu ja äidin haukkuminen paljastui muulle suvulle"-sairaalareissun ehkä.
Ilkeitä ihmisiä ei tarvitse sietää, oli se sitten lapsi tai van
Vanhempien tehtävä valitettavasti on kasvattaa lapsiaan. Lasta ei pidä ghostata elämästään kuin roskaläjän, vaikka se nykyään on muodikas ratkaisu kaikkeen. Kyseessä on oma lapsi eikä mikään inhottava verenimijä.
Vanhempien velvollisuus on huolehtia ja rakastaa keskeneräistä ihmistä hänen koko lapsuutensa. Jos ei siihen pysty, kannattaa mieluummin hankkia vaikka leikkokukkia. Ne voi helposti heittää roskiin, kun kyllästyttää. Kertakäyttölapsia ei sen sijaan ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerrot sille tuon mitä kerroit meille. Että jos käyttäytyisi noin eikä olisi lapsesi, niin lentäisi pihalle elämästäsi. Että jos hän jatkaa noin, niin 18-vuotiaana etsii sitten oman kodin ja omat tulot. Kerro ilman tunnetta ja vihaa, faktana. Raakaa, mutta tuon ikäinen ymmärtää jo että teoilla on seuraukset eikä voi perseillä.
Minä jouduin 18-vuotiaana etsimään oman kodin ja sen takia katkaisin välit kokonaan. Jos haluaa menettää välit omaan lapseensa niin siitä vaan.
No mutta jos se lapsi on jo AIKUINEN ja tekee tuollaista ilkeilyä, niin menettääkö siinä oikeasti mitään. Jonkun "lapsi pahoinpiteli eläkeläisen vanhempansa kun vuosikymmenten kiukuttelu ja äidin haukkuminen paljastui muulle suvulle"-sairaalareissun ehkä.
Ilkeitä ihmisiä ei tarvitse sietää, oli se sitten lapsi tai van
Pata kattilaa soimaa, musta kylki kummallakin.
Alue: Aihe vapaa
Suosittelet siis mykkäkoulua. Tämä palsta on uskomaton. Mykkäkoulu on törkeää käytöstä eikä omaa lasta kohdella törkeästi. Mykkäkoulu on henkistä väkivaltaa.
Haloo, kyseessä on epävarma ja hädissään olevasta lapsesta, jolla on vaikeaa kotona. Hän on altavastaaja ja keskenkasvuinen. Hän tarvitsee vanhempiaan eikä hylkäämistä. Lapsen hylkääminen ja ilkeys ei paranna välejä, päinvastoin.