Onko narsisti aina mies? Minkälainen on nainen, joka on narsisti? Mies - miten päädyit suhteeseen ja miten selvisit?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Uhriutuminen on yksi narsismin muoto jota ilmenee enemmän naisilla. Eli saa muut tekemään haluamansa henkisellä kiristyksellä.

Sitten on kanssa se vaihtoehto, että nainen on oikeasti uhri. Miehet eivät useinkaan ymmärrä, miten helpolla pääsevät elämässä ja parisuhteessa.

 

Mitä sinä toisten helppouksista tai vaikeuksista tiedät? Kaikki eivät ulise ongelmiaan toisten niskoille, vaan purevat hammasta ja pitävät sisällään. Miehet tyypillisemmin.

 

Eli mies = martyyri? Ei lainkaan haiskahda uhriutumiselta tai suuruudenhulluudelta. Taisi narsisti herätä..

Narsismi sosiaalityössä : narsismi ilmiönä sosiaalialan kontekstissa

https://www.theseus.fi/handle/10024/896933

"Haastatteluiden ja teorian välillä pystyy näkemään monia yhtäläisyyksiä ja ominaisuuksia esimerkiksi narsistisien henkilöiden käyttäytymistavoissa ja vuorovaikutuksessa sekä läheisen että ammattilaisen kanssa. Opinnäytetyön keskeisimpänä johtopäätöksenä voi pitää sitä, että haastateltavat kokivat jäävänsä vaille oikeudenmukaista apua."

Ap on sairas ajatuksensa kanssa että vain mies olisi narsisti. Olen ollut narsisti vaimoni kanssa 16 vuotta yhdessä ja edelleen mietin pääsyä pois tästä suhteesta. Oli ensin ihan normaali nainen ja ajattelin että hyvä äiti lapsille koska työkseensä lastenhoitaja. Lasten myötä alkoi kuitenkin kontrollointi, en ole esim 13 vuoteen käynyt yhtenäkään iltana missään ulkona kavereiden kanssa. En oikein ollenkaan edes ulkoilemassa. Jos menen ja kun tulen kotiin näen kuinka vaimon silmissä kiiluu viha. On rauhallinen päivä ja ei ole oikein tekemistä, ilmoitan että lähden käymässä kävelylenkillä, vaimo tähän joo mee vaan, mä alan laittamaan pyykkejä, siivoamaan ja ruokaakin pitäisi tehdä, aina alkaa samantien kontrollointi ja tietyllä tavalla määräily. Kaikki mistä mies voisi saada voimia jaksamiseen kotona halutaan estää, niinkuin ne olisivat häneltä pois.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pyyteettömyys on näille ihmisille kuin sähköisku; jotakin käsittämätöntä ja sietämätöntä. Tehdä hyvää ilman hyötymistä. Sen sieto on vähäistä siksi, että tuo varjoisuus on - ihan oikeasti- saatanasta, eikä se kestä valoa (hyvyyttä).

Tämä on oikeasti aika hyvä mittari - sukupuoleen ja uskonnollisuuteen katsomatta. Pyyteetön hyvä ja auttaminen ilman esimerkiksi yrityksensä tai itsensä jonkinlaista näkyvyyttä on näille käsittämätöntä. Omasta jakaminen suorastaan inhottaa.

Tuo on vähän vaikea asia tunnistaa, koska piilonarsisti nimenomaan markkinoi kuinka pyyteettömästi hän rakastaa ja auttaa ja välittää jajajajaja. Mutta onko se oikeasti pyyteetöntä vaikkei vastapalveluksen odotusta lausutakaan ääneen tai hyöty ole suoraan nähtävissä? Piilonarsisti suitsuttaa empatiaansa ja pyyteetöntä rakkauttaan, mutta hän tekee niin aikaansaadakseen kohteessa kiitollisuudenvelkaa, syyllisyyttä ja riippuvuutta. Hän ei koskaan kysy haluaako kohde että hän viestittelee jatkuvasti (hän vain haluaa huolehtia ja kertoa että hän välittää), tai että hän ostaa kotiin uuden sohvan (hankin tämän sohvan sinua ajatellen) tai että hän sotkeutuu toisen henkilökohtaisiin ongelmiin vaikka töissä tai perhesuhteissa. Mutta kaiken hän tekee pyyteettömästi, välittämisestään.

Nimim kokemusta on.

Esimerkki naispuoleisesta narsistista: piti tuttavan häissä puheen itsestään. Mutta tämä henkilö oli toisaalta naimisissa narsistisen miehen kanssa, joten en tiedä oliko piirre välttämätön selviytymisen edellytys vai hänen henkilökohtainen persoonansa.

Itselleni merkki siitä, että ihmisellä on narsistisia piirteitä on se, kun hän alkaa määrittelemään toista ja tämän tunteita. Astuu tavallaan oman egonsa ulkopuolelle, että "sinä ajattelet näin, sinä tunnet näin, sinä olet tällainen" - tämä ei koskaan voi olla totta.

Toinen on se, jos esimerkiksi tapaamisen aikana kaikki huomio pyörii hänen egonsa ympärillä. Tämä ei aina ole merkki narsismista, sillä joissakin tilanteissa taustalla voi olla esim. toisen tai toisten haluttomuus olla esillä kyseisessä tilanteessa. Mutta terve vuorovaikutus on tasapuolista ja positiivista suhteessa kaikkiin osallistujiin, tai sitten se keskittyy kokonaisuudessaan johonkin ulkopuoliseen tahoon, eikä ollenkaan läsnäolijoihin. Dominoivat ja narsistiset persoonat ovat todella raskaita ja huonoa seuraa. Se on sellaista yhtä kukkoilua ja rajojen ylittämistä koko touhu.

Vierailija kirjoitti:

Ap on sairas ajatuksensa kanssa että vain mies olisi narsisti. Olen ollut narsisti vaimoni kanssa 16 vuotta yhdessä ja edelleen mietin pääsyä pois tästä suhteesta. Oli ensin ihan normaali nainen ja ajattelin että hyvä äiti lapsille koska työkseensä lastenhoitaja. Lasten myötä alkoi kuitenkin kontrollointi, en ole esim 13 vuoteen käynyt yhtenäkään iltana missään ulkona kavereiden kanssa. En oikein ollenkaan edes ulkoilemassa. Jos menen ja kun tulen kotiin näen kuinka vaimon silmissä kiiluu viha. On rauhallinen päivä ja ei ole oikein tekemistä, ilmoitan että lähden käymässä kävelylenkillä, vaimo tähän joo mee vaan, mä alan laittamaan pyykkejä, siivoamaan ja ruokaakin pitäisi tehdä, aina alkaa samantien kontrollointi ja tietyllä tavalla määräily. Kaikki mistä mies voisi saada voimia jaksamiseen kotona halutaan estää, niinkuin ne olisivat häneltä pois.

Niin siis haluaisit vaan vapaamatkustaa yhteisessä elämässänne, hengailla kamujen kanssa ja urheilla, kun nainen huolehtii puitteista, hyvinvoinnista, siisteydestä? Aika moni mies (ja koira) on juuri tuollainen. 

Miksi et pura suhdetta ja elä elämääsi omalla tavallasi? Moni mies elää koiran kanssa onnellista elämää. Koira istuskelee miehen kanssa pubin terassilla eikä välitä myöskään siivoamisesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pyyteettömyys on näille ihmisille kuin sähköisku; jotakin käsittämätöntä ja sietämätöntä. Tehdä hyvää ilman hyötymistä. Sen sieto on vähäistä siksi, että tuo varjoisuus on - ihan oikeasti- saatanasta, eikä se kestä valoa (hyvyyttä).

Tämä on oikeasti aika hyvä mittari - sukupuoleen ja uskonnollisuuteen katsomatta. Pyyteetön hyvä ja auttaminen ilman esimerkiksi yrityksensä tai itsensä jonkinlaista näkyvyyttä on näille käsittämätöntä. Omasta jakaminen suorastaan inhottaa.

Tuo on vähän vaikea asia tunnistaa, koska piilonarsisti nimenomaan markkinoi kuinka pyyteettömästi hän rakastaa ja auttaa ja välittää jajajajaja. Mutta onko se oikeasti pyyteetöntä vaikkei vastapalveluksen odotusta lausutakaan ääneen tai hyöty ole suoraan nähtävissä? Piilonarsisti suitsuttaa empatiaansa ja pyyte

Tämä narsisti muun muassa osti asunnon seurustelukumppaninsa asuinpaikkakunnalta vaikka hänellä itsellään oli ko pikkupaikkakunnalla vaikeuksia löytää töitä. Sitten kumppanin olisi pitänyt muuttaa siihen asuntoon yhdessä asumaan koska hänellä ei työttömänä meinannut raha riittää asunnon ylläpitämiseen. Sitten nainen joutui lähtemään töihin toiselle paikkakunnalle, niin jälleen olisi ollut seurustelukumppanin vika että hän olisi joutunut myymään rakkaan asuntonsa pois, joten kumppanin piti nyt muuttaa siihen ja alkaa maksamaan vuokraa. Kului hetki, niin homma kääntyi niin, että kumppanin olisi pitänyt olla kiitollinen että sai asua niin vähin kustannuksin kivassa kämpässä, jonka toinen oli valmiiksi hänelle sisustanutkin, pyyteettömästä rakkaudesta tietysti. Ja kiitoksen osoituksena hänellä oli vain ihan pieni pyyntö: vauva sekä taloudellinen tuki oman yritystoiminnan aloittamiseen paikkakunnalla. Eli siitä että mies ei halunnut asua yhdessä, eikä halunnut lasta, oli hivuttauduttu parissa vuodessa tilanteeseen, jossa pian asutaan yhdessä, kasvatetaan yhteistä lasta ja käynnistellään yritystoimintaa. Syyllistäminen on voimakas työväline.

Parisuhteessa narsisti on aina mies, suvussa äiti.

Yhteen päätyminen: avioliitto oli päättynyt pettämiseen ja itsetunto romuna. Etsin epätoivoisesti jotain todistaakseni itselleni että minutkin joku vielä haluaa. Seuranhakupalstalta löytyi kiinnostava profiili. Nainen kertoi olevansa vielä parisuhteessa, mutta palstalla etsimässä todisteita miesystävänsä uskottomuudesta. Ja minä uskoin. Ihailu voiteli haavoittunutta itsetuntoani, lisäksi se, että nainen oli itse joutunut kovien kokemusten uhriksi ja selviytynyt niistä kasvaen hyväksi ja empaattiseksi ihmiseksi, tuntui upealta. Meitä yhdisti heti me vastaan muut- tyyppinen kokemus siitä, että muut pettää ja kohtelee kaltoin, me olemme kaksi luotettavaa ihmistä maan päällä.

Mun hyvyydestä ihmisenä alkoi pian tulla velvoite. Miksi en tekisi vielä tätä palvelusta, koska olen niin hyvä ihminen. Miksi en kuuntelisi tätäkin vuodatusta ja ottaisi vastaan tätäkin raivokohtausta. Sitten tuli seinä vastaan; olisi pitänyt tehdä lapsi. ja minä en perussairaudestani johtuen tee lapsia. Hän tiesi tämän kyllä ensimmäisistä viesteistä alkaen. Hirveä painostus ja syyllistäminen, jonka seurauksena koko suhde alkoi ahdistaa. Nyt olin sen lisäksi vielä hylkäämässä hänet, että olin vienyt häneltä mahdollisuuden saada lapsen. Hän jää täysin yksin. En kerta kaikkiaan keksinyt miten suhteesta pääsee eroon menettämättä omaa mielenterveyttäni. Suostuin lapsettomuushoitoihin, jotka luojan kiitos olivat tuloksettomat.

Sitten rakastuin toiseen ihmiseen ja aloin repiä itseäni lopulta irti. Lähdin suhteesta pettämällä, niin kuin minutkin oli jätetty. Ei oikein tuntunut hyvältä, eikä varsin kohentanut heikkoa itsetuntoani, että olin nyt itsekin pettäjä. Vuosien aikana olen antanut itselleni anteeksi kun olen tajunnut kuinka hän minua manipuloi, käyttäen kaikkea alkaen vanhempani henkeä uhkaavasta sairaudesta minun ollessani lapsi, ja tietenkin tuota petetyksi tulemisen kokemustani.

Vierailija kirjoitti:

Parisuhteessa narsisti on aina mies, suvussa äiti.

Lukekaahan tään sivun esimerkit ja vieläkö sanotte että kaikki narsistit on miehiä..?