Onko kaikille ihmisille aamuherätykset yhtä vaikeita?

Ei ole vaikea herätä ajoissa. Oikeastaan en tarvinnut kelloa koskaan herättämään. Menen keskiyöllä nukkumaan ja herään kello 7-8 välillä. Työaika oli aikoinaan klo 9-18. Nykyään eläkkeellä ihan sama rytmi paitsi että iltapäivällä klo 15-16 välillä sohvailen ja juon päälle kaffeet. Senjälkeen taas jalka nousee reippaasti. Jokaiselle päivälle pitää olla joku "rakenne", ei sängyssä lojumisesta tule muuta kuin masennusta ja laiskuus kasvaa. 

Kausittaista on. Herään helposti tai melko helposti aamulla. Jos näkee unta kellon soidessa, on nouseminen hankalampaa, mutta kyllä sieltä aina noustaan. Pakko nousta kun työt odottavat.

Olen sekä illan-että aamuvirkku. Menen sänkyyn n.klo 23, nukahdan puolenyön jälkeen ja herään viimeistään kuudelta. En ole varmaan koskaan nukkunut yli 6h unia.

Mulle oli nuorena. Sitten tuli töissä ihan kauhea stressikausi, ja päädyin lopulta 5 kk:si burnout-lomallekin. Sen jälkeen hassua kyllä en ole ollut koskaan oikeastaan väsynyt aamuisin. Enkä oikein muulloinkaan. Ja tuosta on jo 10 vuotta aikaa. Ilmeisesti jäin pysyvästi pyörimään sen verran kovilla adrenaliineilla, että vaikka olisin nukkunut vain 4 tuntia, pomppaan pirteässä taistele tai pakene -moodissa sängystä ylös, ehkä vähän levottomana mutta en ollenkaan väsyneenä tai ahdistuneena.

Minulle herätyskelloon herääminen on myrkkyä, koko keho menee aivan sekaisin. Työpäivän kyllä pärjään ihan ok, mutta sitten olen kuin pieksetty ja sammun niin, että saatan nukkua seuraavaan aamuun saakka. Siksipä en aamuvuoroja teekään kuin aivan poikkeustilanteissa. 

Nuorempana olin aamuvuoron jälkeen menossa illalla baariin katsomaan bändiä. Täysin selvinpäin, eikä ollut edes tarkoitus juoda. Mutta enpä päässyt sisälle, kun vaikutin kuulemma olevan niin huonossa hapessa.