Oletko himoinnut jotain ihmistä niin, että lähtee järki?

En ole. En ilmeisesti tunne tunteita tarpeeksi lujaa, enkä osaa myöskään näytellä tuntevani.

Olen nainen, ja monia miehiä olen pitkän elämäni aikana halunnut. Yksi oli kuitenkin sellainen, jonka kohdalla kyse oli silkasta, puhtaasta, liki järjettömästä himosta. En ollut mitenkään ihastunut, eikä puoleltani ollut tunteita pelissä. Vain pelkkää fyysistä himoa, joka jatkui vuodesta toiseen. Tuli niitä tunteitakin mukaan pikku hiljaa, ja menin naimisiin hänen kanssaan. Parasta seksiä jota olen ikinä saanut. Nyt hän on jo kuollut.

häiritsevä olo. vie energiaa muusta. kaikki variaatiofanttasiat. joka musiikista miltei just -se- tyyppi mieleen. kasvoissa näkyy jokin ihme kirkkaus hehkeys.. järki toista,sydän toista. kukaan muuhan ei oo mittääää häneen verrattuna. onko tuttua

Vierailija kirjoitti:

Menee ohi himoitseminen, kun hiukan purkaa painetta omin käsin. Sen jälkeen oikeastaan hävettää oma käytös ja on tyytyväinen että ei himoissaan munannut itseään tällä kohteelle.

moni sanoo samaa. mutta sittenhän ei niitä parisuhteita muodostu ja perheitä

Vierailija kirjoitti:

Mites sitten jos tämä ei auta? Himotus vaan jatkuu ja oikeastaan lisääntyy vaan. Mitä tämä tällainen on? 

tuntuuko järkky sähkävirta lävitse kun tulee vastaan ja kohtaa silmät. se jopa lamauttaa koko kehon. tuota ilmiötä pitäis tutkia,mikä sen saa aikaiseksi. ja sitä ei taphdu kuin rajattu määrä ihmiselle elämässä .eli ihastuksia ja sitten niitä ihastuksia.

Vierailija kirjoitti:

En ole. En ilmeisesti tunne tunteita tarpeeksi lujaa, enkä osaa myöskään näytellä tuntevani.

Ehkä joskus kohtaat sellaisen ihmisen vielä

Vierailija kirjoitti:

Olen ja tapahtunut erittäin harvoin. Sattumoisin viimeksi viime lauantaina, kun näin tuntemattoman naisen eräässä ruokailupaikassa. Ensihuomion kiinnitti hänen puheäänensä ja sitä seurasi ulkonäkönsä. Kaikki oli ulkoisesti kohdillaan olemuksensa ja kävelytapansa kera. Tunnistin oman reaktioni ja näin pari päivää jälkeenpäin se oli ja on edelleen pupillit laajentavaa hektistä himoa ja samalla kertaa otsat yhteen painautuvaa lujaa kiintymystä(seinää vasten). Mutta tosiaan, hyvin harvoin. 

Missähän olit syömässä? Just lauantaina mun mies sanoi, että joku viereisessä pöydässä istunut äijä katsoi mua himokkaasti kun nousin pöydästä.

Himoitseminen on aina väärin. Siinä haetaan vain omaa nautintoa eikä välitetä toisesta. Rakastaminen on sen sijaan pyyteetöntä ja etsii aina toisen etua. Parempi olisi siis rakastaa toista ihmistä, eikä himoita.

Voi luoja mikä ketju... Tumputtakaa ihmiset ankarasti niin eivät aivot happane...

Taidan lähteä tästä himoitsemaan näkkileipää... ja kinkkua päälle! ...ja juustoa ja suolakurkkua nyt ei ole päällisnatsia talossa.

Joo, ei yhtään kivaa. Parempi olisi elämä ilman himoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Menee ohi himoitseminen, kun hiukan purkaa painetta omin käsin. Sen jälkeen oikeastaan hävettää oma käytös ja on tyytyväinen että ei himoissaan munannut itseään tällä kohteelle.

moni sanoo samaa. mutta sittenhän ei niitä parisuhteita muodostu ja perheitä

Mihin tarvitaan parisuhteita ja perheitä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Menee ohi himoitseminen, kun hiukan purkaa painetta omin käsin. Sen jälkeen oikeastaan hävettää oma käytös ja on tyytyväinen että ei himoissaan munannut itseään tällä kohteelle.

moni sanoo samaa. mutta sittenhän ei niitä parisuhteita muodostu ja perheitä

Mihin tarvitaan parisuhteita ja perheitä?

No en minä varsinaisesti tarvitse lastani tai miestäni mihinkään, mutta rakastan heitä ja haluan viettää aikaa heidän kanssaan. Miestäni jopa himoitsenkin.

Vierailija kirjoitti:

Näkee vaan mitä eläimiä naiset on. Viettiensä vietäviä.

Niin no. Voi näin käydä miehellekin. Jotenkin vaan kemiat kolahti niin, että kun oltiin vaikkapa palaverissa lähekkäin niin ympärille laskeutui kuin huppu ja päässä kihisi niin että lahkeeseen tuli. Ei niistä palavereista paljon jäänyt mieleen.

Pus pus Muisku

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lainaus ei näköjään toiminut. Eli siis mitä jos himotus vaan lisääntyy kyseistä henkilöä kohtaan, vaikka kuinka hoitelisi hommat itse kaikessa hiljaisuudessa?

Itse ainakin tekisin aloitteen. En halua elää katumalla tekemättömiä asioita. 

Niin. Täällä kulkee yksi nainen ja miettii onko joku toinen osapuoli joka yhtäkkiä alkanut 'himoita' minua, ihan surkimusta. Onko telepatiaakin olemassa? Siinä tapauksessa en usko että se on pelkkää himoa vaan liittyy tukahdutettuun rakkauteen joka yhtäkkiä saanut siivet selkään. Miltä tuntuu - en viitsi edes kertoa kun tämä ei taida olla seksipalsta edes.

Kyllä, liittyi rakkauteen. Naimisissa edelleen hänen kanssaan.

Kyllä. Hankala tehdä töitä, kun sydän hakkaa sitä enemmän, mitä lähempänä kohde on. Ajatukset ihan sekaisin, eikä pysty keskittymään yhtään. Hikeä puskee ja auta armias, jos hän puhuu sinulle, niin puhekyky katoaa ja vaikutat idiootilta. Kotona sitten puretaan paineita yksikseen.

En ole himokasta lajia ollenkaan ja olen kuitenkin onnellinen.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä. Tällä hetkellä on myös aika tulinen ihastus meneillään. Tekisi mieli repiä vaatteet toisen päältä, kun näkee. Mutta olen ihastunut varattuun, joten tämä on ihan kidutusta, kun ei voi tehdä asialle mitään ja intohimoiset tunteet menee aivan hukkaan.

Voisipa tunteiden kohteen valita. Tämä iski kuin salama kirkkaalta taivaalta ja välillä aika epätoivoinenkin fiilis, kun ei pysty ajattelemaan muuta. Olispa tunteilla off-nappi.

Sama. Kunpa sitä voisi valita kehen ne tunteet syttyy. Olen ensimmäistä kertaa elämässäni todella, todella ihastunut ja hän on tietenkin naimisissa. Kidutusta ajatella häntä aamusta iltaan ja yötkin. Ainut ilo on se, että olen tajunnut kiihoottuvani voimakkaasti. Ex mies haukkui kun en kostunut ja halut seksiinkin lopahtti täysin. Vika olikin miehessä. 

Himo on ihan normaali tunne. Tärkeintä on, että oppii tunnistamaan tunteensa eikä anna niiden johtaa päätöksen tekoa.