***KOTILOT*** vk 8

Ajattelin näin heti aamutuimaan aloitella meille uuden pinon tälle viikolle.



Mä oon saanu jonkun vuosituhannen pahimman virustaudin. Oon perjantaista asti ollut niin kipeä etten muista milloin viimeksi oisin ollut näin pahassa flussassa et oikein kuumetta ollut ja lääkärissä pitänyt käydä. No nyt olen itse jo voitonpuolella, mutta esikoinen on nyt jo kolmatta päivää kuumeessa ja samassa kamalassa taudissa. Mennään tänään hänen kanssaan lääkäriin. Tosi kurjaa. Ja kyllä on rasittavaa sairastaa raskaana ollessa.



Omaan napaan ei mitään muuta uutta sitten kuulukaan. Keskiviikkona olisi seuraava neuvola, toivottavasti vointi on silloin jo vähän parempi.



Tuolta helmikuisista kävin vaklaamassa, että meidänkin ketjussa kirjoitellut minni oli viime to synnyttänyt pojan.



Eipä kai tässä tällä erää taas muuta:-)



LapaLepa rv 34+4

Täälläkin sitten ruettiin sairastamaan. Mies alotti perjantaina ja meni nyt käymään lääkärissä. Ihan puolikuollut. Lapsiin nousi kuume eilen, nuorempi ehkä kipeempi. Esikoisessa ei nyt aamulla ollut kuumetta, mutta kauhea yskä on. Minullakin lihas- ja nivelkipuja sekä päänsärkyä muttei ole lämpöä nostanut. Kurkku karkea myös, aika surkea olo. Sitten, kun vielä nuo kädet puutuu niin ihan hanurista on tämä oleminen. Oikea käsi on vaivannut jo pidempään,nyt jo vasenkin liittyi kerhoon. Lauantai-iltana olin jo varma, että iskee raskausmyrkytys, kun oli päänsärkyä, ylämahakipua ja jalat turpos ihan palloiksi. Vauva kuitenkin liikkui vilkkaasti. Meillä ei ole verenpainemittaria, että olis voinu paineet tarkistaa. Otin siinä sitten Panadolia ja kävin pitkälleni, aamulla olo olikin sitten enempi flunssainen ja ajattelin oireiden johtuneen siitä. Jalat on minulla olleet jo viikkotolkulla turvoksissa. Eilen sain sitten naapurilta sen mittarinkin lainaan ja paineet entisenlailla matalat. Tosin eilenillalla oli taas sitä ylämahakipua, mitä sitten lienee?



Tulipas (.) valitusvirsi. On vaan niin surkkis olo. Eilenillalla sanoin miehelle, että jopa 4vkoa voi vielä mennä ennenkuin vaavi syntyy, niin tokas vaan että ei voi olla mahollista. Sekin niin myötäelää tietysti näitä meikäläisen vaivoja. Liitoskivutkin kamalat. Valivali...



Onneksi on edes ulkona upea auringonpaiste, niin vähän piristää vaikkei sinne nyt pääsekkään. Huomenna olis taas neuvola, tuskinpa sielläkään mitään uutta.



Joka tapauksessa mukavaa alkavaa viikkoa Kotiloille!

Rouvar Rv 38+0

Käytiin sitten ultrassa, kysta oli jo rakeinen eikä enään niin selvästi nähtävissä, on pikkuhiljaa häviämässä. Lääkäri oli tosi mukava ja selitti tarkasti kaiken. Sanoi tälläisen yhden kystan löytymisen olevan normaalia, liittyi jotenkin aivojen kasvamiseen ja kehittymiseen, jos lisäksi vielä olisi löytynyt sydämestä niitä tai nenäluu olisi puuttunut, kromosomipoikkeavuus olisi luultavasti mahdollinen, ja olisi lähettänyt lapsivesipunktioon. Mutta ihan rauhallisin mielin tässä ollaan, antoi Almalle painoarvioksi n. 920g ja mutisi vastaavan viikkoja 26...no viikko sinne tai tänne.

Tuli sitten puhetta esikoisen aikana olleesta istukan vajaatoiminnasta, no tätipä ultrasi sitten kohtu valtimot ja nekin toimi molemmin puolin täysin moitteettomasti. Uuteen ultraan mennään kuitenkin vk 28 siellä sitten tutkitaan uudelleen istukan toimintaa.

Flunssa meinaa täälläkin tulla ihan väkisin, lapsia hoidin koko viimeviikon ja tämän siitä palkaksi saa =)

Elli ennusti että meille tulisi tyttö ?????....... no nähtäväksi jää.



Mukavaa talvipäivää muillekkin ja tervetuloa kaikille uusille=)





JB72 & Alma rv 24+6

Eipä ole tullut käytyä koko vauvalehden sivuilla viikkoihin, jotenkin ollut olevinaan niin kiirettä... Täälläkin mennään kohta jo puolivälissä, jos joku mut vielä muistaa...



Kirjoittelen paremmalla ajalla lisää, eipä tänne mitään niin ihmeitä kuulukkaan!



Kisu rv 19+5

Huomenna aamusta olis sokrurasitus.. mua jo nyt tympäsee istuskella monta tuntia vaan jossain odotusaulassa tekemättä mitään... miks ei saa käydä kotona siinä välissä.. vai onkohan se ettei itteensä saa rasittaa tai jotain.. tylsäääää tiedossa huomiseks.



Huomisesta alkaen alotan sitten nami lakon, koska jotenkin tuntuu että toi suklaa on alkanu taas maistuun niin paholaisen hyvälle, vaikka pitkään en välittäny koko aineesta.... Siirryn takas hedelmäsalaattiin..

Jostain pitäis löytää halvalla uikkarit että pääsis uimaan... sais liikuntaa ja nyt vielä sitä vois tehä niin kauan ennen kun paikat alkaa pehmiään kunnolla..



Vauvanvaatteita munkin tekis mieli ostella läjäpäin, mutta shoppaileen lähen vasta tossa huhtikuun alussa, kun on rv 30 ultra takana, jos se sukupuoli näkyis siinä... eiköhän kesävaatteetkin oo sillon jo kaupoissa..

Viikonloppuna sain tietää että kaverikin vartoo jo rv 15 ja sillä siis laskettu kaks kuukautta myöhemmin.. lähetään sit yhdessä metsästään ihanuuksia..



Jokohan mammutti raukka olis päässy tositoimiin?? Toi yliaika oikeesti rassaa niiiin hermoja (mulla ainakin)



Mut nyt siivoon......



Mani ja " purri" alias pähkinä rv 24+4

Ajattelin raapustaa muutaman rivin, vaikka vasta olen siirtyilemässä tänne puolelle. Jotenkin vaan mielummin nyt sitten on tällä puolella vaikka viikkoja ei juuri mitään...

Ajattelin ensin, ettei tällä kerralla mentäis varhais uä:hän, mutta varasin kuitenkin ajan...se on sitten tasan viikonpäästä. Olen vaan tälläistä hermoheikkityyppiä, joten ajattelin, että mieluummin saan tietää vähän aiemmin, jos kaikke ei ole kohdallaan, kun sitten vasta siellä np uä:ssä. Onko moni teistä käynyt varais uä:ssä? Mä olen käynyt molemmista aikiaisemminkin. Nyt sitten pitäisi " tappaa aikaa" siihen asti..hehhh...ja sitä aikaa ei tunnu edes olevan koneella istahtamiseen.



Ihana seurata, miten monella teistä alkaa todella h-hetki lähestyä!!!



Vielä omaa napaa...oireita ei juuri ole. Väsyttää joo, mut se ei ole uutta :) sitten kahvia ei vaan tee mieli, eikä oikein ruokaakaa vaikka yhtään ei kylläkään mikään ällötä, ainakaan vielä. Päätä on tänään särkenyt...toivottavasti nyt ei ala se kuukauden kahden päänsärky...



mukavaa alkavaa viikkoa teille!!!



MR rv 6-7 jotain siltä väliltä...

Täälläkin flunssaillaan.. Kuopuksella oli jo viime viikolla vähän jotain ja miehellä nous kuume torstaina. Esikoinen sitten ollut kränänen ja yskinyt toissapäivästä. Miehellä ja itselläkin kurkku alkaa tuntumaan siltä että tulossa kiipeäksi. Äh, toivottavasti ei itselle tuu kauhea flunssa, en ees muista millon olisin viimeks ollut kipeenä kunnolla. Joskus ennen lapsia.. Ja vielä kun miehellä on tää viikko lomaa, niin kurjaa että koko porukka jollain lailla kipeenä..



Varasin kanssa sinne sokerirasitukseen ajan, mutta se onkin vasta kuukauden päästä :b Sitä ennen on vielä se 4D-ultra ja nla-lääkäri :)



Eipä tähän omaan oloon sen kummempaa. Maha nyt tuntuu jotenkin pullahtaneen jo hyvin esiin. Ja pikkuinen siellä sisällä pitää kyllä jo kunnon jumppatuokiota. Huomaa, että silläkin alkaa tila vähenemään, ja kohta on taas kylkiluut kipeenä :D Nyt ainakin vetää vielä sellasta kuperkeikkaa, kun potkut tuntuu välillä kyljessä, välillä rakossa, ja välillä navan yläpuolella xD

Ainiin, ja vihdoin tultiin siihen tulokseen, että kuopuksen yö vellit saa jäädä! Sille jäänyt paha tapa :b Kolme yötä ja päivää oltu nyt ilman pulloa, ja ihmeen hyvin on mennyt, yöllä herännyt pari kolme kertaa, mutta rauhoittunut vesihuikkaan nokkamukista :). Ikää siis 1v4kk. Jospa saataisiin kohta kaikki nukkua paremmin :)



MinttuRouva kyseli alkuraskauden ultrista. Itse en oo käynyt kertaakaan sellaisessa, mutta neuvolassa oli edellisissä raskauksissa uä-laite, ja ensimmäisellä kerrallakin pääsi jo vaavia katsastamaan. Menin kyllä niissäkin neuvolaan vasta n. rv11. Tässä raskaudessa ei noita ultria olekaan kuin np, rakenne ja se tuleva 4D yksityisellä. Jos ei siis mitään häikkää tule, ja äippäpolille joutuisi esim sokerien takia. Toivottavasti ei.



PP 23+1 <3

Jospa minä sitten tätä päivää aloittelisin... Melkein kaikki tuntuu olevan flunssan kourissa tällä hetkellä ja samat on tunnelmat täälläkin :( Ihan täysillä ei ole tauti vielä iskenyt, mutta kolmatta päivää kurkku karheana, nenä tukossa ja väsyttää kauheasti ja kipeä olo. Odotan vaan milloin alkaa kuume nousta. En ookaan aikoihin ollut kipeänä, eikä meillä muksutkaan pahemmin sairastele. Toivottavasti eivät nytkään tätä tautia saa, kun hiihtolomakin menossa.



Koskas LapaLepan äippäloma alkaa? Mulle on jäänyt mieleen sellainen päivämäärä, kuin 22.2? Elikkä torstaina sitten! Ja sun ultraan on tänään enää 2 viikkoa, jee, mäkin odotan sitä ihan intona :)



Mutta nyt ei kyllä oikein ajatus kulje, sen verran sumee toi nuppi.. :) Jotenkin kuumeinen olo :( Taidan käydä lukaisemassa joko helmikuisilta löytyis päivän pinoa, jospa vaikka mammutti olis jo päässyt tositoimiin!



Luna ja " Aarre" rv 34+4

Meilläkin esikko nuhanen.Meni kyllä kouluun,kun ei kuumetta ollu,mutta olkoon sitten pois jos olo huononee=(Viime talvena oli jollain koko ajan joku lääkekuuri päällä,mutta nyt päästy helpommalla.Kakkonen saanu yhen korvatulehduksen.Vielähän tässä kerkiää sairastaa=)Nyt sinälleen helpompi,että äippäloma alkaa,niin ei tarvii miettiä töistä poissaoloa.Saa rauhassa hoitaa lapset terveeksi kotosalla.

Mulle ei ihmeempiä kuulu.Maha kasvaa,ja olo aika tukala,mutta tälläsia raskauden perusvaivoja nämä on.Lapset lähtee perjantaina hiihtoloman viettoon isälleen,niin laitellaan sitten koti lopullisesti valmiiksi vauvaa varten rauhassa miehen kanssa.Täytyy lähtee kiertämään hakemaan sisustusjuttuja,matto,hyllykkö yms..

Huomenna synnytyssairaalaan tutustumaan ja to neuvola,sitten enempi kuulumisia,vaikka tuskin siellä neuvolassakaan tulee suurempia ilmi.Varmaan taas lihonnut liikaa=(Ainiin tänäänhän pitäs laittaa joku laskiaispulla=)

Huiskutin 33+0

Eli täällä ollaan, eikä tietookaan mihinkään lähdöstä!

Kiva kun kuitenkin tällästä ruikuttajaa kaipailette!



Alkaa näpä päivät jo tuntua pitkiltä kuin nälkävuodet!

Eilen supisteli melkein koko päivän, mutta illalla hiipuivat sitten taas..

Mulle iski sunnuntaina kova yskä ja se kuulemma edesauttaa supistuksia ainakin neuvolan tädin mukaan.



Vauva on kuulemma pikkasen laskeutunut alemmas viimeviikosta ja " syntyy varmasti tämän viikon aikana" .. senkun näkis!

Ens viikolla sitten käynnistellään jos itsekseen ei ymmärrä tulla.

Minä en enää edes usko, että meille on mitään vauvaa tulossa, kun tää näin vaikeeks menee..jotenkin tosi epätodellinen olo!

Palkinto taitaa olla sitten mahtava, kun joskus sen käsiinsä saa!!



Jollakulla oli mukavia ultrakuulumisia! (Nikit mulla hiukan hukassa)

Onnea kuitenkin!!



nyt lähden siivoileen

mammutti ja Vilppu rv 40+4

Hui kun aamulla oli kylmä -21. Ei paljon huvittanut lähteä tyttöjen kanssa pihalle jäätymään etenkään kun kaikilla valuu nenät jo valmiiksi. Mieskin tuossa aamulla valitti flunssaista ja vetämätöntä oloa, että näinköhän meillekin rantautuu taas joku flunssavirus. Tämä on ollut kyllä sellainen sairastelutalvi, että en toista tämmöistä muista.



Mammutille kovasti jaksamista! Tuo yliaika on kyllä hermoja raastavaa. Sitä on ulkopuolisten niiiiiin helppo neuvoa, että " kyllä se sieltä tulee" , " ei yksikään sinne ole jäänyt" , " jaksat nyt vielä vähän aikaa odottaa, mitä nyt muutama päivä sinne tai tänne" ...Vaikka kai sitä jokainen ymmärtää, että ei se laskettupäivä mikään viimeistään-silloin-se-syntyy -päivä ole niin ei ole herkkua odotella pitkään sen yli. Itseäni ärsytti kakkosta odottaessa aivan älyttömästi kun viikolla 36 ja risat kävin synnytystapa-arviossa ja siellä lääkäri meni sanomaan, että vauva on jo niin alhaalla ja paikat alkavat olla kypsät, että tuskin menee edes laskettuun aikaan asti. Joo niinpä! Kummasti sitä sitten alkoi odottaa, että vauva syntyy ihan pian tai ainakin ennen sitä laskettua päivää.



adalat rv 34+6

Mammutille jaksamisia, on se kohtu niin ihanan turvallinen ja lämmin, että miksipä sieltä poistua. No onpahan valmis vauva maailmaan kun päättää ulos tulla, ajatellaan positiivisesti;)



Mulla tämä paha yskä on vaivannut nyt yli viikon ja alkaa käydä paikkojen päälle. Aamulla kun tuli kunnon yskäkohtaus niin sattu masuun niin paljon, että polvilleen joutu laskeutumaan. Olikohan se liitoskipuja? Yskin aivan koko ajan ja myös yöt. Onneksi ei supista, mutta pissat tulee väkisin housuun, vaikka harjoitan lihaksia.



Pistetään vähän gallupin poikaista tähän rakoon, että saadaan ihmiset aktiivisemmaksi:

Kumman vanhemman näköisiä teidän lapsoset ovat, kumpaa muistuttavat ulkoisesti enemmän jos ollenkaan? Ovatko lapset samannäköisiä keskenään vai ei? Mietitkö miltä tämä kolmas mahtaa näyttää?



Meillä tämä kysymys on yksi polttavimmista näiden ns turhanpäiväisyys asioiden joukossa. Meillä lapset ovat kuin yö ja päivä, isä ja äiti, eivät muistuta ulkoisesti toisiaan yhtään. Mielenkiinnolla odotan muistuttaako kolmas jompaa kumpaa siskoaan vai onko sekoitus siltä väliltä:)



Mielenkiinnolla odotan vastauksianne...



Lumituuli rv16+2 (kai, alan mennä jo sekaisin...)

Pakko vastata heti noihin lumituulin kysymyksiin, kun ovat niin ajankohtaisia ja mielessä käynyt itsellä moneen otteeseen;



Meidän esikko on selvästi enemmän isänsä näköinen. Luonteeltaan myös hyvin rauhallinen, ihan kuin isänsä!

Kakkonen onkin sitten varmaan enemmän äitinsä näköinen ja oloinen.

Kovasti mietityttää tämä kolmas, että onko se meitä molempia sekoitus vai enemmän jompaa kumpaa. Montaa päivää ei onneksi tarvitse varmastikaan enää miettiä..



Lumituuli:

Niistä kivuista kun yskit..

Missä ne tuntuu? Jos sillai vihlasee yskiessä alavatsaan, niin luulisin, että ne on kohdun kiinnike kipuja. Mulla niitä on ollu joka raskaudessa enemmän ja vähemmän, mutta just pahimmillaan tuntuu kun yskii tai aivastaa!



Nyt jatkan huilaamista

m

Vihlasee tosi ilkeästi ihan alavatsaan aina kun yskin, sinne missä kohtu on ja kipu on nimenomaan vihlontaa ei pistelyä tms. Tämä alkoi viime yönä. Vai voisiko olla alavatsalihaksia...

Ei kivaa kuitenkaan, tuntuu välillä, että pukkasen vauvankin samalla pihalle.

Teen keikkatyötä ja oon nyt pari viikkoa ollu niiden takia niin väsyny, etten oo oikein jaksanu kirjoitella. Konekaan ei aina oo ollu auki. :O Kännykkäkin saattaa olla kaiken päivää takin taskussa enkä sit tiedä vaikka joku kaipailis mua. x)



MAMMUTTI: Ehdottomasti piti kirjoittaa kun luin sun viime hetken tuntemuksista! Ne on niin tutut mulle, vaikka toka menikin vain kaks päivää yli LA:n. Mä olin kans ihan vakuuttunu, ettei sieltä mitään vauvaa oo koskaan tulossakaan. (Jännä juttu muuten...) Ja lopulta viiden päivän supistelujen jälkeen kun lapsi syntyi (ne supparit oli sinänsä kevyitä, mut eipä niissä nyt nukkunu kunnolla) tuntui, että mitään palkintoa mihkään vaivannäköön tullu. :/ Halusin vaan kääntyä kyljelleni ja ruveta nukkumaan. Kätilö tuli siihen silti avustamaan syötössä ja mä olin niin väsyny, että vihasin jokaista huoneessa olevaa vauvaa myöten. Katkerana mietin miten pitkä ja kamala odotus mulla oli ja miten kamala synnytys ja silti multa yhä vaan vaaditaan jotain! :O Eli mikä tahansa tuntemus on sitten normaalia. Nopeasti siitä vauvastakin alkoi iloita. Me oltiin 4h salissa ja kun pääsin huoneeseen yksin vauvan kans kun mies lähti hakemaan esikoista (perhehuone) niin yhtäkkiä se vauva sitten alkoi kiinnostamaan. ;) Kun sai olla hetken ihan yksin huoneessa, joka tuntui turvallisemmalta. Ajattelin kai, että jos mut salista pois päästetään niin vuotovaaraa ei enää oo. Ja olinhan mä suihkussa käyny ja syönyt. Varmaan ne autto.



Nyt kolmannessa oon sit koittanu varautua siihen, että tää syntyy rv43 vaikka mulle on lupailtu sitä käynnistystä rv38 viimeistään...



LASTEN ULKONÄÖSTÄ: Meillä lapset on kutakuinkin samannäköisiä. Tietyt piirteet kun mun isän suvussa on aina periytyny, paljon ei poikkeuksia ole... Toka sai erilaiset silmät kuin meillä suvun vauvoilla yleensä, joten ne kai sit miehen puolelta tulee. Lisäksi oli kiharainen punapää, joka tulee miehen suvusta. Luulen, että kolmaskin on melko samannäköinen. Ainakin nenä ja ulkoiset piirteet ultran mukaan on kasvoissa tätä samaa tunnistettavaa muottia. ;)



ON: Sunnuntaina mun maha jotenkin oli turvoksissa ja huomasin töissä, että kaikki salaa koitti katella mun mahaa... :D Yks kysäs vitsin kautta varovasti, että ei kai sitä olla pieniin päin. Kerroin tottakai kaikille, jotka rohkeni kysyä. Maanantaina ei sit kukaan uus naama ees vilkaissu, mut se turvotuskin oli taas laskenu. Sunnuntaina kyllä oli supistuksiakin, joten saattoihan pullotus siitäkin johtua. Omat vaatteet kun on sen verran kireät, niin tunsin selkeesti housujen reunan kohdalla kun kohtu supistu aaltomaisesti pienellä aaltomaisella säryllä. Mut näitä mä en pelästy, kun mulla on niitä loppuraskaudessa aina.



Työt oon nyt päättäny jättää taakse ja keskittyä suorittamaan muutamat opinnot vielä. Saa nyt nähdä... Mä oon ollu jotenkin tosi tunneherkkä täsäs raskaudessa. Kukaan ei voi ees kysyä keittäiskö perunat jo, kun mulle tulee kyyneleitä silmiin... x)



Pitäis saada nuo äippäraha-hakemukset postitettua... Koko ajan päätän, että tänään ne täytän, mut plah... Oon suunnitellu tyhjääväni kaappeja kirpparillekin, mut aina se vaan jää. No, ehkä nyt kun hellitän työnteon suhteen saan sen taas aikaiseks. Ahdistaa tää turha roju joka kaapeissa lojuu. To käyn nlassa hb:n takia ja pe on erikoislääkärille parin tunnin aika jossa saan sit valittaa kaikki huoleni. ;) (Ja ultrataan!)



Hulda 23+5

Kun täällä on melko paljon " loppusuoralla" olevia. Siis yli 30+... Niin miten teillä on raskauksissa kohdunsuu alkanut avautumaan? Mulla näin:

ekasta sentin auennut 36+4 ja syntyi 39+2

tokasta sentin auennut 32+, syntyi 40+2

kolmannesta on puhuttu koko ajan, että on kohdun suu raollaan, mikä kuitenkin ilmeisesti normaalia kahden alatiesynnytyksen jälkeen.



Mut kiinnostais siis tietää onko ollu jotain logiikkaa miten tuo kohdunsuu alkaa avautumaan raskaus raskaudelta?

Täytyy tulla tännekin valittamaan, kun mulla on ollut ihan ihme päivä. Aamusta heti tuntui ristiselässä kummaa kipua/paineen tunnetta ja se vaan paheni päivän mittaan. Lopulta en enää voinut pystyssä olla, mahakin koko ajan kivikova ja sitten kun istua koitin niin pakko oli tuolillakin kiemurrella, kun oli niin tukala olo. Siinä vaiheessa aloin jo vähän huolestua, että mitäs tää nyt meinaa... Mulla kun on aina synnytyssupparit kipuilleet vaan selän puolella niin ajattelin jo, että pitääkö tästä kohta lähteä synnärille näytille. Kun tuntui koko ajan sitä painettakin selässä ja välillä alapäässä. Ajoittain kipuili jopa reisiin saakka. Menin sit maate ja nukahdin tunniksi, eikä sinä aikana vaivannut mikään, mutta taas kun nousin niin sama vaiva jatkuu. Ihan karseeta! Tätäkö se nyt meinaa olla nää viimeiset viikot vai ollaanko tässä jo piankin lähdössä synnyttämään? Nytkin suppailee vähän väliä. Mietin jo päivällä, että mammutti repii verkkarinsa jos mä maaliskuisena tästä kiilaan ohi synnärille... :) Tuli mieleen se uni minkä näin ennen ultraa, että synnytin pojan rv 36 ja se painoi 3310g ja oli 48 cm pitkä. Mahtoiko ollakin oikea enneuni, muutaman päivän päästähän se 36. viikko alkaa...



Lumituulen kyssäriin: meillä esikko on ilmetty isänsä, mutta luonteekseen on valitettavasti saanut kaikki mun huonot puolet :( Ujo ja herkkä jääräpää siis. Tosi vaikea tapaus kun sille päälle sattuu, huh huh... Kuopus on luonteeltaan onneksi ihan eri maata, eikä siinä mielessä muistutakaan kumpaakaan vanhempaansa, onneksi :) Ulkonäöltään kakkonen on saanut enemmän mun piirteitä, mutta on silti myös isänsä näköä, ja varsinkin hyvin saman näköinen kuin isä nuorena. Jännä juttu minusta, aika hyvin on meidän geenit seonneet. Oon kanssa miettinyt paljon, että minkä näköinen tää kolmas sitten on. Onko jomman kumman veljen näköä vai ihan oma sekoituksensa... Tosi jännää! Mulla on siitä jo tietty mielikuvakin, mikä ei välttämättä oo hyvä juttu, ettei sit tulis synnytyksessä tunne että tää ei nyt ollut se mikä piti :) No ei kai siinä niin sentään käy.



Luna ja " Aarre" rv 34+4

Meillä lapset tyttö ja poika on saaneet aika tasaisesti kummaltakin ulkoisia piirteitä.

Poika on ehkä aavistuksen enemmän isänsä näköinen mutta luonne äidiltään enemmän.

Tyttö on ehkä aavistuksen enempi minun näkönen, mutta luonteen täytyy ehdottomasti olla enemmän isänsä kaltainen.



Kolmannen näköä ja luonnetta on jo mietitty.

Jännää odottaa että tuleeko sieltä saman näköinen lapsi kuin nämä kaksi vai jotakin ihan muuta. Ja se luonne on vielä kiinnostavampi.



Kummallekkin lapselle toivoin minun vihreitä silmiä mutta kumpikin sai isänsä siniset silmänsä. Jospa nyt kolmannella jo olisi vihreät simmut. =)



Hassua pohtia tämmösiä jo näin ajoissa, mutta kyllä sitä ajattelee ja suunnittelee kaikenlaista heti testin tehtyä.



Mammutille jaksamisia! Varmasti ottaa kaaliin. Mulla otti kaaliin tyttöä odottaessa jo rv 38 lähtien ja pelkäsin että pitää odottaa rv 42 asti.

Ja tyttö syntyi juuri sinä päivänä kun vähiten sitä odotin. Eli rv 40+0 =) Niin harva vauva syntyy juuri laskettuna päivänä joten en odottanut sillon mitään tapahtuvan.



Tsirppana rv 7+3

Luna:

Ihan oikeassa olet.. peliverkkarit on kyllä entiset jos joku vielä mua etuilee! Pidähän vaan vielä kyytiläinen matkassa, mää en kestä jos kaikki muut saa ennen mua..

Kuulin juuri tänään että tässä meitä lähellä asuvalta ihmiseltä oli tullut lapsivesi tänään ja on synnyttämässä, vaikka L.A oli vasta maaliskuussa.

Kaikki tuntuu menevän mun ohi!



Rouvarkin on hyvä ja pitää vauvan vielä visusti masussa..ainakin siihen asti, että minä pääsen jakautumaan!! = )

(tää on sit ihan leikkiä! ei saa suuttua!)



Koville ottaa, kun etukäteen odotti niin kovasti, ettei yhdessä kasassa näe edes laskettua aikaa ja nyt kun menee näin yli, niin ei oo helppoo!!



noo, ei auta kun odotella

mammutti ja Vilppu 40+4

Meillä on ollut " mielenkiintoinen" talvi, menemättä sen enempää yksityiskohtiin, ja sen seurauksena olen ollut joko upiuupunut tai masentunut viimeaikoina. Nyt ei sentään ole flunssaa päällä kuten teillä kaikilla muilla näytti olevan.



Kehitin jonkun alaselkäkivunkin ja aattelin että nyt sitten ne iskiasviat iskee, mutta sepä menikin ohi yhdellä kävelylenkillä. Hah, eli liikunnan puutetta vaan ilmassa.



Sokerirasituksessa narahdin paastoarvosta ja nyt haen kotimittarin huomenna. Että korpee, täytyy neuvolan tätille vuodattaa tätä että kumpi on pienempi paha, se että mulla on loppuraskauden masennus ja paha mieli sen vuoksi, että tunnen taistelevani sokeriasiassa tuulimyllyjä vastaan vai se, että unohtasin koko mittailu ja seurantajutun ja olisin hyvillä mielin. Myöhästä kai se nyt on, sain jo polillekin kontrollikäynnin, ja huomenna tosiaan haen sen mittarin, mutta jos tavoitteena on saada pidettyä vauva pienenä, niin hukkaan menee. Tuo on joka ultrassa (np-, rakenne- ja kontrolli-, 3 kpl) ollut ikäänsä edellä koossa joten eipä taida pieni tyttö olla tulossa. Ja viimiset viikot olen muutenkin jyrsinyt pelkkää ruisleipää ja kun nyt leivottiin poikien kanssa (dieettineuvoja uhmaten) laskiaispullaa, niin mies totesi että näähän näyttää ihan ruissämpylöiltä (täynnä leseitä ym ettei valkonen vehnäjauho vaan kohota arvoja.)



Mutta mut herätti takaisin maailmaan maanantainen ultrakäynti. Musta paksahti kerrasta 4d-ultran puolestapuhuja, tuli sama tunne kuin synnytyssalissa vauvan ensi kertaa nähdessä, leijun sitä hyvää mieltä vieläkin. Ja alunperin kun luulin meneväni vain tuijottelemaan jotain mokkulaa istukassa 2d-ultralla ja sitten kävikin ilmi että polille oli hankittu uusi 4d-laite, jota sitten lääkäri testaili ja opetti kollegalle ja minä sain siinä lekotella ja nauttia näkymistä. Ja huvittavaa on sekin, että sukupuolesta mulla ei oikeastaan ole ollut koko aikana mitään väliä, kumpikin hyvä, ja nyt sanoi jo toisessa ultrassa (aika varmoin sanankääntein) että tyttö tulossa. Ja vaikkei sitten se varsinainen 4d-moodi pelittänytkään täysillä (kun vauva vissiin näillä viikoilla jo liian iso sellaiseen kauniiseen kuvaan), niin se 2d-vaihtoehtokin oli niin selvä, että meinasin tikahtua kun hoksasin katselevani vauvan kasvoja. Söpö, mutta vilahti sitten nopeasti pois (kun lääkäri ei tajunnut mikä se tärkeää on... Ei vaan tutki kyllä rakenteita hienosti ja tarkkaan mutta oli tosi mölli asiakaskontaktissa).



Olikos se Huldan gallup kohdun avautumisesta? Muistaakseni mulla on ollut aiemmissa kiltisti kiinni ja lyhentymätön loppuun asti, jos nyt oikein muistan. Viikolle 41+1 meni kumpikin. Siksi on vähän mennyt ohi se lopun ajan kärsimättömyyskin, olen hyvillä mielin heittäytynyt passuutettavaksi ja odottanut että kyllä se rv 42+ syntyy sitten viimein poiskyörättynä, jos ei sitä ennen. Tässä nyt ton stressitalven myötä on tullut parit kipeät supistukset (mitä ei aiemmissa tullut kuin synnytyksessä), mutta pianpa se nähdään onko availlut paikkoja tällä kertaa (lääkärineuvola on parin viikon päästä).



Lumituuli kysyi lasten ulkonäöstä. Sepä mun mieltä on askarruttanut kovastikin, miltä kolmas näyttää ja mikä on luonteensa. Nyt ainakin vaikuttaa masussa samalta kuin rauhallinen esikoinen, tosin tämä tuntuu olevan liikkeessä koko ajan vaikkei niin potkikaan.

Esikoinen on sukunäöltä mun puolelta ja luonteeltaan samoin, rauhallinen tasainen tapaus. Toista tuskin tunnistin omakseni synnytyssalissa, niin oli " oudon" näköinen. Oli siis miehen suvun vauvojen näköä silloin ja nyt kaikki näkevät heti yhdennäköisyyden mieheen. Samoin tuiskahteleva luonteensa sekä hyvässä että pahassa, on mieheltä. Keskenään pojilla ei paljon samaa ole, mutta kyllä selvästi hiovat ja mukautuvat toistensa lähistöllä, hyvä niin. Helppo vertailla, kun ovat poikia molemmat, mutta kun tästä kolmannesta ennustivat tyttöä, niin varmasti sitten sukupuoliodotukset pistävät katsomaan häntä sitten eri silmällä. Tahtoisin sitä välttää, mua ainakin ärsyttää kun äitini jauhaa että juu kyllä nuo pojat kuitenkin on niin riehakkaita (kun esikoinen istuu sohvan nurkassa ja lukee rauhakseltaan kirjaa...).



Ja tervetuloa uudet plussanneet, kyllä sieltä tuttuja nimimerkkejä (jostain raskaushuurujen sumertamien aivojen takanurkasta) ilmestyy.



Ai niin. Pojat köllöttelivät tyytyväisenä liki koko raskausajan raivotarjonnassa tai ainakin pää alaspäin. Tämä oli tossa ultrassa perätilassa ja muutenkin tuntuu pitävän enemmän joko selällään lekottelusta (poikittain masussa) tai sitten istualtaan pää oikeitten kylkiluitten alla. Kyllä mä olen pari kertaa nyt hälle jutustellut, että paree sit kääntyä ajoissa pää alas, en rupea pusertamaan maailmaan viiden kilon jötikkää perätilassa. Tosin ei se sektiokaan houkuta.



rv 28+2