Miksi ihmiset muuttuu luonteeltaan/käytökseltään?

Työpaikkakin voi muuttaa ihmistä. Jos puolisot ovat töissä eri työnantajilla, niin he saavat ihan erilaisia vaikutteita ja ajatuksia jokaisena työpäivänä.

Esim. kun humanisti on nuori, valmistunut vaikka filosofia pääaineenaan, hänen ajatuksensa voivat muuttua, jos hän saakin työtä esim. finanssialalta ja joutuu opettelemaan sen mukaisia ajatuksia ja arvoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos haluaa koko paketin, lapset, uran ja kodin, pitää valita tietynlainen kumppani. Voi olla, että omaa käytöstä ja koko asennetta joutuu muuttamaan sen takia. Olemaan vuosia ja vuosikymmeniä hiljaa ja taipumaan eri asioihin, vaikka vituttaa, eikä kaikki tosiaankaan RIITÄ, vaikka toiselle sanoo niin.

Muutos saattaa siis olla paluu juurille, siihen mitä on aina ollutkin. Vanhana ei jaksa enää leikkiä kulissia.

 

Miksi ihmeessä elää kulissia? Eikö ihmisellä ole rohkeutta olla oma itsensä? Kuvailemassa tapauksessasi "rakkaus" on vain omien tarpeiden täyttämistä ja toisen ihmisen hyödyntämistä. Olen kuvitellut, että on ollut vain huono onnea elämässä törmätä suurimmaksi osaksi kuvailemasi kaltaisiin ihmisiin, mutta onko se todellakin suurimman osan tyyli elää elämänsä, toisia ihmisiä hyödyntäen?!  Tämä kertoisi siitä, että pohdintani on o

Minusta kulissi ei yleensä kerro itsekkyydestä, vaan päinvastoin, siitä, että ihminen ei halua loukata ketään, vaan tekee parhaansa sopeutuakseen häneltä odotettuun rooliin.

Kuulun sukupolveen, jota ei todellakaan kasvatettu olemaan rohkeasti oma itsensä. Piti ajatella, mikä on järkevää ja hyväksyttävää. Omapäisiä ratkaisuja pidettiin itsekkäinä.

Vierailija kirjoitti:

Oletko siis sitä mieltä että PITÄÄ JÄÄDÄ epätyydyttäviin ihmissuhteisiin, sama se kumpi on kasvanut ja muuttunut henkisesti ja vielä useampi fyysisestikin?

Saako puolison jättää jos se lihoaa? Jos ystävä sairastuu vakavasti, saako jättää? Jos tädistä tulee setä, saako jättää? Jos veljestä tulee persu ja sinä olet vihervasemmistolainen, saako tiet erota?

Vai pitääkö jäädä hammasta purren yhteen, kun on aina oltu?

Kuka sen saa päättää kumman versio on oikea?





Kaikkiin noihin edellä mainitsemiisi esimerkkeihin vastaus osaltani on, en jättäisi, jos oikeasti heitä olen rakastanut. Jos on suhteessa ollut vuosikausia/kymmeniä tyytyväisenä, niin miksi suhteesta yhtäkkiä tulisi epätyydyttävä?  Kuvailemasi esimerkkiin puolison lihomisesta, en todellakaan jättäisi puolisoani, jos häntä olen rakastanut kauan, mikään ulkoinen asia ei ikinä, koskaan sitä muuttaisi, ainoa asia jossa ihminen vääjäämättömästi muuttuu on fyysisesti, koska vanhenemme ja kehomme muuttuu.  Aloituksen pointti on juuri noissa sinun esimerkkisi muuttuneissa ihmisisssä. Miksi he yhtäkkiä haluaisivat olla ihan jotain muuta kuin ovat ennen olleet? Jos ihminen on vuosikausia tyytyväinen esim. naisena miksi ihmeessä hän haluaisi olla yhtäkkiä mies?  Onko muuttumisessa siis kyse sittenkin siitä, että ei olla ja/tai uskalleta olla aitoja omia itsejään ja esitetään muille jotain muuta vuosikausia/kymmeniä?  ap.

Minusta kuulostaa oudolta että ihmisestä ikään kuin tulisi toinen persoona sen vuoksi että tulee lisää ikää ja elämänkokemusta sun muuta. Tähän minä en kyllä usko. Pohjimmiltaan ihminen on se sama mikä on ollut koko elämänsä. Sitten toinen juttu on se että ihminen alkaa käyttäytyä tietyllä tavalla seuran eli partnerin mukaan suhteessa tähän.. mikä on parin yhteinen kemia... ehkä se ei tunnukaan enää hyvältä jossain vaiheessa eikä tykkääkään tämmöisestä 'henkilökemiasta' jonka pillin tahdissa tanssii ja on tanssinut ehkä vuosikymmeniä. Minkälainen tanssi mahtaisi tulla jos saisi tanssia samaa tanssia, jota joskus tanssi jonkun toisen nuoruudenaikaisen 'ystävän' kanssa - olisiko yhtäkkiä aika samanlainen kuin silloin??? Partnerin valinnalla alun perin on suuri merkitys. Siinä pitäisi todellakin olla joku suurempi rakastuminen eikä omalla ja toisen elämällä 'leikkiminen'... perheleikki, kulissit?... tai jos sellaista ei ole tullut niin parempi jäädä yksin. Se mitä ajattelee ja minkälaisiin tekoihin on päätynyt elämänsä aikana riippuu paljon siitä minkälainen tanssikumppani ihmisellä on ollut. Jos tanssi on huono niin se on sitten sitä... jos se on hyvä niin ehkäpä se vain paranee ja ihmiset kasvavat yhteen entistä enemmän ja alkavat jopa näyttää samalta... miehestä ja naisesta tulee yksi kun heidän oma kahden kauppa ja kahden tiimi toimii... Mutta kaikki on niin epätäydellistä ihmiselämässä ja maailmassa joten voi olla ihan minkälaisia juttuja tahansa. 

Miksi ihmeessä elää kulissia? Eikö ihmisellä ole rohkeutta olla oma itsensä? Kuvailemassa tapauksessasi "rakkaus" on vain omien tarpeiden täyttämistä ja toisen ihmisen hyödyntämistä. Olen kuvitellut, että on ollut vain huono onnea elämässä törmätä suurimmaksi osaksi kuvailemasi kaltaisiin ihmisiin, mutta onko se todellakin suurimman osan tyyli elää elämänsä, toisia ihmisiä hyödyntäen?!  Tämä kertoisi siitä, että pohdintani on o

Minusta kulissi ei yleensä kerro itsekkyydestä, vaan päinvastoin, siitä, että ihminen ei halua loukata ketään, vaan tekee parhaansa sopeutuakseen häneltä odotettuun rooliin.

Kuulun sukupolveen, jota ei todellakaan kasvatettu olemaan rohkeasti oma itsensä. Piti ajatella, mikä on järkevää ja hyväksyttävää. Omapäisiä ratkaisuja pidettiin itsekkäinä.





Kulissi kertoo nimenomaan itsekkyydestä. Kerro näkemyksesi, miksi se ei mielestäsi ole itsekkyyttä, jos salaat todellisen minäsi puolisoltasi?  Silloin ihminen pettää sitä puolisoaan alusta asti saadakseen häneltä haluamansa asiat elämässä, jossain vaiheessa kylmästi hänet hyläten, kun nuo tarpeet on täytetty. Petetty ja jätetty puoliso eli koko tuon ajan tietämättömänä kenen kanssa oli, eli ja johon rakastui. Tietämättömänä siitä, että kun hänet on hyödynnetty loppuun hänet heitetään roskakoriin.  Kutsutko sinä tuota todellakin joksikin muuksi kuin itsekkyydeksi?  ap.

Vierailija kirjoitti:

Hyvää pohdintaa Ap:llä ja olen samaa mieltä.

Varsinkin joillakin miehillä voi keski-iässä tulla paniikki, kun he tajuavat vuosia olevan todennäköisesti vähemmän edessä kuin takana ja keski-ikäisen puolison katsominen muistuttaa omasta keski-iästä. Nuorempi kumppani ehkä auttaa osittain unohtamaan oman iän, ainakin joksikin aikaa.

Parempi olisi yrittää pitää huolta kommunikoinnista ja yhteydestä puolison kanssa  ajoissa, ettei erilleen kasvamista tapahtuisi. Mutta helpommin sanottu kuin tehty ruuhkavuosissa, ura- ym. paineiden keskellä.

Mukava lukea kommenttisi. Ihana huomata, että ymmärsit mitä tarkoitan. Olet oikeassa, kommunikointi on tärkeintä erilleen kasvamisen estämisessä, jos siis puolisot ovat alunperin menneet yhteen aidosta rakkaudesta toisiinsa. Jos syynä on itsekkyys, voi toinen sanoa mitä tahansa, että saa toisen pysymään siinä, kunnes ne omat tarpeet on täytetty. Onko siis esim. narsismi sittenkään niin harvinaista, kuin tilastot kertovat.  ap.

Vierailija kirjoitti:

Miksi ihmeessä elää kulissia? Eikö ihmisellä ole rohkeutta olla oma itsensä? Kuvailemassa tapauksessasi "rakkaus" on vain omien tarpeiden täyttämistä ja toisen ihmisen hyödyntämistä. Olen kuvitellut, että on ollut vain huono onnea elämässä törmätä suurimmaksi osaksi kuvailemasi kaltaisiin ihmisiin, mutta onko se todellakin suurimman osan tyyli elää elämänsä, toisia ihmisiä hyödyntäen?!  Tämä kertoisi siitä, että pohdintani on o

Minusta kulissi ei yleensä kerro itsekkyydestä, vaan päinvastoin, siitä, että ihminen ei halua loukata ketään, vaan tekee parhaansa sopeutuakseen häneltä odotettuun rooliin.

Kuulun sukupolveen, jota ei todellakaan kasvatettu olemaan rohkeasti oma itsensä. Piti ajatella, mikä on järkevää ja hyväksyttävää. Omapäisiä ratkaisuja pidettiin itsekkäinä.





Kulissi kertoo nimenomaan itsekkyydestä. Kerro näkemyksesi, miksi se ei mielestäsi

Kulissi kertoo nimenomaan itsekkyydestä. Kerro näkemyksesi, miksi se ei mielestäsi ole itsekkyyttä, jos salaat todellisen minäsi puolisoltasi?  Silloin ihminen pettää sitä puolisoaan alusta asti saadakseen häneltä haluamansa asiat elämässä, jossain vaiheessa kylmästi hänet hyläten, kun nuo tarpeet on täytetty. Petetty ja jätetty puoliso eli koko tuon ajan tietämättömänä kenen kanssa oli, eli ja johon rakastui. Tietämättömänä siitä, että kun hänet on hyödynnetty loppuun hänet heitetään roskakoriin.  Kutsutko sinä tuota todellakin joksikin muuksi kuin itsekkyydeksi?  ap.

- kuulostaa siltä, että sinulla on ollut kipeä kokemus aiheesta. 

Minulla ei ole sellaista, mutta olen aina ajatellut, että suurin osa ihmisistä pitää yllä jonkinlaisia kulisseja. Ja se voi olla hyvin raskasta kulissien pitäjälle niin, ettei hän suinkaan lopulta saa, mitä haluaa, vaan puristuu tyhjäksi antaessaan kaikkensa muiden puolesta. Ja silloin kulissit kaatuvat.

Kulissi kertoo nimenomaan itsekkyydestä. Kerro näkemyksesi, miksi se ei mielestäsi ole itsekkyyttä, jos salaat todellisen minäsi puolisoltasi?  Silloin ihminen pettää sitä puolisoaan alusta asti saadakseen häneltä haluamansa asiat elämässä, jossain vaiheessa kylmästi hänet hyläten, kun nuo tarpeet on täytetty. Petetty ja jätetty puoliso eli koko tuon ajan tietämättömänä kenen kanssa oli, eli ja johon rakastui. Tietämättömänä siitä, että kun hänet on hyödynnetty loppuun hänet heitetään roskakoriin.  Kutsutko sinä tuota todellakin joksikin muuksi kuin itsekkyydeksi?  ap.

- kuulostaa siltä, että sinulla on ollut kipeä kokemus aiheesta. 

Minulla ei ole sellaista, mutta olen aina ajatellut, että suurin osa ihmisistä pitää yllä jonkinlaisia kulisseja. Ja se voi olla hyvin raskasta kulissien pitäjälle niin, ettei hän suinkaan lopulta saa, mitä haluaa, vaan puristuu tyhjäksi antaessaan kaikkensa muiden puolesta. Ja silloin kulissit kaatuvat.





Kiitos näkökulmastasi. Mikään asia ei ole mustavalkoinen ja autoit kommentillasia näkemään asian myös tuosta perspektiivistä. Mikä on mielestäsi kuvailemasi kaltaisen ihmisen motiivi toimia noin? Hän kärsii itse ja aiheuttaa myös suunnatonta kärsimystä puolisolleen. 



Ei ole ainakaan vielä omakohtaista kokemusta asiasta, parisuhteen taholla onneksi. Olen surullisena vain lukenut ja seurannut vierestä, kun monet ihmiset kärsivät, kun kumppani osoittautuu tuollaiseksi "erilleen kasvajaksi" , siitä pohdintani, miten ihmiset voivat olla niin tunteettomia ja julmia omaa puolisoon kohtaan, jota on sanonut rakastavansa?  Tai miten ystävä johon olet tukeutunut ja luottanut ja antanut hänelle saman, puukottaakin sinua selkään. Millaisia nuo ihmiset oikein ovat!



ap.