Mies ei suunnittele mitään
Kellään tätä samaa ongelmaa? Mies ei koskaa osallistu mihinkään suunnitteluun. Viikonloppuisin olisi kiva lähteä ulkoilemaan tai tekemään jotain, mutta kaikki suunnittelu on aina minun harteillani ja olen tähän aivan uupunut. Ehdotan vaikka, että mennäänkö puistoon, niin mies sanoo joo ja sitten saankin alkaa organisoimaan "laitatko lapselle x vaatteet päälle kun minä autan y:tä"-tyyliin monesta eri asiasta ja jotenkin on hirveä prosessi päästä kotoa ulos...työnjohtajana toimiminen on uuvuttavaa.
Viime aikoina viikonloput on olleet sellaisia, että ensin nukutaan hyvin myöhään ja lapset katsoo sillä aikaa piirrettyjä ja syö kaapista mitä sattuu. Sitten aletaan pikkuhiljaa tekee aamupalaa, kello on jo vaikka mitä ja lapset aivan riehakkaalla päällä. Kotona vallitsee hirveä sekasorto, kun kukaan ei oikein tiedä mitä seuraavaksi ollaan tekemässä. Tänään hermostuin asiasta niin mieheni alkaa syyttää minua, että miksen sitten vie lapsia ulos tai lähde heidän kanssa retkelle. Minulla ei ole enää voimia. En käsitä miksei hän halua osallistua mihinkään suunnitteluun ikinä.
Samasta syystä koti on ihan pommin jäljiltä. Mieheni ei koe mitään siivoamisen tarvetta, vaikka olisi pöntöt ruskeana tai pöytä ruoantähteissä. Olen niin loppu, kun en halua tällaista elämää, vaan olla aktiivinen ja tehdä kaikkea, asua siistissä kodissa. Mutta mieheni kanssa se ei vaan onnistu. Hänen mielestään jos minä haluan siistin kodin, niin voin ihan hyvin siivota. Häntä ei sotku haittaa.
Olimme vuosia sitten lyhyessä asumuserossa. Mieheni piti silloin oman asuntonsa kyllä oikein siistinä. Miksi kaikki aktiivisuus katoaa häneltä perhe-elämässä, en ymmärrä. Kokemuksia??
Kommentit (135)
Vierailija kirjoitti:
No älä ainakaan tee mitään enää sen puolesta. Pesköön omat pyykkinsä ja tehköön omat ruuat. Hoidat vaan itsesi ja ehkä lapset.
En kyllä teekään. Minulla alkaa olla sellainen olo, että kaikella tällä passiivisuudellaan hän haluaa minun tekevän aloitteen eroon. Ap
Vierailija kirjoitti:
Seksipalkinto niin vois olla enemmän motivaatiota siivoomiseen
Joillekin mies on kuin koira, jolle annetaan makupala kun antoi nätisti tassua.
Vierailija kirjoitti:
Mitäs olette siitä mieltä, että kun osoitan miehelle tyttymättömyyteni, niin hän haukkuu minut lasten edessä ja ottaa lapset ja lähtee heidän kanssaan jonnekin (esim. ravintolaan syömään)😀 kuin minussa olisi se alkuongelma ja huvikseen "haastan riitaa" (en haasta). Ei kykene millään muotoa näkemään omaa olematonta panostaan suunnitteluun / siivoamiseen /jne.
Ap
Opettaa lapsille huonoa riitelyn mallia. Syyttelyn sijaan teidän pitäisi yhdessä pystyä rakentamaan parempaa arkea. Käytäntö ja konkretia, ei toisten mollaaminen edellä.
Sillähän ei ole väliä haastatko sä omasta mielestäsi riitaa vai et, jos mies kokee sen hyökkäyksenä ja siitä lähtee riita/siilipuolustuskierre menemään.
Toisaalta et voi yksin tuota ratkaistakaan, koska KUMMANKIN pitäis kunnioittaa toisen tunteita ja tarpeita.
Nykymiehet ja perheenisät on vielä valtaosin tuollaisia. He on kasvaneet ja kasvatettu siihen. Näiden isät on tehneet 0% kotona.
Näiden miesten äidit ja siskot on aina, lapsesta asti, hoitaneet ja organisoineet kaiken kotityön.
Hyvän (!) miehen ja isän malli on oman työnsä hoitava, kotona max oleileva mies, joka ei ryyppää liikaa eikä hakkaa heikompiaan.
Vie varmasti tosi monta sukupolvea, että miehet muuttuvat. Kulttuuri ja aika muuttuu nopeammin kuin ihminen itse.
Eikä tämä edes ole miesten syytä. Naiset ovat sukupolvesta toiseen mahdollistaneet tämän kasvattamalla pojistaan itsekkäitä ja alistamalla tyttärensä samaan kuin itsensä.
Ei ole tiedetty muusta. Toisaalta aikana ennen sähköä, autoja ja koneita "pelkkä" huushollaus, elämä ja selviytyminen, on vaatinut paljon panoksia ihan sinne kotiin.
Toisaalta on nähty sekin selvemmin, miten fyysisesti raskasta työtä se oma mies on tehnyt myös kaiken päivää. Osin työ on ollut yhteistä.
Naisen ja äidin rooli on nykyään siksi raskas, kun mies ei enää elätä omaa perhettään. Naisella on siksi aina kaksi työpäivää yhtenä päivänä.
Kun on tämä kulttuurinen odotus kotitöistä ja lapsista naisten töinä, sekin on raskasta, että sukulaiset, naapurit yms pitävät sitä uraäitiä laiskana, jos ei koti kiillä, ei ole tarjolla omatekoiset herkut ja lapset eivät käyttäydykään moitteettomasti.
Kukaan ei kyseenalaista miestä, kunhan tämä vain hoitaa sen yhden työnsä.
Kandee ihan suoraan sanoa tuosta eroasiasta. Moni mies ei tosin sittenkään kuuntele, vaan ihan puskista tulee ero, johon liittyvistä ongelmista nainen on puhunut vuosia.
Kandee myös miettiä mitä toinen aidosti osaa ja pystyy. Nepsyhaasteet, temperamentti jne. vaikuttaa siihen, että ei tee asioita samoin (samalla rytmillä, tajulla) kuin sinä. Että mitä on toisen realistista ottaa haltuun ja missä ajassa. Ja mitä oot valmis sietämään. Ei tarvii paskaa sietää, mutta turha vaatia et paskasta tulis kultaa jos ei voi tulla.
Vierailija kirjoitti:
Nykymiehet ja perheenisät on vielä valtaosin tuollaisia. He on kasvaneet ja kasvatettu siihen. Näiden isät on tehneet 0% kotona.
Näiden miesten äidit ja siskot on aina, lapsesta asti, hoitaneet ja organisoineet kaiken kotityön.
Hyvän (!) miehen ja isän malli on oman työnsä hoitava, kotona max oleileva mies, joka ei ryyppää liikaa eikä hakkaa heikompiaan.
Vie varmasti tosi monta sukupolvea, että miehet muuttuvat. Kulttuuri ja aika muuttuu nopeammin kuin ihminen itse.
Eikä tämä edes ole miesten syytä. Naiset ovat sukupolvesta toiseen mahdollistaneet tämän kasvattamalla pojistaan itsekkäitä ja alistamalla tyttärensä samaan kuin itsensä.
Ei ole tiedetty muusta. Toisaalta aikana ennen sähköä, autoja ja koneita "pelkkä" huushollaus, elämä ja selviytyminen, on vaatinut paljon panoksia ihan sinne kotiin.
Toisaalta on nähty sekin selvemmin, miten fyysisesti raskasta työtä se oma mies on tehnyt myö
Tämä on hyvä kommentti! Ap
Vierailija kirjoitti:
Kandee ihan suoraan sanoa tuosta eroasiasta. Moni mies ei tosin sittenkään kuuntele, vaan ihan puskista tulee ero, johon liittyvistä ongelmista nainen on puhunut vuosia.
Kandee myös miettiä mitä toinen aidosti osaa ja pystyy. Nepsyhaasteet, temperamentti jne. vaikuttaa siihen, että ei tee asioita samoin (samalla rytmillä, tajulla) kuin sinä. Että mitä on toisen realistista ottaa haltuun ja missä ajassa. Ja mitä oot valmis sietämään. Ei tarvii paskaa sietää, mutta turha vaatia et paskasta tulis kultaa jos ei voi tulla.
Miehellä ei ole mitään nepsyhaasteita. Ja mitä tajuamiseen tulee, niin on tässä jo vuosia pyydetty nätisti, odotettu, raivottu, itketty, aneltu, mutta ei. Taitaa olla tuhoontuomittu homma. Sääli, koska aina itselleni on aina ollut tärkeää, että omilla lapsilla olisi ehjä perhe. Ap
Vierailija kirjoitti:
Miehen kommentti näihin asioihin: "hanki joku toinen" 😀 voi v... Ap
Tulkitsen tästä, että mies ei koe, että pystyy vastaamaan siihen mitä hältä kaipaat, mut voi haluta eroa muutenkin.
Vierailija kirjoitti:
Hiukan samankaltaisen tilanteen kokeneena kun lapset oli pieniä, tein seuraavasti:
A) lähdin lasten kanssa ulos ja pyysin kauniisti, että mies tekee sillä aikaa ruuan valmiiksi sekä pyörittää koneellisen pyykkiä ja imuroi eteisen
B) Lähdin ystävän luokse kylään koko päiväksi (asuu kauempana( ja sanoin lähtiessä miehelle, että lapset pysyy rauhallisempana kun käyvät aamupäivällä ennen lounasta ulkona, joten kannattaa alkaa valmistella hyvissä ajoin
C) jätin päiväkotiin lähdön jonkin aikaa miehen kontolle, koska oma työaikani oli erilainen
D) Toimin työnjohtajana tietyissä tilanteissa tiettyyn pisteeseen asti mutta odotin miehen itseohjautuvuuden paranevan kun vähensin omaa työpanostani
Jätin tiettyjä päivärytmiin ja organisointiin liittyviä asioita tarkoituksella miehen kontolle niin, etten itse ollut apuna tai lähelläkään siinä tilanteessa.
Älä mahdollista miehen vapaamatkustam
Viisas nainen. Tällä fiksulla perheenjohtamistavalla taisi pelastua avioliitto.
Vierailija kirjoitti:
Kandee ihan suoraan sanoa tuosta eroasiasta. Moni mies ei tosin sittenkään kuuntele, vaan ihan puskista tulee ero, johon liittyvistä ongelmista nainen on puhunut vuosia.
Kandee myös miettiä mitä toinen aidosti osaa ja pystyy. Nepsyhaasteet, temperamentti jne. vaikuttaa siihen, että ei tee asioita samoin (samalla rytmillä, tajulla) kuin sinä. Että mitä on toisen realistista ottaa haltuun ja missä ajassa. Ja mitä oot valmis sietämään. Ei tarvii paskaa sietää, mutta turha vaatia et paskasta tulis kultaa jos ei voi tulla.
Kannattaapi tehdä eroilmoitus silloin kun toivoa on vielä jäljellä, eikä jäädä sinnittelemään. Mies joko omaksuu uudet rutiinit harkitsemisaikana tai ero astuu voimaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kandee ihan suoraan sanoa tuosta eroasiasta. Moni mies ei tosin sittenkään kuuntele, vaan ihan puskista tulee ero, johon liittyvistä ongelmista nainen on puhunut vuosia.
Kandee myös miettiä mitä toinen aidosti osaa ja pystyy. Nepsyhaasteet, temperamentti jne. vaikuttaa siihen, että ei tee asioita samoin (samalla rytmillä, tajulla) kuin sinä. Että mitä on toisen realistista ottaa haltuun ja missä ajassa. Ja mitä oot valmis sietämään. Ei tarvii paskaa sietää, mutta turha vaatia et paskasta tulis kultaa jos ei voi tulla.
Miehellä ei ole mitään nepsyhaasteita. Ja mitä tajuamiseen tulee, niin on tässä jo vuosia pyydetty nätisti, odotettu, raivottu, itketty, aneltu, mutta ei. Taitaa olla tuhoontuomittu homma. Sääli, koska aina itselleni on aina ollut tärkeää, että omilla lapsilla olisi ehjä perhe. Ap
Mikä on estänyt sua näiden vuosien aikana hyväksymästä, että asioihin ei ole tulossa muutosta? Miksi olet lyönyt päätä seinään?
Harmillinen tilanne, mutta tuollaisen lapasen kanssa elämisestä ei tule mitään. Eron myötä saat edes joitain päiviä itsellesi, mutta miten hunningolle lapset jäävät isän luona?
Luetun perusteella liitostanne tulee aika lohduton kuva: kaksi toisiinsa kyllästynyttä ihmistä omine käyttäytymismaneereineen eivät enää halua muuta kuin sovittaa pirunsarvia toistensa päähän.
Mietin vaan minkä ikäisiä lapsia,jos ne pitää pukea mutta silti voi nukkua ja ne löytää itse aamupalaa?
Vierailija kirjoitti:
Harmillinen tilanne, mutta tuollaisen lapasen kanssa elämisestä ei tule mitään. Eron myötä saat edes joitain päiviä itsellesi, mutta miten hunningolle lapset jäävät isän luona?
Mies alkaisi todennäköisesti viihtymään äitinsä luona hyvin paljon. Äiti hoitaisi lapset ja mies voisi rennosti kahvitella tai käydä asioillaan. Ap
Vierailija kirjoitti:
Mietin vaan minkä ikäisiä lapsia,jos ne pitää pukea mutta silti voi nukkua ja ne löytää itse aamupalaa?
Päiväkoti-ikäisiä ja sitten koululainen.
No älä ainakaan tee mitään enää sen puolesta. Pesköön omat pyykkinsä ja tehköön omat ruuat. Hoidat vaan itsesi ja ehkä lapset.