En tunne itseäni viehättäväksi parisuhteessa
Taustasta sen verran, että miehellä oli salasuhde noin 7 vuotta sitten ja vaikka olenkin vihdoin antanut asian anteeksi hänelle, yksi asia on jäänyt pysyväksi tuon jälkeen. Nimittäin etten tunne itseäni naiselliseksi ja viehättäväksi hänen seurassaan. Jos hän pyytää pukemaan seksikkäitä alusvaatteita häntä varten, tunnen oloni lähinnä nöyryytetyksi. Jos laittaudun ja lähden vaikka illanviettoon, niin muiden miesten edessä tätä tunnetta ei tule.
En myöskään nauti mieheni kosketuksestaan samalla tavalla kuin ennen. Seksiä kyllä harrastetaan, mutta se on sellaista tunteetonta.. Ei rakastelua.
En oikein tahdo ymmärtää, mistä tässä tunteessa on kyse. Onko vika itsetunnossa vaikka sen ilmeneminen riippuu seurasta? Tavallaan kaikki soljuu normaalisti, mutta sitten tämä asia vaivaa mieltäni.
Onko täällä kellään vastaavia kokemuksia?
Kommentit (55)
Pettämistä ei kannattaisi ottaa noin vakavasti. Mene ammattiauttajan puheille.
Vierailija kirjoitti:
Pettämistä ei kannattaisi ottaa noin vakavasti. Mene ammattiauttajan puheille.
Minähän kerroin antaneeni valehtelut ja säädöt anteeksi, en kanna niistä kaunaa sinällään tai pyörittele asiaa mielessäni. Tuo kosketus ja oma viehättävyys suhteessa vaan ontuu.
Ap
Vierailija kirjoitti:
No eikös toi nyt ole selvä, jotain mennyt tunnetasolla välillänne peruuttamattomasti rikki.
Mikä se sellainen epämääräinen "jotain" on?
Ei tuollaisen pettämisen jälkeen ole mikään ennallaan.
On vastaava kokemus, että mies haukkui ulkonäköni lyttyyn. Olen antanut anteeksi ja siitä on vuosia, mutta seksuaalisuus rikkoutui välillämme aika samalla lailla kuin ap kertoo. En ole varma, voiko se enää koskaan korjaantua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No eikös toi nyt ole selvä, jotain mennyt tunnetasolla välillänne peruuttamattomasti rikki.
Mikä se sellainen epämääräinen "jotain" on?
Se on sisäinen luottamus ja kokemus siitä, että mies pitää minua viehättävänä ja haluttavana. Sehän on perusvaatimus parisuhteelle, ei kukaan ryhtyisi alunperinkään suhteeseen ihmisen kanssa, joka ilmaisisi, ettei pidä toista viehättävänä.
Ja noin kauanko olet pysynyt epätyydyttävässä parisuhteessa :DDD
Läheisriippuvaisuus on vahva tässä nyt kyllä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No eikös toi nyt ole selvä, jotain mennyt tunnetasolla välillänne peruuttamattomasti rikki.
Mikä se sellainen epämääräinen "jotain" on?
Luottamus ja tunne siitä että toinen aidosti rakastaa, luulisin. Mutta pikkujuttujahan nuo. -eri
Miehen vaihtaminen poistaa ongelman. Näin se vain menee.
Vierailija kirjoitti:
Ja noin kauanko olet pysynyt epätyydyttävässä parisuhteessa :DDD
Läheisriippuvaisuus on vahva tässä nyt kyllä.
No kyllä sitä on viitsinyt koittaa kortteja käännellä, kun yhteinen lapsi on... materialla ei niin väliä. Ja haluan pohtia, jos ongelma onkin vain minussa ja seuraisi minua myös uusiin suhteisiin.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja noin kauanko olet pysynyt epätyydyttävässä parisuhteessa :DDD
Läheisriippuvaisuus on vahva tässä nyt kyllä.
No kyllä sitä on viitsinyt koittaa kortteja käännellä, kun yhteinen lapsi on... materialla ei niin väliä. Ja haluan pohtia, jos ongelma onkin vain minussa ja seuraisi minua myös uusiin suhteisiin.
Ap
Joo siis ehdottomasti kannattaa pysyä mr. wrongin kanssa. Eiköhän se siitä korjaudu kun vielä toiset 7 vuotta itsetutkiskelet olisiko ongelma sinussa vai ei
Siis ehdottomasti kannattaa pysyä sellaisissa ihmissuhteissa missä ei ole ollut tyytyväinen aikoihin ja sielukin huutaa eroa. Pidä kiinni vaan
Itsekunnioituksen puutetta. En minä tekisi enää mitään hyvää sellaisen ihmisen eteen, joka olisi nöyryyttänyt mua pettämällä ja osoittanut, ettei välitä paskaakaan tunteistani. Että sitten vielä pukeutuisin seksikkäästi hänen mielikseen, mitvit? Oksennus nousee suuhun.
AP:n elämää ohjaa pelko, ei rakkaus. Hän ei rakasta itseään , vaan pelkää yksinjäämistä ja sitä, että ottaa askeleen rohkeasti kohti omaa hyvinvointiaan. Läheisriippuvaisena ap on vain miettinyt mitä hän voisi tehdä paremmin suhteessaan, mutta ei uskalla haastaa puolisoaan, ettei tulisi hylätyksi. Henkinen hylkääminenhän on jo tapahtunut aikoja sitten, mutta siitäkään ei uskalleta puhua.
Tunnepuoli on jo sakannut, koska puolison kanssa läheisyyskään ei enää tunnu miltään. Lapsen hyvinvoinnin nimissä roikutaan kiinni siinä mitä ei enää ole ollut vuosiin.
Yksi ainoa elämä, joten käytä se sillä tavalla, että taaksepäin katsoessa olet elänyt hyvin ja onnellisesti.
Vierailija kirjoitti:
No eikös toi nyt ole selvä, jotain mennyt tunnetasolla välillänne peruuttamattomasti rikki.
Just näin, sanot antaneesi anteeksi, mutta tunnetasolla et ole kuitenkaan täysin unohtanut. Petetyksi tuleminen jättää usein jälkensä, luottamus ei helposti palaa entiselle tasolle, ja jos täydellistä luottamusta ei ole, se vaikuttaa moneen asiaan.
No onhan se alistavaa, olla pompoteltava livepornobarbara. Kaukana naisen luonnollisesta seksuaalisuudesta tuollainen, häpeällistä esineellistämistä
Vieraiden miesten kanssa on kipinää, koska et tunne heidän sairaita perversioitaan ja he eivät ole "tappaneet" kunnioitustasi. Oma miehesi on käytöksensä perusteella viemärijätettä
Miksi alennat itseäsi tuollaisella? Oletko jossain taloudellisessa pakkoraossa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja noin kauanko olet pysynyt epätyydyttävässä parisuhteessa :DDD
Läheisriippuvaisuus on vahva tässä nyt kyllä.
No kyllä sitä on viitsinyt koittaa kortteja käännellä, kun yhteinen lapsi on... materialla ei niin väliä. Ja haluan pohtia, jos ongelma onkin vain minussa ja seuraisi minua myös uusiin suhteisiin.
Ap
Joo siis ehdottomasti kannattaa pysyä mr. wrongin kanssa. Eiköhän se siitä korjaudu kun vielä toiset 7 vuotta itsetutkiskelet olisiko ongelma sinussa vai ei
Siis ehdottomasti kannattaa pysyä sellaisissa ihmissuhteissa missä ei ole ollut tyytyväinen aikoihin ja sielukin huutaa eroa. Pidä kiinni vaan
Unohtamattakaan sitä, että näyttää lapselle parisuhteen mallia, jota lapsi toistaa aikuisena, kun ei muusta tiedä. Muutenhan meillä ei olisi mitään yli sukupolven siirtyviä ongelmia, kun ihmiset automaattisesti osaavat erottaa terveen sairaasta ja valita toisin kuin mitä lapsuuden ympäristö oli.
Jos kasvaa kierossa ilmapiirissä, pitää sitä normaalina. Normaalissa kasvaneet näkevät sen kierona, kuten se onkin.
On iso homma korjata näitä asioita aikuisena. Eli, jos et itsesi tähden, niin lapsesi tähden.
Yksi neuvo: Olet enemmän arvoinen. Lähdenopeaati kävelemään. Tilanne ei tule muuttumaan. Minulla oli täsmälleen sama tilanne. Nyt on kumppani, joka palvoo, jumaloi ja ihailee kaikkea, joka asiaa minussa. Usko pois, ansaitset saman! MITÄ IHMETTÄ EDES KYSELET ASIAA TÄÄLLÄ, HÄIVY SUHTEESTASI ÄKKIÄ!!!
Vierailija kirjoitti:
On vastaava kokemus, että mies haukkui ulkonäköni lyttyyn. Olen antanut anteeksi ja siitä on vuosia, mutta seksuaalisuus rikkoutui välillämme aika samalla lailla kuin ap kertoo. En ole varma, voiko se enää koskaan korjaantua.
Tuo on vähän kuin löisi puukon kylkeen. Haava paranee, arpi jää, sekä ikuinen muisto ja pelko. Ja silti pitäisi antaa. Oksettavaa. Miksi suostutte tuollaiseen?
No eikös toi nyt ole selvä, jotain mennyt tunnetasolla välillänne peruuttamattomasti rikki.