Vihreiden Harjanne ehdottaa eläkkeisiin lisäveroa, joka painottuisi eniten haittaa aiheuttaneelle sukupolvelle

Atte Harjanne esittää yhdessä ajatuspaja Liberan kanssa mahdollisiksi toimiksi myös eläkeiän nostamista kahdella vuodella, eläkekattoa ja eläkkeiden korotusten pienentämistä.

Vihreiden kansanedustaja Atte Harjanne esittää eläkkeisiin ympäristöperusteista lisäveroa.

Harjanne tekee ehdotuksen ajatuspaja Liberan raportissa, jonka hän on kirjoittanut yhdessä Liberan sisältöjohtajan Tero Lundstedtin ja konsultti Jussi Pyykkösen kanssa.

Kirjoittajien esittämä eläkkeiden lisävero toimisi niin, että eniten haittaa aiheuttaneelle sukupolvelle kohdennettaisiin suurin vero.

Laskennan pohjana olisivat kumulatiiviset hiilipäästöt ja luonnontilan köyhtyminen kunkin ikäluokan työuran aikana, raportissa sanotaan.

Toisaalta siinä todetaan myös, että mallin rakentaminen voi osoittautua käytännössä turhan monimutkaiseksi.

Kolmikko esittääkin raportissa monia vaihtoehtoisia tapoja eläkejärjestelmään puuttumiseksi. Selväpiirteisin niistä on eläkeiän nostamista kahdella vuodella mahdollisimman nopeasti.

Raportin mukaan niin sanotut suuret ikäluokat päästettiin eläkkeelle aivan liian aikaisin.

Eläköityvät henkilöt ovat terveytensä ja elämäntapojensa puolesta pikemmin myöhäiskeski-ikäisiä kuin vanhoja. He ovat myös useammin auttajia ja hoitajia kuin autettavia hoidettavia.

Alin eläkeikä on tänä vuonna eläkeikään tulevilla 1960 syntyneillä 64,5 vuotta. Eläkeikä nousee asteittain 65 vuoteen, ja sen jälkeen se sidotaan elinajanodotteeseen. Kirjoittajat siis käytännössä esittävät, että eläkeikä pitäisi nopeasti nostaa esimerkiksi 66,5 vuoteen ja sitten sitoa elinajanodotteeseen.

Raportissa esitetään myös maksussa olevien eläkkeiden indeksikorotusten voimakasta hillitsemistä ja työeläkkeiden eläkekattoa. Kirjoittajien mielestä eläkettä ei myöskään vastaisuudessa pitäisi karttua työttömyyden ja opiskelun ajalta.

Eläkkeisiin vuosittain tehtäviä indeksikorotuksia Harjanne, Lundstedt ja Pyykkönen pienentäisivät niin, että pitkällä aikavälillä syntyisi kolmen miljardin euron säästövaikutus. Kyse olisi verrattain tuntuvasta puuttumisesta maksussa oleviin eläkkeisiin.

Eläkekaton voisi kirjoittajien mielestä toteuttaa esimerkiksi Ruotsin mallin mukaisesti.

Ehdotusten tavoitteena on parantaa eläkejärjestelmän ja koko julkisen talouden rahoituksellista kestävyyttä.