Miksi löytöeläintalot vaativat, että pitää olla jo kissa, ennen kuin kissan antavat?
Menetimme rakkaan, rakkaan kissamme kaksi kuukautta sitten 16 v iässä sairaudelle. Suru on ollut kova, mutta nyt vähän olen jo alkanut ajatella, että uuden kissan haluan ottaa. Tai siis aina tiesin, että haluan elää kissan kanssa, myös mies on erittäin kissarakas. Olen siis varovaisesti alkanut katsella löytöeläintalojen ilmoituksia.
Mutta! Lähes jokaisessa ilmoituksessa sanotaan, että annetaan kaveriksi kodissa jo olevalle kissalle. Mikä ihmeen järki tässä on? Kissat eivät ole varsinaisia laumaeläimiä edes, joten miten löytöeläintalossa voidaan tietää, että ensinnäkin kissat edes tulevat toimeen keskenään? Oman kokemukseni mukaan nämä ovat harvinaisia poikkeuksia, kyllä yleensä kissoilla on aika tarkka hierarkia ja toinen on alisteisessa asemassa.
Minä en halua kahta kissaa, koska haluan vain yhden lemmikin. Minusta tämä on järkevää resurssiensa ymmärtämistä. En usko siihen, että siinä se toinen menee kuin yksikin, minusta tämmöinen on vastuutonta puhetta. Lisäksi oman järkeni mukaan löytöeläintalosta tuleva kissa mitä todennäköisemmin kaipaa jakamatonta huomiota eikä suinkaan talossa jo olevan kissan kanssa ihmisten ajan ja huomion jakamista.
Mitä olen jutellut kaverien kanssa, muut ovat törmänneet samaan. Mitään selkeää, järkevää selitystä tähän ei kukaan ole saanut, että miksi katsotaan, että löytöeläintalosta tulevalle kissalle olisi parasta, että kodissa on jo kissa tai että sieltä löytöeläintalosta otetaan toinen kissa.
Meillä on iso talo, jonka ikkunoille on joka suuntaan kissalle järjestetty katselupaikkoja, iso piha, jossa kissa voi ulkoilla valvotusti, lähellä metsämaisemat, johon pääsee valjakävelyille, tukijoukot kunnossa, 5 innokasta hoitajaa asuu lähietäisyydellä, rakkautemme kissaan olisi ehdoton.
Vaan ei sitä toista kissaa. Joten varmaan sitten menen ostomarkkinoille, enkä löytöeläintaloon, kun kissan ottaminen todella ajankohtaiseksi tulee.
Kommentit (62)
Ennen oli ongelma minne saada kaikki syntyvät kissat, jos ei niitä halunnut lopettaa. Nyt tuntuu olevan päinvastainen ongelma. Kissoja ei saa, vaikka miten niitä haluaisi.
En ole vielä, ajattelin ensin kysyä täältä, täällä kun yleensä kaikki tiedetään. Voi olla vaikka joku, joka niissä työskentelee, niin tietää. En nyt silti ihan sokeasti jokaiseen vastaukseen usko...
Muutenkin kiinnostaa ihmisten kokemukset tästä, toivottavasti myös sellaiset vastaisivat, jotka kissan ovat löytöeläintalosta löytäneet. Koska kyllähän se itselle ensimmäinen vaihtoehto olisi, antaa koti tarvitsevalle.
Onpa typerää!
Kuten sanot, kissa ei ole laumaeläin. Vaikka olisi, niin ei se haittaisi: laumaeläin koira sopeutuu ihmisten laumaan eikä kukaan väitä että taloudessa on koiria oltava vähintään kaksi.
Me ratkaistiin tää niin, että kissan omistava kaverini hankki löytöeläintalosta kissan ja antoi sen minulle. Juu, on kaikkien sääntöjen vastaista, mutta ei kenelläkään ole aikaa tulla nysvimään, kenellä ja missä se kissa on.
Vierailija kirjoitti:
Ennen oli ongelma minne saada kaikki syntyvät kissat, jos ei niitä halunnut lopettaa. Nyt tuntuu olevan päinvastainen ongelma. Kissoja ei saa, vaikka miten niitä haluaisi.
No kieltämättä tältä tuntuu, kun olen ilmoituksia selannut. On kuin työhaastattelussa, kerro itsestäsi ja kissahistoriastasi. Ei pidä ymmärtää väärin, on todella, todella hienoa, että ollaan tarkkoja, kenelle eläimiä luovutetaan, mutta jotenkin ihan nurinkuriselta alkoi tuntua.
Ehkä täytyy pitää taukoa etsinnässäkin, kun on vielä selkeästi tunteet niin pinnassa kaikessa, mikä kissoja koskee. Ap
Meillä oli löytöeläinkodista kissa, joka annettiin ainoastaan perheen ainoaksi kissaksi. Kissoja on monenlaisia.
Vierailija kirjoitti:
Onpa typerää!
Kuten sanot, kissa ei ole laumaeläin. Vaikka olisi, niin ei se haittaisi: laumaeläin koira sopeutuu ihmisten laumaan eikä kukaan väitä että taloudessa on koiria oltava vähintään kaksi.
Aivan! Juuri tätä ajattelin. Ja ainakin meillä kissa on selkeästi erityisasemassa koskien ihmisiä, eli molemmat todellakin hoidamme ja hoivaamme kissaa, joten enpä tiedä, miten tämä edesmennyt kissamme olisi edes reagoinut, jos olisimme yht'äkkiä roudanneet kotiin toisen kissan ja todenneet, että siinä on sulle kaveri.
Takuulla olisi karvat pöllynneet ja olisihan se uusikin voinut yläotteen ottaa, ei siinä, mutta en käsitä, miksi haluaisin tämmöisen sotatantereen tahallani virittää leppoisiin, turvallisiin oloihin tottuneelle kissalle hankkinut. Ap
nykyisin tiedetään, että kissakin viihtyy lajitoverin seurasta ja aika moni kissa sellaista kaipaakin. On myös kissoja, jotka eivät toisista kissoista välitä. Ihmettelit mistä ne löytöeläintalossa siitä tietää? no mietipä hetki... olisikohan heillä ollut aikaa seurata kissoja ja nähdä niistä, että tykkäävät hengailla keskenään ja viihtyvät toistensa seurassa?
minulla on kissa, joka ei tykkää toisista kissoista, tai koiristakaan. Ihan löytöeläintalosta sen sain. Kissaa luonnehdittiin hankalaksi ja luovutettiin vain kissakokeneeseen kotiin. Kissa, joka ei tulisi syliin ja jota ei saisi juuri koskeakaan. NO... meillä kissasta sitten kuoriutui sylissä viihtyvä ja turkin harjauksesta tykkäävä tapaus, jota on myös helppo käsitellä. muista kissoista tai koirista ei edelleenkään tykkää.
Olen ihmetellyt samaa. En käsitä miksi löytölät ampuvat itseään jalkaan noin. Itse otin kissan kaverin kaverilta, löytölästä en voinut ottaa koska halusin yhden. Aikuista kodinvaihtajaa etsin mutta ei.
Kissa ei tosiaan ole laumaeläin joten tuo vaatimus kahdesta tai useammasta kissasta on yksiselitteisesti järjetön. Tosi nurinkurista, että on ihan normaalia ja hyväksyttyä pitää yhtä koiraa (=100% laumaeläin) mutta kissoja pitäisi olla useampi.
Vierailija kirjoitti:
nykyisin tiedetään, että kissakin viihtyy lajitoverin seurasta ja aika moni kissa sellaista kaipaakin. On myös kissoja, jotka eivät toisista kissoista välitä. Ihmettelit mistä ne löytöeläintalossa siitä tietää? no mietipä hetki... olisikohan heillä ollut aikaa seurata kissoja ja nähdä niistä, että tykkäävät hengailla keskenään ja viihtyvät toistensa seurassa?
minulla on kissa, joka ei tykkää toisista kissoista, tai koiristakaan. Ihan löytöeläintalosta sen sain. Kissaa luonnehdittiin hankalaksi ja luovutettiin vain kissakokeneeseen kotiin. Kissa, joka ei tulisi syliin ja jota ei saisi juuri koskeakaan. NO... meillä kissasta sitten kuoriutui sylissä viihtyvä ja turkin harjauksesta tykkäävä tapaus, jota on myös helppo käsitellä. muista kissoista tai koirista ei edelleenkään tykkää.
Kumosit hauskasti oman teesisi kommenttisi loppuosassa. Löytölässä tosiaan tarkkaillaan eläimiä ja opitaan niiden yksilöllisestä käyttäytymisestä, mutta ei se kerro mitään siitä miten kissa käyttäytyy kun se pääsee omaan rauhalliseen kotiin. Kai kissa tulee toimeen toisten kanssa löytölässä kun sen on pakko. Se on uskomattoman sopeutuva eläin.
Mulla on tosi huonoja kokemuksia, kun yritin hankkia koditonta kissaa. Ne ihmiset siellä tarkoittaa varmaan hyvää, mutta ovat jotenkin todellisuudesta vieraantuneita. Itselläni on ollut sekä koiria että kissoja, mutta nämä kohteli mua kuin idioottia, kuulusteli ja arvuutteli. Yrittivät tyrkyttää ensin koiraa, mutta kun sanoin, että en ota, koska ei ole tilanne semmoinen, niin sanoivat juuri että no sitten pitää ottaa kaksi kissaa, että niillä on sitten siitä kissakaverista turvaa.
Aattelin että morjes, paljonpa te kissoista tiedätte. Jäi tunne että siellä ollaan idealisten hötön vallassa enemmän kuin olisi älyä eläimistä.
Nuo löytöeläintalot ampuu tässä itseään jalkaan. Itketään että nurkat pursuaa eläimiä mutta sitten jos joku haluaisi sieltä ottaa niin ei anneta ollenkaan koska olet vääränlainen tai syynätään hakija kuin työhaastattelussa konsanaan. Sairasta vallankäyttöä. Kannattaa kertoa mitä haluavat kuulla, ei niitä tartte päästää kotiinsa. Ja sitä paitsi eläin on lainsilmissä verrattavissa esineeseen joten senkin puoleen ei niillä ole mitään oikeuksia kun kaupat on tehty.
Koska he ajattelevat kissan etua ja sinä ajattelet itseäsi. Jos kissa on elänyt ikänsä kissapopulaatiossa ja sitten sijaiskodissa muiden kissojen kanssa, se on tottunut siihen että sillä on muita kissoja seuranaan. Populaatiotaustaiset kissat voivat olla hyvin ihmisarkoja mutta viihtyä erinomaisesti kissaseurassa. Kissat elävät yhteisöissä, ja ainoaksi jäävä kissa voi olla kovin yksinäinen jos on tottunut kissaseuraan.
Jos etsit pentua, ne annetaan lähes aina pareittain koska aktiiviset pennut tarvitsevat yleensä yhtä aktiivista pentukaveria arkeensa. Ihminen ei parhaimmillaankaan korvaa omanlajista leikkikaveria pennun elämässä.
Oletko kysellyt kodinvaihtajia? Niiden joukossa on usein aikuisia kissoja, jotka etsivät kotia ainoana lemmikkinä kun eivät ole tulleet toimeen muiden kissojen tai koirien kanssa.
Löytiskissathan ovat aina lääkärien silpomia, eli saattavat hyvinkin olla laumamyönteisempiä kuin luonnolliset serkkunsa. Pennut kasvavat laumassa ja jos tulee toimeen muiden kissojen kanssa paremmin kuin ihmisten, niin ehkä se kirjataan ilmoitukseen
Oma vinkkini on, että älä ota silvottua kissaa. Ei ole eettistä silpoa luontokappaleita omaksi iloksi. Lemmikkien pitäminen muutenkin on äärimmäisen kyseenalaista touhua ja kertoo ihmisen häiriintyneisyydestä
Vierailija kirjoitti:
Koska he ajattelevat kissan etua ja sinä ajattelet itseäsi. Jos kissa on elänyt ikänsä kissapopulaatiossa ja sitten sijaiskodissa muiden kissojen kanssa, se on tottunut siihen että sillä on muita kissoja seuranaan. Populaatiotaustaiset kissat voivat olla hyvin ihmisarkoja mutta viihtyä erinomaisesti kissaseurassa. Kissat elävät yhteisöissä, ja ainoaksi jäävä kissa voi olla kovin yksinäinen jos on tottunut kissaseuraan.
Jos etsit pentua, ne annetaan lähes aina pareittain koska aktiiviset pennut tarvitsevat yleensä yhtä aktiivista pentukaveria arkeensa. Ihminen ei parhaimmillaankaan korvaa omanlajista leikkikaveria pennun elämässä.
Oletko kysellyt kodinvaihtajia? Niiden joukossa on usein aikuisia kissoja, jotka etsivät kotia ainoana lemmikkinä kun eivät ole tulleet toimeen muiden kissojen tai koirien kanssa.
Puppua. Kissat eivät elä yhteisöissä. Ne elävät samoilla alueilla joissa ruokaa on saatavilla. Erillään toisistaan, jos se on mahdollista. Kissa on yksinelävän Afrikan villikissan suora jälkeläinen.
Ja ei, luovutusikäinen pentu ei tarvitse pentukaveria seurakseen. Se on siinä iässä, jossa ne luonnossa lähtevät omille teilleen. Eivät jää hengaamaan sen enempää emonsa kuin sisarustensakaan kanssa.
Ihmiset tietävät kissoista surullisen vähän.
Vierailija kirjoitti:
nykyisin tiedetään, että kissakin viihtyy lajitoverin seurasta ja aika moni kissa sellaista kaipaakin. On myös kissoja, jotka eivät toisista kissoista välitä. Ihmettelit mistä ne löytöeläintalossa siitä tietää? no mietipä hetki... olisikohan heillä ollut aikaa seurata kissoja ja nähdä niistä, että tykkäävät hengailla keskenään ja viihtyvät toistensa seurassa?
minulla on kissa, joka ei tykkää toisista kissoista, tai koiristakaan. Ihan löytöeläintalosta sen sain. Kissaa luonnehdittiin hankalaksi ja luovutettiin vain kissakokeneeseen kotiin. Kissa, joka ei tulisi syliin ja jota ei saisi juuri koskeakaan. NO... meillä kissasta sitten kuoriutui sylissä viihtyvä ja turkin harjauksesta tykkäävä tapaus, jota on myös helppo käsitellä. muista kissoista tai koirista ei edelleenkään tykkää.
Jep, mielestäni on kiusallista miten näissä paikoissa käsitellään ja luokitellaan eläimiä. Kissa voi olla traumatisoitunut, jolloin tarvitsee rauhaa ja yksityisyyttä. Mutta kuten kaikki eläimet, nauttivat kyllä läheisyydestä, kunhan pääsevät yli kokemuksistaan ja saavat sen turvallisen ympäristön, jossa totutella omistajaan
Kissat elävät yhteisöissä, eivät laumoissa. Nykyään tiedetään, että kissat ovat sosiaalisempia kuin ennen on luultu.
Vierailija kirjoitti:
Mulla on tosi huonoja kokemuksia, kun yritin hankkia koditonta kissaa. Ne ihmiset siellä tarkoittaa varmaan hyvää, mutta ovat jotenkin todellisuudesta vieraantuneita. Itselläni on ollut sekä koiria että kissoja, mutta nämä kohteli mua kuin idioottia, kuulusteli ja arvuutteli. Yrittivät tyrkyttää ensin koiraa, mutta kun sanoin, että en ota, koska ei ole tilanne semmoinen, niin sanoivat juuri että no sitten pitää ottaa kaksi kissaa, että niillä on sitten siitä kissakaverista turvaa.
Aattelin että morjes, paljonpa te kissoista tiedätte. Jäi tunne että siellä ollaan idealisten hötön vallassa enemmän kuin olisi älyä eläimistä.
Eläinala oikeasti vetää puoleensa retardeja.
Vierailija kirjoitti:
Kissat elävät yhteisöissä, eivät laumoissa. Nykyään tiedetään, että kissat ovat sosiaalisempia kuin ennen on luultu.
Juu, ääriään myöten kissoja pursuavassa löytölässä kissan on oltava sosiaalinen. Muuten se saa pataansa ihan kunnolla.
Et oo kysyny sieltä löytöeläintalosta?