Lue keskustelun säännöt.
En tiedä haluanko pitää yhteyttä biologisiin sukulaisiin
30.10.2024 |
Toisaalta se tuntuu velvollisuudelta, mutta itse en ehkä haluaisi, koska en koe että meillä olisi mitään yhteistä tai yhteyttä. Tuntuu, että tämän jopa painostetaan näiden biologisten sukulaisten toimesta. Kyseessä siis on biologisen isäni sukulaiset. Miten kieltäytyä asiallisesti?
Kommentit (19)
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa pitää jonkinlaiset välit, hoitaa minimi, välejä ei pidä katkaista mutta mikään pakko ei ole seurustella esim viikoittain
Miksi ei pidä? Ei niille biosukulaisille mitään velkaa ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa pitää jonkinlaiset välit, hoitaa minimi, välejä ei pidä katkaista mutta mikään pakko ei ole seurustella esim viikoittain
Miksi ei pidä? Ei niille biosukulaisille mitään velkaa ole.
Biologinen tytär on aina biologinen tytär.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa pitää jonkinlaiset välit, hoitaa minimi, välejä ei pidä katkaista mutta mikään pakko ei ole seurustella esim viikoittain
Miksi ei pidä? Ei niille biosukulaisille mitään velkaa ole.
Biologinen tytär on aina biologinen tytär.
No tässä tapauksessa ei ollut kyse tyttärestä.
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa pitää jonkinlaiset välit, hoitaa minimi, välejä ei pidä katkaista mutta mikään pakko ei ole seurustella esim viikoittain
Minkä vuoksi kannattaa?
En itse ainakaan ole kokenut mitään tarvetta pitää yhteyttä biologisen isän perheeseen tai sukuun, he ovat minulle käytännössä vieraita ihmisiä.
En mä ylläpidä välejä joihinkin serkkuihin ja täteihin ja setiin. Vieraita ihmisiä. Pari serkkua on sellaisia, että somessa seurataan toisiamme ja joskus kommentoidaan. Riittää erinomaisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kieltäytyä mistä?
Kohteliasta olisi ainakin sietää. Ei ole mitään syytä ns laittaa välejä poikki.
Täytyy sanoa että on teillä ihmiset ongelmia ja olette te heikkoja.
Kasvattakaa selkäranka.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa pitää jonkinlaiset välit, hoitaa minimi, välejä ei pidä katkaista mutta mikään pakko ei ole seurustella esim viikoittain
Minkä vuoksi kannattaa?
En itse ainakaan ole kokenut mitään tarvetta pitää yhteyttä biologisen isän perheeseen tai sukuun, he ovat minulle käytännössä vieraita ihmisiä.
Koska elämästä ei koskaan tiedä.
Tuskinpa sinullakaan on ihmisiä ympärilläsi niin että voi oikein valikoida. Tai vaikka nyt tuntuisi siltä että voi valikoida, ei aina ehkä olekaan niin. Se voi olla vaikka sieltä isän biopuolelta serkku tms joka aikanaan auttaa sua pääsemaan palveluasuntoon. Tai voi olla että itse pystyt auttamaan jossain sinulle ehkä pienessä mutta toiselle kullanarvoisessa asiassa. Kun ihan oikeasti ei tiedä, mihin elämä heittelee. Ikinä ei kannata laittaa välejä poikki, ellei ole joku selvä syy esim väkivalta, manipulointi, jatkuva törkeä käytös jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kasvata sinä käytöstavat.
Kasvata sinä luonteenvahvuutta.
Täytyy olla lapsiakin heikompi jos ei osaa sanoa ei.
"Sukulaiset ovat ihmisiä, joita ei muuten tapaisi missään tilanteessa."
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Sukulaiset ovat ihmisiä, joita ei muuten tapaisi missään tilanteessa."
No jokainen tekee kuinka tykkää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Täytyy sanoa että on teillä ihmiset ongelmia ja olette te heikkoja.
Kasvattakaa selkäranka.
Kasva sinä aikuiseksi. Kun vähän tulee enemmän elämänkokemusta, sitä oppii ettei olekaan niin voittamaton ja selviä kaikesta yksin. Tässä yhden iäkkään sukulaisen asioita selvittäneenä. Jos hän olisi katkonut välit kaikkiin, olisi kaaduttuaan kuollut kotinsa lattialle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kasvata sinä käytöstavat.
Kasvata sinä luonteenvahvuutta.
Täytyy olla lapsiakin heikompi jos ei osaa sanoa ei.
Ei mulla ole mitään vaikeuksia sanoa ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kasvata sinä käytöstavat.
Kasvata sinä luonteenvahvuutta.
Täytyy olla lapsiakin heikompi jos ei osaa sanoa ei.
Tule sinä luonteenvahva kertomaan iäkkäämpänä että miten sujuu. Miten pitkälle luonteevahvuus riittää, kun ei jalat tai pää pelaa, ja alatkin olla muista riippuvainen.
Eikö helpointa ole vain kieltäytyä kutsu kerrallaan vedoten muuhun sovittuun ohjelmaan tai kiireeseen tai ihan vain sanoa, että ei pääse paikalle tai jos kutsu ei ole suora, ei vain reagoi? Minusta on outoa mikäli joku erikseen tekee jonkinlaisen "julistuksen" jos kyse on kuitenkin aika etäisistä sukulaisista, joiden kanssa vietetyn ajan voisi helpomminkin välttää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa pitää jonkinlaiset välit, hoitaa minimi, välejä ei pidä katkaista mutta mikään pakko ei ole seurustella esim viikoittain
Minkä vuoksi kannattaa?
En itse ainakaan ole kokenut mitään tarvetta pitää yhteyttä biologisen isän perheeseen tai sukuun, he ovat minulle käytännössä vieraita ihmisiä.
Koska elämästä ei koskaan tiedä.
Tuskinpa sinullakaan on ihmisiä ympärilläsi niin että voi oikein valikoida. Tai vaikka nyt tuntuisi siltä että voi valikoida, ei aina ehkä olekaan niin. Se voi olla vaikka sieltä isän biopuolelta serkku tms joka aikanaan auttaa sua pääsemaan palveluasuntoon. Tai voi olla että itse pystyt auttamaan jossain sinulle ehkä pienessä mutta toiselle kullanarvoisessa asiassa. Kun ihan oikeasti ei tiedä, mihin elämä heittelee. Ikinä ei kan
Minulla on ympärilläni ihmisiä, ne biologisen isän sukulaiset on niitä vieraita ihmisiä. Biologisen isän puolelta serkkuja en tunne ovat käsittääkseni suht samanikäisiä kuin minä ja ainakin yksi 15 vuotta minua vanhempi "serkku".
Kannattaa pitää jonkinlaiset välit, hoitaa minimi, välejä ei pidä katkaista mutta mikään pakko ei ole seurustella esim viikoittain