Lue keskustelun säännöt.
Yllättävän moni terapeutti halveksii vähävaraisuutta ja julkista terveydenhuoltoa
30.10.2024 |
Tunnen yllättävän monta terapeuttia, jotka ovat aloittaneet uransa hoitajina julkisessa terveydenhuollossa, mutta sitten ovat onnistuneen saamaan rikkaan puolison, joiden avulla ovat päässeet opiskelemaan terapeutiksi ja työstä on tullut heille vain harrastus, jota tehdään kun huvittaa ja hyväpalkkaisessa terapiatyössä sitä ei tarvitse tehdä edes paljoa.
Kallis koulutus onnistui puolisoiden rahoilla.
Nyt he halveksivat julkista terveydenhuoltoa, tehyä, superia ja ay-liikettä ylipäätään ja hoitajat ovat ahneita paskiaisia. Potilaat luusereita, mutta kun se saavat siitä rahaa, niin sitä tekevät. Some on täynnä kuvia ulkomaanmatkoista ja hyvistä ravintolaruoista ja ihanasta kiiltokuvaelämästä, jossa koti on kaunis ja lapset maailman parhaita, jotka osaavat kaiken ja tietävät kaiken.
Vaarallista
Kommentit (52)
Typeryyden ja kateuden kukkanen aloittajalla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Saahan sitä olla. Terapia on todella kallista. Vain varakkailla on varaa maksaa siitä. Mutta on kyllä raskaskin ammatti. Ihmiset käyvät oksentamassa mielen pahaa oloa vastaanotolla.
Kävin joskus psykiatrisella sairaanhoitajalla ja hän lopetti hoitosuhteen. Koki, ettei pystynyt enää auttamaan minua ja lisäksi asiat menivät hänenkin ihon alle.
Ei ole terareutti mikään unelmien ammatti. Raskas työ.
Jos ei koe empatiaa/ sympatiaa potilaitaan sekä heidän tilannettaan kohtaan niin ei ole turvallinen terapeutti.onko tämän ajan vitsaus vähän tämä että kaikista on kaikkeen jos vaan haluaa. 🤔 Ja kannustamisella luodaan epärealistiset odotukset ihmisten osaamistasosta🤔
Omahyväisiä, ylimielisiä moukkia kuten niin moni muukin yli keskiarvon palkkaa saava.
Joo en jaksaisi kuunnella päivät pitkät ihmisten ongelmia. Sieltä voi tulla mitä vain kammottavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse olen miettinyt, että terapeutti tuskin ymmärtää millaista on olla köyhä ja sairas. Toivottavasti ei sentään halveksi.
Vierailija kirjoitti:
Itse olen miettinyt, että terapeutti tuskin ymmärtää millaista on olla köyhä ja sairas. Toivottavasti ei sentään halveksi.
Ne ovat tehneet valinnan, että haluavat hoitaa hyvätuloisia.
Kaikki kykenevät haluavat pois julkisen puolen psykiatrian työstä.
Eikä ihme, jos katsoo odotusaulaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä itsekin menisin yksityiselle töihin, jos olisi varaa valita.
Julkisen puolen psykiatriassa on asiakkaina moniongelmaisia. Yhteiskunnan hylkäämiä, joilla usein on psyykkisten ongelmien lisäksi fyysisiä sairauksia. Saattaa olla päihteidenkäyttöä. Rahaa on niukasti tai ei ollenkaan. Auttaminen on todella vaikea. Tulisi vain paha mieli, kun asiakkailla ongelmia on niin paljon ja resursseja vähän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä itsekin menisin yksityiselle töihin, jos olisi varaa valita.
Julkisen puolen psykiatriassa on asiakkaina moniongelmaisia. Yhteiskunnan hylkäämiä, joilla usein on psyykkisten ongelmien lisäksi fyysisiä sairauksia. Saattaa olla päihteidenkäyttöä. Rahaa on niukasti tai ei ollenkaan. Auttaminen on todella vaikea. Tulisi vain paha mieli, kun asiakkailla ongelmia on niin paljon ja resursseja vähän.
Tätä samaa mietin kyllä usein vaikkapa terveydenhuollon henkilökunnan kohdalla, jotka tekevät työtä sodan keskellä. Milloin tulee raja vastaan, että ihan sama, kuoleeko kaikki, kun onnistutaan pelastamaan 1/10 potilaista. Täytyy olla kova usko elämään, että jaksaa nähdä valoisana edes sen vähän, mitä pystyy auttamaan. Ettei kurjuus vyöry yli.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä itsekin menisin yksityiselle töihin, jos olisi varaa valita.
Julkisen puolen psykiatriassa on asiakkaina moniongelmaisia. Yhteiskunnan hylkäämiä, joilla usein on psyykkisten ongelmien lisäksi fyysisiä sairauksia. Saattaa olla päihteidenkäyttöä. Rahaa on niukasti tai ei ollenkaan. Auttaminen on todella vaikea. Tulisi vain paha mieli, kun asiakkailla ongelmia on niin paljon ja resursseja vähän.
Potilaana jaan osin tämän näkemyksen. Minulla on psykiatrisia sairauksia mutta en ole päihdeongelmainen enkä polta tupakkaa. Koen olevani vähemmistössä julkisella puolella mutta en luota siihen että joku random-terapeutti haluaisi vilpittömästi auttaa minua, enemmän mietin olevani tulonlähde jonka avulla saa kalliit opinnot maksettua. Hyviäkin on joukossa, en halua dissata kaikkia, mutta meillä on tuttavina sekä psykologi että psykoterapeutti ja kummallekaan en haluaisi mennä. Julkinen puoli tarjoaa aika paljon ryhmätoimintaa mutta sekin vain suututtaa ja ärsyttää kun valitetaan koko ajan: ei jaksa, ei ole rahaa, on vaikeaa, kela kiusaa (mikä varmaan on osin tottakin). Sitten kuitenkin porukalla painutaan röökille energiajuoman kanssa, itse en ostaisi kumpaakaan vaikka rahaa olisikin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Terapeutitkin ovat vain ihmisiä. Laatua saa useammin, jos varmistaa että on tekemisissä PSYKOterapeutin kanssa- hän on käynyt läpi koulutukseensa kuuluvan oman hoidon ja Valvira valvoo toimintaa.
Psykoterapeutin valinta on tärkeä; tuletko kuulluksi, kannatellaanko vai ollaan vain hiljaa tai silitellään myötäkarvaan jolloin ei kehitystä pääse tapahtumaan.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä itsekin menisin yksityiselle töihin, jos olisi varaa valita.
Julkisen puolen psykiatriassa on asiakkaina moniongelmaisia. Yhteiskunnan hylkäämiä, joilla usein on psyykkisten ongelmien lisäksi fyysisiä sairauksia. Saattaa olla päihteidenkäyttöä. Rahaa on niukasti tai ei ollenkaan. Auttaminen on todella vaikea. Tulisi vain paha mieli, kun asiakkailla ongelmia on niin paljon ja resursseja vähän.
Työntekijä pahoittaa mielensä, kun asiakkaiden ongelmat ovat liian vaikeita. Ja sitten asiakkaita yritetään siedättää kestämään niitä ongelmiaan ja kauheita tunteita. "Älä tee niin kuin minä teen, vaan niin kuin minä sanon."
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vallalla on taipumus nousta päähän. En tiedä, että käsitelläänkö sitä psykoterapeutin omassa terapiassa? Olisi syytä.
Terapeutit ovat kuitenkin arvokkaampia kuin hoitajat. terapeutit tekevät työtä, jossa raha liikkuu
Tiedän kyllä muitakin kuin terapeutteja, ihan tavan matalasti kouluttautuneita duunareita, jotka puolisonsa työn siivellä ovat saavuttaneet tietyn elintason, ja haukkuvat avoimesti itseään köyhempien kuulleen muun muassa julkista terveydenhuoltoa ja leuhkivat sillä, etteivät edes tiedä missä kaupungin hammashoitola tai terveyskeskus sijaitsevat.
Vierailija kirjoitti:
Terapeutit ovat kuitenkin arvokkaampia kuin hoitajat. terapeutit tekevät työtä, jossa raha liikkuu
Terapeutit ovat usein yrittäjiä. Hoitajilla on kaikki herkut, sen kun kävelevät katettuun pöytään.
Terapeutit eivät tee täyttä päivää työn raskauden takia. Ehkä puolipäiväisiä ovat.
Sanon tämän kokemuksen rintaäänellä, olen nähnyt erilaisia terapeutteja. Olen myös viettänyt aikaa sairaalassa.
Terapiatyö on raskaampaa. Siksi julkisella on huutava pula mielenterveyden hoitohenkilökunnasta.
Vierailija kirjoitti:
Itse olen miettinyt, että terapeutti tuskin ymmärtää millaista on olla köyhä ja sairas. Toivottavasti ei sentään halveksi.
No jo on yleistys. Aika monella psykoterapeutilla on traumatausta itsellään, jonka on hoitanut psykoterapialla kuntoon. He tietävät tasan mitä se työ on, mitä kuntoon tuleminen vaatii.
Aloittajalta kyllä melkoinen yleistys. Ei kaikilla psykoterapeuteilla ole hyvin tienaavaa puolisoa. Psykoterapeutiksi valmistuminen maksaa useamman kymmenen tuhatta. Jotkut ottaa lainan sitä varten. Jos tekee vain muutamaa asiakasta, ei kyllä tienaa paljon, väitän että koulutusta vastaavaan palkkaan (yliopistotaso)pääsee vasta kun on 5 asiakasta päivässä. Ei ole kevyttä hommaa.
Terapiatyön laatua ei valvota.