Diagnoosin pysyvyys

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Millä perusteella diagnoosi lätkäistään pysyväisluonteiseksi? Tarkoittaako se, että lääkäri uskoo, ettei potilas koskaan parane?

Vaikkapa persoonallisuushäiriöt laitetaan pysyviksi, vaikka ihmiset kyllä muuttuvat vanhetessaan.

Persoonallisuushäiriöt nimenomaan on pysyviä. Pysyvämpiä kuin psykoosisairaudet.

Kuka sen määrittää, millainen persoonallisuus on hyväksyttävä? Jos ihmiselle ja tämän läheisille ei ole enää oireista haittaa, vaan päinvastoin diagnoosista on haittaa, mihin diagnoosia enää tarvitaan.

Ei ne lekurit taida tietää itekkään. 

Ajattelisin että tiedot tulee olla ajantasaisia että ei joku vanha juttu ei siellä saa vaikuttaa joka asiaan. 

Minulla on nuorempana ollut pari kertaa vakavan masennuksen jakso, mutta se ei ole vaikuttanut julkiseen elämääni , eikä sitä koskaan ole ollut lempityöni aikana. Kyseistä työtä ei voi tehdä, jos on tuollainen diagnoosi.

Jouduin erään alallansa arvostetun henkilön uhriksi, joka on haastettu monesti oikeuteen ja joka on saanut tuomioita tai sovitellut rikoksensa. Tästä ja siitä etten saanut mistään apua aiheutui minulle voimakas PTSD ja jouduin suljetulle osastolle im vaaran vuoksi. Lääkäri kirjasi minulle pysyväluontoisen vakavan masennuksen diagnoosin. Kukaan ei terveydenhuollossa halunnut kuulla mitä minulle oli tapahtunut. Jossakin kohtaa kirjauksia lukiessa huomaa, että ovat miettineet skitsofrenia diagnoosia. On todella ikävää, että tiedoissa on tuo diagnoosi. En halua joutua sitä selittelemään koskaan. Mielestäni on väärin laittaa kyseinen diagnoosi pysyväluontoiseksi, kun kukaan ei edes halunnut kuulla mitä minulle oli tehty. 

Terveydenhuollossa minulle ihmeteltiin, kuinka minulla on ollut varaa ostaa oma asunto ja auto. Näistäkin ihmettelyistä päätellen eivät ymmärtäneet minun olleen hyvinkin toimintakykyinen työteliäs ihminen lähes aina. Jonkin sortin sosiaalityöntekijä sitten katsoi todistuksiani läpi ja taisi mainita siitä psykologillekin, kun ihan viime metreillä ääni kellossa minua kohtaan muuttui, mutta siinä vaiheessa hoitopolku oli jo lopuillaan. Olihan minulla työllistävä vaikutus, mutta ei kukaan minua halunnut auttaa. Päinvastoin, lätkäisivät diagnoosin, josta on haittaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Millä perusteella diagnoosi lätkäistään pysyväisluonteiseksi? Tarkoittaako se, että lääkäri uskoo, ettei potilas koskaan parane?

Vaikkapa persoonallisuushäiriöt laitetaan pysyviksi, vaikka ihmiset kyllä muuttuvat vanhetessaan.

  Niin, ja jos pääsevät yht, kuntaan mukaan, saavat töitä pysyvästi. 

 Ovatkohan putte, Aatu ja zugasvili olleet normaaleja. Senverran on rumihia tullut. 

Se voidaan kirjata päättyneeksi. Minulla on joskus kirjattu pysyväksi kasvain joka on leikattu ja määräaikaiseksi pysyvä mt-häiriö. Tuo ei siis ole välttämättä kannanotto pysyvyyteen, joku on vain valinnut sieltä jommankumman ja se on jäänyt. Pyvyäksi kerran kirjattu pitää silti kirjata päättymään jotta se ei jatkossa näy.

Vierailija kirjoitti:

Se voidaan kirjata päättyneeksi. Minulla on joskus kirjattu pysyväksi kasvain joka on leikattu ja määräaikaiseksi pysyvä mt-häiriö. Tuo ei siis ole välttämättä kannanotto pysyvyyteen, joku on vain valinnut sieltä jommankumman ja se on jäänyt. Pyvyäksi kerran kirjattu pitää silti kirjata päättymään jotta se ei jatkossa näy.

Oletko saanut pysyväksi kirjatun mt-häiriön kirjatuksi päättymään? Kuinka pian diagnoosin jälkeen?

Vierailija kirjoitti:

Minulla on nuorempana ollut pari kertaa vakavan masennuksen jakso, mutta se ei ole vaikuttanut julkiseen elämääni , eikä sitä koskaan ole ollut lempityöni aikana. Kyseistä työtä ei voi tehdä, jos on tuollainen diagnoosi.

Jouduin erään alallansa arvostetun henkilön uhriksi, joka on haastettu monesti oikeuteen ja joka on saanut tuomioita tai sovitellut rikoksensa. Tästä ja siitä etten saanut mistään apua aiheutui minulle voimakas PTSD ja jouduin suljetulle osastolle im vaaran vuoksi. Lääkäri kirjasi minulle pysyväluontoisen vakavan masennuksen diagnoosin. Kukaan ei terveydenhuollossa halunnut kuulla mitä minulle oli tapahtunut. Jossakin kohtaa kirjauksia lukiessa huomaa, että ovat miettineet skitsofrenia diagnoosia. On todella ikävää, että tiedoissa on tuo diagnoosi. En halua joutua sitä selittelemään koskaan. Mielestäni on väärin laittaa kyseinen diagnoosi pysyväluontoiseksi, kun kukaan ei edes halunnut kuulla mitä minulle oli tehty.&nbsp

Tätä se vähän tarkoittaa se mt-diagnoosin leima. Kuulet ihmettelyä tavallisesta elämästä.

Itse keski-ikäisenä kuulen usein, onko minulla poikaystävää. Hankala keksiä näin äkkiseltään, ovatko mitä mieltä kumppanikokelaista. 50-vuotias poika vs. 17-vuotias poika... 

Minulla oli pysyvänä diagnoosina joku 'terveen lapsen alapääsynnytys' tms, ennen kuin joku lääkäri keksi merkitä sen päättyneeksi joku 3 vuotta synnytyksen jälkeen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Millä perusteella diagnoosi lätkäistään pysyväisluonteiseksi? Tarkoittaako se, että lääkäri uskoo, ettei potilas koskaan parane?

Vaikkapa persoonallisuushäiriöt laitetaan pysyviksi, vaikka ihmiset kyllä muuttuvat vanhetessaan.

Persoonallisuushäiriöt nimenomaan on pysyviä. Pysyvämpiä kuin psykoosisairaudet.

Kuka sen määrittää, millainen persoonallisuus on hyväksyttävä? Jos ihmiselle ja tämän läheisille ei ole enää oireista haittaa, vaan päinvastoin diagnoosista on haittaa, mihin diagnoosia enää tarvitaan.

Ja miksi niihin ei voi rehdisti vastata kysyttäessä, mitkä diagnostiset kriteerit täyttyvät? Kun viiden yhdeksästä pitää täyttyä, miksei potilaalla ole oikeutta tietää mitkä viisi itsellä on? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa oleva terveydenhuoltojärjestelmä ja etenkin psykiatrian puoli vain leimaa joitakin potilaita näillä kyseisillä termeillä. 

 

Mikää oire, tila, tai sairaus ei ole koskaan pysyvä. Ja jonkun lääkärin tekemä arvio on vain hänen mielipiteensä, johon saattaa vaikuttaa ennakkoasenteet ja muut vastaavat asiat. Kaikki tuollaiset luonnehdinnat, kuten pitkäaikais, tai pysyväisyystermit ovat oikeastaan aika naurettavia. Monet psyykelääkkeet, etenkin suuriannoksisina, tai pitkäaikaisesti käytettynä lisäävät vain muiden somaattisten, tai neurologisten sairauksien puhkeamista. Kuten diabeteksen, sydän ja verisuonitautien ja ennenaikaisen dementian tulemista omalle kohdalle.

 

Itse lopetin psyykelääkkeiden käytön, enkä halua profiloitua jonkin diagnoos

Koska hoitamaton mt-ongelma on uhka henkilökunnalle. Väkivalta, tiedäthän. #nyrkkisaanto

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Millä perusteella diagnoosi lätkäistään pysyväisluonteiseksi? Tarkoittaako se, että lääkäri uskoo, ettei potilas koskaan parane?

Sen sairauden perusteella, eli kyseessä on krooninen sairaus. Skitsofrenia esim katsotaan nykyään tällaiseksi. Siitä ei (enää) voi mitenkään parantua. Parantumisella tässä tarkoitetaan, että pärjäisi ilman lääkkeitä eikä olisi mitään sf:n oireita. Kyllähän monet lääkityksellä paranevatkin oireista, mutta ilman sitä oireet palaisivat. Eli vaikuttavat terveiltä ja sitä kliinisesti ovatkin. Silti sairaus katsotaan krooniseksi.

Onko uskonnollisuus se kohta, miksi kukaan ei voi parantua? Uskoo Jumalaan, ei voi parantua psykoosisairaudesta? Entä jos ei usko, onko sekin psykoosia?

Täällä taas faktat saavat alapeukkua. Ilmeisesti ollaan esim sitä mieltä, että sf ei ole krooninen sairaus vaan on jopa yleistä, että ko diagnoosi ei ole pysyvä ja se poistetaan. Ei ole.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Millä perusteella diagnoosi lätkäistään pysyväisluonteiseksi? Tarkoittaako se, että lääkäri uskoo, ettei potilas koskaan parane?

Sen sairauden perusteella, eli kyseessä on krooninen sairaus. Skitsofrenia esim katsotaan nykyään tällaiseksi. Siitä ei (enää) voi mitenkään parantua. Parantumisella tässä tarkoitetaan, että pärjäisi ilman lääkkeitä eikä olisi mitään sf:n oireita. Kyllähän monet lääkityksellä paranevatkin oireista, mutta ilman sitä oireet palaisivat. Eli vaikuttavat terveiltä ja sitä kliinisesti ovatkin. Silti sairaus katsotaan krooniseksi.

Onko uskonnollisuus se kohta, miksi kukaan ei voi parantua? Uskoo Jumalaan, ei voi parantua psykoosisairaudesta? Entä jos ei usko, onko sekin psykoosia?

Täällä taas fa

Minusta on olennaista, kuka on sitä mieltä että on jokin näkymätön olento, jolle puhuu säännöllisesti ja pitää sitä terveenä. Vs. ei ole mitään eikä ketään puhekumppania,  jota toiset eivät näe ja pitää sitä sairaana. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Millä perusteella diagnoosi lätkäistään pysyväisluonteiseksi? Tarkoittaako se, että lääkäri uskoo, ettei potilas koskaan parane?

Sen sairauden perusteella, eli kyseessä on krooninen sairaus. Skitsofrenia esim katsotaan nykyään tällaiseksi. Siitä ei (enää) voi mitenkään parantua. Parantumisella tässä tarkoitetaan, että pärjäisi ilman lääkkeitä eikä olisi mitään sf:n oireita. Kyllähän monet lääkityksellä paranevatkin oireista, mutta ilman sitä oireet palaisivat. Eli vaikuttavat terveiltä ja sitä kliinisesti ovatkin. Silti sairaus katsotaan krooniseksi.

Onko uskonnollisuus se kohta, miksi kukaan ei voi parantua? Uskoo Jumalaan, ei voi parantua psykoosisairaudesta? Entä jos ei usko, onko sekin p

 

Tässä ketjussa on aiheena DIAGNOOSIN PYSYVYYS. Ainakin 10 ihmistä (tai yksi ja sama useita kertoja alapeukuttanut) on sitä mieltä, että skitsofrenia ei ole pysyvä diagnoosi ja että siitä suurikin osa paranee.

Vierailija kirjoitti:

Itse sain reumadiagnoosin v.2001, vuonna 2007 se peruttiin. Ei kuulemma ollutkaan reuma kyseessä. Sitten v.2016 sama diagnoosi asetettiin uudelleen, ja nyt tänä vuonna yksi lääkäri totesi, että ei sulla kyllä reumaa voi olla. Että kyllä nämä näköjään voi muuttua 😄

Myös aiemmin perusterveydenhuollossa todettuun fibromyalgia diagnoosiin saatetaan lisätä myöhemmin kirjauksiin sana: epäily. Eli onko silloin oikeasti mahdollisuuksia tulla paremmin kuulluksi fyysisten vaivojen kanssa terveydenhuollossa, kun toisinaanhan sanotaan, että esim. tuo fibromyalgia on ns. roskakoppa diagnoosi, eikä sen jälkeen enää saa kunnolla apua terveyskeskuksesta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos tarkoitat sähköisen sairauskertomusjärjestelmän "pysyvä" - kohtaa, sillä ei ole mitään todellista pysyvyyttä tarkoittavaa merkitystä. Jopa nuhakuume voi olla "pysyvä" diagnoosi tietyn vastaanoton näkökulmasta siksi, että diagnoosi on ikään kuin valmis, ei esimerkiksi "tilapäinen" eli epävarma.

Onko se pitkäaikaisuus ja pysyväluonteinen siis eri asiat? 

Pysyvä = ei ole parannuskeinoa eli tilanne ei tule muuttumaan

pitkäaikainen = mahdollisuus paranemiselle on

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Millä perusteella diagnoosi lätkäistään pysyväisluonteiseksi? Tarkoittaako se, että lääkäri uskoo, ettei potilas koskaan parane?

Sen sairauden perusteella, eli kyseessä on krooninen sairaus. Skitsofrenia esim katsotaan nykyään tällaiseksi. Siitä ei (enää) voi mitenkään parantua. Parantumisella tässä tarkoitetaan, että pärjäisi ilman lääkkeitä eikä olisi mitään sf:n oireita. Kyllähän monet lääkityksellä paranevatkin oireista, mutta ilman sitä oireet palaisivat. Eli vaikuttavat terveiltä ja sitä kliinisesti ovatkin. Silti sairaus katsotaan krooniseksi.

Onko uskonnollisuus se kohta, miksi kukaan ei voi parantua? Uskoo Jumalaan, ei voi parantua

Koska uskontokuntaa saa vaihtaa niin kyllä skitsofreniastakin voi parantua. 

Vois ajatella että krooniset sairaudet pysyvä dg, mutta sen lisäksi sellaiset vakavat tilat kuin jonkin jälkitila olis pysyviä.

Nuhakuume, lonkkamurtuma, rannemurtuma, pään haava eivät ole pysyviä, vois ajatella et joku masennusjakso - jakso - ei ole pysyvä.

Perussairaus on pysyvä.

Delirium

Ei ole pysyvä.

Alcoholismus on pysyvä.

Älkää menkö terv.hoitoon, ei tuu diagnooseja.