Lue keskustelun säännöt.
Diagnoosin pysyvyys
28.10.2024 |
Jos diagnoosin pysyvyys on kirjauksissa pitkäaikainen/pysyväisluonteinen, niin voiko diagnoosi silti joskus muuttua tai poistua?
Kommentit (77)
Vierailija kirjoitti:
Mutta jos sama dg tulee vastaan 30v. myöhemmin, onko sillä sitten väliä onko se määräaikainen vai pitkäaikainen? Eikö se voi vaikuttaa jokatapauksessa?
On sillä. Olet hoitovastainen helpommin pysyvällä. Et ehkä saa sairauspäivärahaa tai hoitoa toiseen sairauteen, koska pysyvä tulee ensin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse sain reumadiagnoosin v.2001, vuonna 2007 se peruttiin. Ei kuulemma ollutkaan reuma kyseessä. Sitten v.2016 sama diagnoosi asetettiin uudelleen, ja nyt tänä vuonna yksi lääkäri totesi, että ei sulla kyllä reumaa voi olla. Että kyllä nämä näköjään voi muuttua 😄
Mutta näissä missään ei todettu, että reuma olisi parantunut. Reuma ei parannu - se voi mennä remissioon, jossa edes lääkkeitä ei tarvita, ja joka voi kestää vuosikymmeniäkin, mutta remissio on lähtöoletukseltaan aina väliaikainen ja tulehdus palaa jossain vaiheessa. Myöskään nivelissä tapahtunutta eroosiota ei voi palauttaa takaisin tapahtumattomaksi.
Sun lääkärit ovat vain kiistelleet siitä, onko sulla reuma vai ei, eli oliko alkuperäinen diagnoosi oikea van väärä. Ja tämä on myös aika tavanomainen ilmiö reumasairauksien ja kaikkienkin autoimmuunisairauksien kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Mulle on aikojen saatossa diagnosoitu useita mielenterveyden häiriöitä pysyviksi. Kuitenkin kaikki ovat muuttuneet ja osa tippunut kokonaan pois.
Miten pitkästä ajasta puhutaan?
Vierailija kirjoitti:
Jos tarkoitat sähköisen sairauskertomusjärjestelmän "pysyvä" - kohtaa, sillä ei ole mitään todellista pysyvyyttä tarkoittavaa merkitystä. Jopa nuhakuume voi olla "pysyvä" diagnoosi tietyn vastaanoton näkökulmasta siksi, että diagnoosi on ikään kuin valmis, ei esimerkiksi "tilapäinen" eli epävarma.
Montako vuosikymmentä flunssa kulkee mukama jokaisella vastaanottokäynnillä, olipa kyseessä sitten synnytys tai polvivamma?
Ei kai nyt nuhakuume voi olla pitkäaikainen tai pysyvä? Eri kohtahan se on mihin merkitään onko diagnoosi todennäköinen tai varma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nuhakuume voi olla todennäköinen/varma mutta ei pitkäaikainen/pysyvä. Kaksi eri asiaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta jos sama dg tulee vastaan 30v. myöhemmin, onko sillä sitten väliä onko se määräaikainen vai pitkäaikainen? Eikö se voi vaikuttaa jokatapauksessa?
On sillä. Olet hoitovastainen helpommin pysyvällä. Et ehkä saa sairauspäivärahaa tai hoitoa toiseen sairauteen, koska pysyvä tulee ensin.
Minulla oli vähän tällainen tilanne. En edes hakenut sairauslomaa vaan olin sitten sen ajan työttömänä, koska vanha diagnoosi laitettiin hakemukseen sen todellisen syyn sijasta. Olen sitten ilmeisesti sairaudentunnotonkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos tarkoitat sähköisen sairauskertomusjärjestelmän "pysyvä" - kohtaa, sillä ei ole mitään todellista pysyvyyttä tarkoittavaa merkitystä. Jopa nuhakuume voi olla "pysyvä" diagnoosi tietyn vastaanoton näkökulmasta siksi, että diagnoosi on ikään kuin valmis, ei esimerkiksi "tilapäinen" eli epävarma.
Montako vuosikymmentä flunssa kulkee mukama jokaisella vastaanottokäynnillä, olipa kyseessä sitten synnytys tai polvivamma?
Tässä kai tarkoitettiin sitä, että flunssa on todettu ja sairastettu eli siitä ei ole epäilystä. Ei niin, että se olisi koko ajan voimassa - vaikka toki voi tulla jälkitauteja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta jos sama dg tulee vastaan 30v. myöhemmin, onko sillä sitten väliä onko se määräaikainen vai pitkäaikainen? Eikö se voi vaikuttaa jokatapauksessa?
On sillä. Olet hoitovastainen helpommin pysyvällä. Et ehkä saa sairauspäivärahaa tai hoitoa toiseen sairauteen, koska pysyvä tulee ensin.
Minulla oli vähän tällainen tilanne. En edes hakenut sairauslomaa vaan olin sitten sen ajan työttömänä, koska vanha diagnoosi laitettiin hakemukseen sen todellisen syyn sijasta. Olen sitten ilmeisesti sairaudentunnotonkin.
Voisitko avata vähän lisää? Miksi et hakenut sairaslomaa? Mikä vanha diagnoosi voi kumota muun oikean sairauden? Mielenterveys dg?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millä perusteella diagnoosi lätkäistään pysyväisluonteiseksi? Tarkoittaako se, että lääkäri uskoo, ettei potilas koskaan parane?
Vaikkapa persoonallisuushäiriöt laitetaan pysyviksi, vaikka ihmiset kyllä muuttuvat vanhetessaan.
Persoonallisuushäiriöt nimenomaan on pysyviä. Pysyvämpiä kuin psykoosisairaudet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta jos sama dg tulee vastaan 30v. myöhemmin, onko sillä sitten väliä onko se määräaikainen vai pitkäaikainen? Eikö se voi vaikuttaa jokatapauksessa?
On sillä. Olet hoitovastainen helpommin pysyvällä. Et ehkä saa sairauspäivärahaa tai hoitoa toiseen sairauteen, koska pysyvä tulee ensin.
Minulla oli vähän tällainen tilanne. En edes hakenut sairauslomaa vaan olin sitten sen ajan työttömänä, koska vanha diagnoosi laitettiin hakemukseen sen todellisen syyn sijasta. Olen sitten ilmeisesti sairaudentunnotonkin.
Voisitko avata vähän lisää? Miksi et hakenut sairaslomaa? Mikä vanha diagnoosi voi kumota muun oikean sairauden? Mielenterveys dg?
En avaa, mutta vertauksena, vaikka vanha persoonallisuushäiriömerkintä ja sitten 15 vuotta myöhemmin ilmestynyt masennus. Eli ei laiteta perusteeksi masennusta vaan persoonallisuushäiriö.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla on diagnoosi joka ei varmasti koskaan tule poistumaan. Krooninen kuolemaan johtava sairaus, tosin voin kuolla tietysti jollakin muullakin tapaa ennen.
Sairauteeni ei lääketiede vielä ola parantavaa hoitoa keksinyt, vain elämää pidentävää ja oireita vähentävää ja lievittävää. Olen tämän kanssa elännyt nyt 9 vuotta ja lääkkeen avulla pysyn ihan hyvässä kunnossa.
Tämä tilann ejatkuu niin kauan kun jatkuu, toivottavasti mahdollisimman pitkään. En haluaisi menettää toimintakykyäni.
Suomessa oleva terveydenhuoltojärjestelmä ja etenkin psykiatrian puoli vain leimaa joitakin potilaita näillä kyseisillä termeillä.
Mikää oire, tila, tai sairaus ei ole koskaan pysyvä. Ja jonkun lääkärin tekemä arvio on vain hänen mielipiteensä, johon saattaa vaikuttaa ennakkoasenteet ja muut vastaavat asiat. Kaikki tuollaiset luonnehdinnat, kuten pitkäaikais, tai pysyväisyystermit ovat oikeastaan aika naurettavia. Monet psyykelääkkeet, etenkin suuriannoksisina, tai pitkäaikaisesti käytettynä lisäävät vain muiden somaattisten, tai neurologisten sairauksien puhkeamista. Kuten diabeteksen, sydän ja verisuonitautien ja ennenaikaisen dementian tulemista omalle kohdalle.
Itse lopetin psyykelääkkeiden käytön, enkä halua profiloitua jonkin diagnoosin edustajaksi, tai sairauden kantajaksi. Ja kyllä, voin huomattavasti paremmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:Vierailija kirjoitti:
Millä perusteella diagnoosi lätkäistään pysyväisluonteiseksi? Tarkoittaako se, että lääkäri uskoo, ettei potilas koskaan parane?
Vaikkapa persoonallisuushäiriöt laitetaan pysyviksi, vaikka ihmiset kyllä muuttuvat vanhetessaan.
Persoonallisuushäiriöt nimenomaan on pysyviä. Pysyvämpiä kuin psykoosisairaudet.
Pershärössä parasta on se, että niillä pystyy selittämään kaikki vaivat ilman, että tarvitsee hoitoa antaa. Ei tarvitse päästää eläkkeelle, koska masennus ja ahdistus johtuu vaan omasta halusta olla hankala.
Vierailija kirjoitti:
Suomessa oleva terveydenhuoltojärjestelmä ja etenkin psykiatrian puoli vain leimaa joitakin potilaita näillä kyseisillä termeillä.
Mikää oire, tila, tai sairaus ei ole koskaan pysyvä. Ja jonkun lääkärin tekemä arvio on vain hänen mielipiteensä, johon saattaa vaikuttaa ennakkoasenteet ja muut vastaavat asiat. Kaikki tuollaiset luonnehdinnat, kuten pitkäaikais, tai pysyväisyystermit ovat oikeastaan aika naurettavia. Monet psyykelääkkeet, etenkin suuriannoksisina, tai pitkäaikaisesti käytettynä lisäävät vain muiden somaattisten, tai neurologisten sairauksien puhkeamista. Kuten diabeteksen, sydän ja verisuonitautien ja ennenaikaisen dementian tulemista omalle kohdalle.
Itse lopetin psyykelääkkeiden käytön, enkä halua profiloitua jonkin diagnoosin edustajaksi, tai sairauden kantajaksi. Ja kyllä, voin huomattavasti paremmin.
Samaa mieltä. Päätin, etten välitä siitä enää, miten minua yritetään lokeroida, koska en halua olla mikään uhri tai ikuinen potilas.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millä perusteella diagnoosi lätkäistään pysyväisluonteiseksi? Tarkoittaako se, että lääkäri uskoo, ettei potilas koskaan parane?
Sen sairauden perusteella, eli kyseessä on krooninen sairaus. Skitsofrenia esim katsotaan nykyään tällaiseksi. Siitä ei (enää) voi mitenkään parantua. Parantumisella tässä tarkoitetaan, että pärjäisi ilman lääkkeitä eikä olisi mitään sf:n oireita. Kyllähän monet lääkityksellä paranevatkin oireista, mutta ilman sitä oireet palaisivat. Eli vaikuttavat terveiltä ja sitä kliinisesti ovatkin. Silti sairaus katsotaan krooniseksi.
Ei skitsofrenian ennustevaliditeetti pohjaudu mihinkään muuhun kuin siihen, että suurimalla osalla sen saaneista on ollut jo useampi psykoosijakso ja vaikeita psykososiaalisia ongelmia. Se ennustaa yhtä hyvin kroonistumista kuin syrjäytymisen aste ennustaa tulevaa syrjäytymistä. Kyse on tilastollisesta riskistä, joka ei tietenkään toteudu samalla tavalla kaikkien kohdalla.
Parantumisen kriteerit ovat monissa tutkimuksissa osin psykososiaaliset ja vaihtelevat tutkimuksesta toiseen. Kyseessä ei ole mikään eksakti tauti, jonka toipumisen kriteerit olisivat selkeät, koska siltä puuttuu sekä etiologia, että biologinen määritelmä. Tutkimusten kesto myös vaihtelee ja pisimmät ovat naturalistisia ja kestävät pari vuosikymmentä. Monikaan skitsofreniadiagnoosin saanut ei käytä lääkkeitä koko ikäänsä ja lääkkeettömyys esimerkiksi Meta-analyysin Time-dependent effect of antipsychotic discontinuation and dose reduction on social functioning and subjective quality of lifea multilevel meta-analysis (2023) ennustaa parempaa työllistymistä ja sosiaalista toimintakykyä, ja lähes kaikissa tutkimuksissä nämä ovat yhteydessä vähäisempään psykoosioireiluun ja parempaan kognitiiviseen toimintakykyyn.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa oleva terveydenhuoltojärjestelmä ja etenkin psykiatrian puoli vain leimaa joitakin potilaita näillä kyseisillä termeillä.
Mikää oire, tila, tai sairaus ei ole koskaan pysyvä. Ja jonkun lääkärin tekemä arvio on vain hänen mielipiteensä, johon saattaa vaikuttaa ennakkoasenteet ja muut vastaavat asiat. Kaikki tuollaiset luonnehdinnat, kuten pitkäaikais, tai pysyväisyystermit ovat oikeastaan aika naurettavia. Monet psyykelääkkeet, etenkin suuriannoksisina, tai pitkäaikaisesti käytettynä lisäävät vain muiden somaattisten, tai neurologisten sairauksien puhkeamista. Kuten diabeteksen, sydän ja verisuonitautien ja ennenaikaisen dementian tulemista omalle kohdalle.
Itse lopetin psyykelääkkeiden käytön, enkä halua profiloitua jonkin diagnoosin edustajaksi, tai sairauden kantajaksi. Ja kyllä, voin huomattavasti paremmin.
Miten toimit esim. hammaslääkäriaikaa varatessa, kun et pääse edes varaamaan sitä aikaa? Miten toimit kum et saa aikaa olla poissa töistä flunssan takia, koska sinut ohjataan hakemaan saikkua mt-puolelta ja koko nuhakuume ignorataan kokonaan? Miten toimit kun sinulta kysytään jatkuvasti, suunnitteletko itsemurhaa tai kuuletko ääniä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa oleva terveydenhuoltojärjestelmä ja etenkin psykiatrian puoli vain leimaa joitakin potilaita näillä kyseisillä termeillä.
Mikää oire, tila, tai sairaus ei ole koskaan pysyvä. Ja jonkun lääkärin tekemä arvio on vain hänen mielipiteensä, johon saattaa vaikuttaa ennakkoasenteet ja muut vastaavat asiat. Kaikki tuollaiset luonnehdinnat, kuten pitkäaikais, tai pysyväisyystermit ovat oikeastaan aika naurettavia. Monet psyykelääkkeet, etenkin suuriannoksisina, tai pitkäaikaisesti käytettynä lisäävät vain muiden somaattisten, tai neurologisten sairauksien puhkeamista. Kuten diabeteksen, sydän ja verisuonitautien ja ennenaikaisen dementian tulemista omalle kohdalle.
Itse lopetin psyykelääkkeiden käytön, enkä halua profiloitua jonkin diagnoosin edustajaksi, tai sairauden kantajaksi. Ja kyllä,
Miksi ei pääse varaamaan hammaslääkäriaikaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse sain reumadiagnoosin v.2001, vuonna 2007 se peruttiin. Ei kuulemma ollutkaan reuma kyseessä. Sitten v.2016 sama diagnoosi asetettiin uudelleen, ja nyt tänä vuonna yksi lääkäri totesi, että ei sulla kyllä reumaa voi olla. Että kyllä nämä näköjään voi muuttua 😄
Mutta näissä missään ei todettu, että reuma olisi parantunut. Reuma ei parannu - se voi mennä remissioon, jossa edes lääkkeitä ei tarvita, ja joka voi kestää vuosikymmeniäkin, mutta remissio on lähtöoletukseltaan aina väliaikainen ja tulehdus palaa jossain vaiheessa. Myöskään nivelissä tapahtunutta eroosiota ei voi palauttaa takaisin tapahtumattomaksi.
Sun lääkärit ovat vain kiistelleet siitä, onko sulla reuma vai ei, eli oliko alkuperäinen diagnoosi oikea van väärä. Ja tämä on myös aika tavanomainen ilmiö reumasairauksien ja kaikkienkin autoimmuunisairauksien kanssa.
Puhut täysin asian vierestä. Ketjussahan oli kyse siitä voiko diagnoosi muuttua tai poistua. Oma esimerkkini on hyvä esimerkki siitä että kyllä voi, pysyväksikin määritelty diagnoosi voi muuttua, tai se voidaan kokonaan poistaakin. Eli oli vastaus aloittajalle, enkä enempää sun kanssasi tästä keskustele.
Mutta jos sama dg tulee vastaan 30v. myöhemmin, onko sillä sitten väliä onko se määräaikainen vai pitkäaikainen? Eikö se voi vaikuttaa jokatapauksessa?