Maksamme veroja jotta saamme hyvät julkiset terveyspalvelut!

Olemme lammaskansaa. Suostumme kaikkeen mitä orpon kaiken yksityistävä riistohallitus keksii tehdä

Juu mutta siinä ei sanota, että kenelle ne palvelut ovat, esimerkiksi afrikkalaisille nykyään aika usein, pääosin.

Up

Miksi äänestitte hallituksen, joka leikkaa köyhiltä ja siirtää rahat terveydenhuollon firmoille, kuten Mehiläinen. Itsellä varmaan sen osakkeita. 

Sitä saa, mitä tilaa! 

Jos saat syövän niin hoitoihin Saksaan omakustanteisesti? Veroille vastinetta ja silleen.

Sanna jakeli ulkomaille, Petteri EK:n määräämille yrityksille.

Ei koskaan oman kansan edukai.

Nosto 

Suomalaiset eivät oikeastaan maksa veroja kovinkaan paljoa verrokkimaihin verrattuna. Kuvitelma siitä, että maksaisimme paljon veroja nousee lähinnä siitä, että meillä eläkemaksut on luettu osaksi veron käsitettä tavalla, jota ei sovelleta esimerkiksi Ruotsissa eikä Tanskassa. Tätä aihetta on käsitellyt esimerkiksi vero-oikeuden dosentti Timo Viherkenttä artikkelissaan Mitä eläkemaksut ovat ja onko niiden käsittely julkisen talouden tunnusluvuissa kohdallaan?, jossa hän toteaa: Kuten edellä todettiin, Suomen lakisääteisen eläkejärjestelmän eläkemaksut luetaan yleensä osaksi veroastetta. Suomen kokonaisveroaste vuonna 2019 oli ennakkotietojen mukaan 42,1 prosenttia. Työeläkemaksujen osuus tästä oli noin 23 prosenttia eli lähes 10 prosenttiyksikköä." ja " Lähimaista Ruotsissa, Tanskassa ja Hollannissa näiden niin sanotun kakkospilarin järjestelmien piirissä on ylivoimainen enemmistö palkansaajista." 

Kakkospilarilla Viherkenttä viittaa työmarkkinaperusteiseen työeläkejärjestelmään, johon sisältyviä eläkemaksuja ei lueta osaksi veron käsitettä. Toisin sanoen Suomessa on näennäisesti yhtä korkea kokonaisveroaste suurin piirtein kuin Ruotsissa ja Tanskassa, mutta veron määritelmä sisältää sellaisia maksuja, joilla ei rahoiteta verorahoitteisia palveluja vaan joilla rahoitetaan työeläkeyhtiöiden kautta maksettavia työeläkkeitä. Suomen tosiallinen, vertailukelpoinen veroaste on toisin sanoen lähempänä OECD:n keskiarvoa enemminkin, kuin pohjoismaiden keskiarvoa. Tämä luo haasteita verorahoitteisten palvelujen tuottamiseen, koska Suomi ei oikeasti ole rahoituspohjaltaan pohjoismainen hyvinvointivaltio, mutta täällä yritetään ylläpitää samankaltaisia hyvinvointivaltion rakenteita väestön jatkuvasti ikääntyessä ja palvelutarpeiden kasvaessa. Tilastokeskus ja VM voisi periaatteessa hyvin irrottaa työeläkemaksut veron käsitteestä rakentaakseen realistisemman tulkinnan julkisen sektorin rahoituspohjasta, mutta se ei tule näin tekemään, koska se ei palvele VM:n virkamiesten (lue: Kokoomuksen ja EK:n poliittisia ja ideologisia) tavoitteita 

Vierailija kirjoitti:

Miksi äänestitte hallituksen, joka leikkaa köyhiltä ja siirtää rahat terveydenhuollon firmoille, kuten Mehiläinen. Itsellä varmaan sen osakkeita. 

Sitä saa, mitä tilaa! 

Äänestämme vastakin näitä hallituspuolueita. Suomen talous on nyt vihdoinkin korjattava ja noususuhdanne on alkanut talousasiantuntijoiden mukaan.. Onneksi meillä on nyt suoraselkäinen hallitus, joka ei kuluta aikaansa bilettämässä eikä selfieitä näppäillen, vaan työnteossa. 

Viemme verovarat veroparatiiseihin. T. Kokoomus 

Vierailija kirjoitti:

Sanna jakeli ulkomaille, Petteri EK:n määräämille yrityksille.

 

Ei koskaan oman kansan edukai.

Keitäs siellä yrityksissä työskentelee? Oikein, duunareita, suomalaisia duunareita. Tämä on oikea tie. Menestyvä yritys pystyy palkkaamaan entistä enemmän ja entistä paremmalla liksalla. Mikä tässä on väärin?

Kokkarit ovat pahimpia välistävetäjiä

Vierailija kirjoitti:

Suomalaiset eivät oikeastaan maksa veroja kovinkaan paljoa verrokkimaihin verrattuna. Kuvitelma siitä, että maksaisimme paljon veroja nousee lähinnä siitä, että meillä eläkemaksut on luettu osaksi veron käsitettä tavalla, jota ei sovelleta esimerkiksi Ruotsissa eikä Tanskassa. Tätä aihetta on käsitellyt esimerkiksi vero-oikeuden dosentti Timo Viherkenttä artikkelissaan Mitä eläkemaksut ovat ja onko niiden käsittely julkisen talouden tunnusluvuissa kohdallaan?, jossa hän toteaa: Kuten edellä todettiin, Suomen lakisääteisen eläkejärjestelmän eläkemaksut luetaan yleensä osaksi veroastetta. Suomen kokonaisveroaste vuonna 2019 oli ennakkotietojen mukaan 42,1 prosenttia. Työeläkemaksujen osuus tästä oli noin 23 prosenttia eli lähes 10 prosenttiyksikköä." ja " Lähimaista Ruotsissa, Tanskassa ja Hollannissa näiden niin sanotun kakkospilarin järjestelmien piirissä on ylivoimainen enemmistö palkansaajista." 

Kakkospilarilla

I civilisationer sparas egen pension och staten klipper inte i dem jämt. I Finland är även detta olika så det finns ingen orsak att ändra på klassificeringen av obligatoriska betalningar ur vareviga lön.

Vierailija kirjoitti:

Viemme verovarat veroparatiiseihin. T. Kokoomus 

Lakkaa satuilemasta. Palkkaamme lisää työväkeä ja maksamme entistä paremman liksan. Tottakai tämä kasvattaa myös yrittäjän liksaa. Onko se väärin? Yrittäminen on sullekin ihan vapaata. Tyhjästä on moni aloittanut.

Vierailija kirjoitti:

Kokkarit ovat pahimpia välistävetäjiä

Ja parhaimpia työllistäjiä.

Suomalaisten rahat hassataan aluepolitiikkaan, jossa ideologisesti pidetään koko maa asuttuna, hinnalla millä hyvänsä. Suomessa on edelleen satoja todella tappiollisia kuntia, jotka maksavat sakkomaksuja kun eivät saa järjestettyä lain vaatimus palveluja. Käytännössä nämä sakkomaksut maksaa valtio valtiolle. Ihan järjetöntä hommaa. Ja päälle vielä Euroopan suurimman valtiolliset maataloustuet, pohjoiseen ja itään vielä korotettuna summana.

Onko ketään jonka mielestä julkiset terveyspalvelut ovat hyvässä hapessa tällä hetkellä? Mutta joo, jatketaan vain iloisesti verojen maksamista ja katsotaan miten henkilökunnan määrä edelleen vähenee ja hoitojonot pitenee.

"Väistyvä keskiluokka

Jos köyhistä on joskus kannettu huolta, kannattaisi huoli ulottaa nyt myös keskiluokkaan. Länsimainen keskiluokka ei ole enää entisensä. Tuloerojen kasvu on harventanut keskituloisten joukkoa niin Yhdysvalloissa kuin Länsi-Euroopassa. Branko Milanovićin mukaan keskiluokan näivettyminen uhkaa demokratiaa.

Yhdysvalloissa keskiluokan tulo-osuus on kaventunut viisi prosenttiyksikköä 1980-luvun alusta vuoteen 2010. Ruotsissa ja Hollannissa pudotusta on tapahtunut neljä prosenttiyksikköä, Saksassa yhden prosenttiyksikön verran. Suomessa keskiluokka oli laajimmillaan vuonna 1995. Silloin se kattoi noin 50 prosenttia kansalaisista, nykyään noin 40 prosenttia.

Tähän asti keskiluokka on muodostanut vastavoiman rikkaille juuri kokonsa puolesta ja taloudellisen asemansa ansiosta. Sillä on ollut poliittista vaikutusvaltaa, ja päätöksenteon on täytynyt myötäillä keskiluokan toiveita. Suomessa suuri keskituloisten joukko on rahoittanut hyvinvointipalvelut ja tulonsiirrot.

Keskiluokan kutistuessa tulojakauman huipun osuus tuloista kasvaa. Milanović arvioi tällä olevan poliittisia, taloudellisia ja yhteiskunnallisia seurauksia.

Politiikassa rahan merkitys kasvaa entisestään.

Kansalaisten mahdollisuudet vaikuttaa päätöksentekoon alkavat määräytyä tulotason mukaan. Politiikan tutkijat Larry Bartels, Martin Gilens ja Benjamin I. Page ovat osoittaneet tämän paljolti todeksi Yhdysvalloissa. Göteborgin yliopiston tutkija Eric Guntermann kumppaneineen on havainnut päätöksenteon myötäilevän suurituloisten toiveita myös Ruotsissa. Suomessa hyväosaiset äänestävät vaaleissa huono-osaisimpia aktiivisemmin.

Poliitikot ajavat ensisijaisesti rikkaiden etua ja heillä on siihen syynsä: vaalikampanjoita ei käydä ilman rikkaiden syytämää rahoitusta. Köyhät ja keskiluokka muuttuvat päättäjien silmissä samaksi harmaaksi massaksi. Heidän on yhä vaikeampi saada ääntänsä kuuluviin politiikassa."

Up

Maksamme veroja, että kokoomus saa jakaa ne vaalirahoittajilleen ja arvopohjaisen realismin tuottamassa uusfinlandisaatiossa ostaa sotarikollisilta pyssyjä velkarahalla.