Miten vanhuksen hoito järjestetään, jos yhteiskunta ei auta?
Eli jos vanhukselle ei hakemisesta huolimatta myönnetä tarvittavia palveluita, miten hänen asiansa hoidetaan? Pitääkö omaisten käydä antamassa lääkkeet, lämmittämässä ruoat, hoitamassa pesut yms.?
Kommentit (93)
Vierailija kirjoitti:
Äitini on ostanut palvelut itse, siivoojan ja kotisairaanhoidon
Kaikilla ei ole varaa ..
Eiköhän kohta tule ensin eutanasia, ja sen jälkeen eutanasiasuositus jos ei yksin pärjää. Lopunajat.
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän kohta tule ensin eutanasia, ja sen jälkeen eutanasiasuositus jos ei yksin pärjää. Lopunajat.
Joo, ketään ei pakoteta siihen mutta joillekin siitä tulee ainoa tukimuoto jota tarjotaan. Jos ei ota sitä vastaan niin sitten on omillaan.
Tuopa siinä kun meidän vanhin sisarus saa eläkettä minimin verran niin ei sillä rahalla paljon mitää palveluita osteta. Osa lääkkeistä ei ole kelakorvattavia joten siihen jo menee rahaa.
Vierailija kirjoitti:
Onhan niillä isot omaisuudet asunnoissa
Niitähän Purra vaanii rikkaille ja yksityisille hoitokodelle ..Tätä varten laitoin tienaamani asunnon jo 5 vuotta sitten lasteni nimiin ja maksoin lahjaveronkin .Asumisoikeuden jätin.
Onko omistusasunto? Jos on, niin vanhus myy sen ja ostaa rahoilla tarvitsemansa hoidon.
Vierailija kirjoitti:
Onhan niillä isot omaisuudet asunnoissa
Rintamamiestalossa perähikiällä on melkoinen omaisuus kuten meilläkin perikunnan talossa. Maksaisin jos joku ottaisi sen, mutta kukaan ei ota siltikään - purkamisesta tulee kustannuksia eikä paikka ole hyvä.
Vierailija kirjoitti:
Omaisten hoidettavaksi jää, omaishoidon tuenkin saaminen voi olla vaikeaa kun hyvinvointialueitten johto peruu jo voimassakin olevia sopimuksia, tai pienentävät tukea.
Vanhukset ja omaishoitajat sekä omaiset tässä järjettömyydessä kärsivät eniten.
Totta, mutta kun ei ole niitä koulutettuja ihmisiä jotka tekisi tuota työtä vaikka siis siihen olisi varaakin. Ihan liian kauan on halveksittu hoiva-alojen opiskelua ja toki myös kitsasteltu palkkatasossa, mutta lopputulos kuitenkin siitä on tämä että meillä ei ole riittävästi ammattitaitoista väkeä tekemään näitä töitä. Nämä kun olisi vielä just niitä joita ei voi ulkoistaa minnekään intiaan vaan ne on tehtävä täällä eikä ne ihan äkkiä ole loppumassakaan. Lisäksi työtä riittää pienemmilläkin paikkakunnilla sekä maaseudullakin eli kaikkien ei tarvitsisi työn vuoksi muuttaa kaupunkeihin.
Sen sijaan meillä on julmetusti työttömiä sekä ties mistä indokiinasta roudattua kielipuolista väkeä, joiden perään ne harvat suomalaishoitajat joutuu katsomaan liki joka askeleella.
Millä helvetin perssilmällä päättäjät tulevaisuutta oikein katsoi 20-30 vuotta sitten?!
Vierailija kirjoitti:
Meillä on tämä tilanne. Me omaiset, jotka asumme 300 kja 400 km päässä, käymme ja lisäksi hänen vähän parempikuntoiset ystävät auttavat. Kyseessä ei ole varsinaisesti vanhus, vaan meidän vanhin sisarus, jonkin verran vanhempi meitä muita, monisairas. Koska hän osaa itse lämmittää ruokaa mikrossa ja pestä pyykit ja tiskata (=taso on sellaista että ei niitä astioita voi käyttää jos ei pese uudelleen) niin apua ei saa. Ei saa hoitotukeakaan. Me koetetaan käydä vuorotellen. Mulla vielä hankala kun julkisilla ei viikonloppuisin pääse. Hän ei halua muuttaa lähemmäksi kumpaakaan sisarusta, koska sisaruksen asuvat kaupungissa ja hän tykkää asua maalla ja siellä on kaverit. Hän kykenee ajamaan autolla mutta tarvitsee liikkumiseen apuvälineitä. Mä käyn keskimäärin kerran kuukaudessa ja toinen sisarus silloin kun vaativalta työltään ehtii. Sänky on virtsassa ja lattia haisee virtsalle. Lääkkeitä on pitkin lattiaa. Kukaan ei siivoa. Maksaisin
Höpö höpö. Nyt hankit kotihoidon heti avuksi.
Vierailija kirjoitti:
Onko omistusasunto? Jos on, niin vanhus myy sen ja ostaa rahoilla tarvitsemansa hoidon.
Paljonko olisit valmis maksamaan 1951 rakennetusta talosta muuttotappiokirkonkylässä? Palvelut: Kauppa 1 kpl, apteekki, alko, hautaustoimisto, johon sisältyy myös kahvila ja yksi räkäläpubi. Lääkäri käy pari kertaa viikossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan niillä isot omaisuudet asunnoissa
Niitähän Purra vaanii rikkaille ja yksityisille hoitokodelle ..Tätä varten laitoin tienaamani asunnon jo 5 vuotta sitten lasteni nimiin ja maksoin lahjaveronkin .Asumisoikeuden jätin.
Ja luulet, että yhteiskunta kiltisti toteaa sinut varattomaksi ja tarjoaa hoivapaikkaa pelkällä eläkkeesi hinnalla? Ei sosiaahuollosta anneta rahallista tukea sellaiselle joka on itse tuhlannut rahansa, miksi sossut siis myöntäisivät kaltaisellesi hoivapaikkaakaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ei myönnetä palvelua kotiin?
Kotihoidon jonoon ei oteta uusia, koska arvioitu odotusaika ylittää 3kk rajan.
-ap
Olethan tehnyt valituksen aviin? Helsingin kaupunki sai tuomion yritettyyään lyhentää terveyskeskusten jonoja samalla keinolla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksityiset palveluntarjoajat.
Näitä ei ole kaikilla paikkakunnilla. Osalla toimijoista minimiveloitus on 30min. Kalliiksi tulee päivittäinen lounaan lämmitys. Palvelusetelin vaatisi.
Sitten hoidat itse. Tai siirrät vanhuksesi sellaiselle paikkakunnalle jolla on palveluja.
Ai että vanhuksia siirrellään kun elukoita pois tutusta ympäristöstä ...
Niinhän ne tekee jo. Satojen kilometrien päähän omaisista. Siinä ei sitten enää kukaan kato miten sen vanhuksen hoito sujuu oikeasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on tämä tilanne. Me omaiset, jotka asumme 300 kja 400 km päässä, käymme ja lisäksi hänen vähän parempikuntoiset ystävät auttavat. Kyseessä ei ole varsinaisesti vanhus, vaan meidän vanhin sisarus, jonkin verran vanhempi meitä muita, monisairas. Koska hän osaa itse lämmittää ruokaa mikrossa ja pestä pyykit ja tiskata (=taso on sellaista että ei niitä astioita voi käyttää jos ei pese uudelleen) niin apua ei saa. Ei saa hoitotukeakaan. Me koetetaan käydä vuorotellen. Mulla vielä hankala kun julkisilla ei viikonloppuisin pääse. Hän ei halua muuttaa lähemmäksi kumpaakaan sisarusta, koska sisaruksen asuvat kaupungissa ja hän tykkää asua maalla ja siellä on kaverit. Hän kykenee ajamaan autolla mutta tarvitsee liikkumiseen apuvälineitä.
. Mä käyn keskimäärin kerran kuukaudessa ja toinen sisarus silloin kun vaativalta työltään ehtii. Sänky on virtsassa ja lattia haisee virtsalle. Lääkkeitä on pitkin lattiaa. Kukaan ei siivoa. Maksaisin
Höpö höpö. Nyt hankit kotihoidon heti avuksi.
Miten sen hankin, kun kotihoito kävi tekemässä tilanne arvioinnin ja vastaus oli tämä: emme pelkän lakananvaihdon takia tule. Muut asiat, johon tarvittaisin apua, eivät kuulu kotihoidolle. Täsmälleen näillä sanoilla tuli vastaus.
Eihän mitään tällaisia palveluja ennenkään ollut, tuhansia vuosia on pärjätty hyvin.
Miten kaikki on niin uusavuttomia nykyään?
En tiedä. Jotkut ambulanssikuskithan kuskaavat aina näitä päivystykseen ja ruuhkauttavat päivystyksen. Näissä ei ole muuta vikaa kuin että eivät enää pärjää kotona.
Mä voisin hyvin lähteä veljen omaishoitajaksi, mutta kun ei sillä rahalla elä ja sillä paikkakunnalla ei ole oikein mitään työpaikkoja (omaishoitaja voi tehdä muutakin työtä, se on mahdollista, eikä tarvitse asua samassa, riittää että auttaa päivittäin esim. aamu- ja iltatoimissa). Ei ole asiakaskuntaa yrityksellekään, kukaan ei ostanut viimeksi lopettanutta kauppaa ja kaikki erikoisliikkeet lähtevät kun ei kannata. Ei ole sellaista osaamista, mitä voisi hyödyntää. Eikä ole järkeä lähteä sillä ajatuksella että käy kaupungissa töissä, kun sitten tulisi 10-11 tunnin päiviä. Ehkä sieltä voisi jotain saadakin tosin. Sitten on tuo puoliso, joka viihtyy nykyisellä paikkakunnalla ja erityisesti nykyisessä työssään.
Vierailija kirjoitti:
Meillä on tämä tilanne. Me omaiset, jotka asumme 300 kja 400 km päässä, käymme ja lisäksi hänen vähän parempikuntoiset ystävät auttavat. Kyseessä ei ole varsinaisesti vanhus, vaan meidän vanhin sisarus, jonkin verran vanhempi meitä muita, monisairas. Koska hän osaa itse lämmittää ruokaa mikrossa ja pestä pyykit ja tiskata (=taso on sellaista että ei niitä astioita voi käyttää jos ei pese uudelleen) niin apua ei saa. Ei saa hoitotukeakaan. Me koetetaan käydä vuorotellen. Mulla vielä hankala kun julkisilla ei viikonloppuisin pääse. Hän ei halua muuttaa lähemmäksi kumpaakaan sisarusta, koska sisaruksen asuvat kaupungissa ja hän tykkää asua maalla ja siellä on kaverit. Hän kykenee ajamaan autolla mutta tarvitsee liikkumiseen apuvälineitä. Mä käyn keskimäärin kerran kuukaudessa ja toinen sisarus silloin kun vaativalta työltään ehtii. Sänky on virtsassa ja lattia haisee virtsalle. Lääkkeitä on pitkin lattiaa. Kukaan ei siivoa. Maksaisin
Eihän nyt herran jumala ihminen, joka ajaa omalla autollakin, tarvitse mitään palveluja!
Onhan niillä isot omaisuudet asunnoissa