Vaihdoin työpaikkaa, joten olen taas takaisin kaapissa

Kuhan et tuputa et oot homo tai muuta sateenkaarijuttua ni ei kiinnosta ketä tökit, töissä ollaa töissä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Puhut kumppanista tai puolisosta, kaikille on selvää, että puoliso on mies.

Ei se kyllä ihan noin ole, moni hetero puhuu puolisosta.

Miehet puhuvat vaimoista. Naiset sanovat puoliso, jos sanovat. Mikä on tämä tilanne, missä sinun pitää erityisesti tuoda ilmi puolisosi sukupuoli?

Naiset puhuu usein siipasta nimeltä tai miehestä

Ap: llä on hyvin subjektiivinen käsitys homovastaisuudesta Suomessa. Tietysti oma kokemus on oma kokemus, mutta homoparit on niin normaali ilmiö ainakin Helsingissä, etten itse edes pane merkille kenenkään kumppanin sukupuolta. Ne kiusaajat taitaa olla nuoria koululaisia, niillähän äly ei riitä nykyään enää mihinkään muuhun kuin rikollisuuteen ja kiusaamiseen, eivät osaa lukea tai kirjoittaa, ketään ei kiinnosta, ei opettajia, ei vanhempia. Antaa noiden olla ja ap aikuisena ihmisenä ryhdistäydy ja elä hyvällä mielellä omaa elämääsi, muista ihmisistä ei todellakaan kannata välittää.

Mä en ainakaan edes tiedä työkavereiden suhdestatuksia tai suuntautumisia. Eikä kiinnosta. Miksi pitäisi?

Ymmärrän hyvin. Valtaosa suomalaisista työpaikoista täynnä heteroita, joiden puheenaiheet rajoittuu vain ja ainoastaan polttareihin ja häihin. Sitten, kun tullaan äitiyslomalta takaisin, jutut on tasoa rintamaito ja synnytys. Ja tätä samaa tyrkytetään koko työyhteisölle päivästä toiseen Ei voisi vähempää kiinnostaa ja suoraan sanottuna ahdistavaa, erittyosesti se jatkuva lisääntymispropaganda.

Just näin. Ketään ei kiinnosta sun seksuaaliset suuntautumiset. Tai mun. Täysin yhdentekevä juttu. Aika on mennyt vain eteenpäin....suta itsestävoi tuntua että se on iso juttu. Mutta ketään muuta ei kiinnosta.

Vierailija kirjoitti:

Puhut kumppanista tai puolisosta, kaikille on selvää, että puoliso on mies.

Ei ole, usko pois. Saisipa edes mummonmarkan joka kerrasta, kun minä puhun kumppanista ja toinen kysyy, että mitä se sun mies tekikään työkseen. 

 

Tsemppiä aloittajalle, ilmapiiri on tosiaan kireämpi nykyään. 

 

N <3 N

Vierailija kirjoitti:

Ketään EI KIINNOSTA se. Et ole niin mielenkiintoinen. Oikeasti.

Itse en kysele työkaverin mahdollisesta perheestä yhtään mitään, koska ajattelen sen olevan työkaverin ylsityisasia.

Mutta valitettavasti on paljon uhmisiä, jotka utelevat/tenttaavat näitä asioita.

-ohis

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Puhut kumppanista tai puolisosta, kaikille on selvää, että puoliso on mies.

Ei se kyllä ihan noin ole, moni hetero puhuu puolisosta.

Miehet puhuvat vaimoista. Naiset sanovat puoliso, jos sanovat. Mikä on tämä tilanne, missä sinun pitää erityisesti tuoda ilmi puolisosi sukupuoli?

Se on juuri tämä vanhanaikainen: joku kysyy, mitä teen lomalla. 

 

-No, menen varmaan matkoille/mökille/keksi oma vaihtoehto. 

-Yksinkö menet?

-Kumppanin kanssa. 

 

-Ai kiva, tykkääkö sunkin mies tehdä halkoja/golfata/keksi oma vaihtoehto?

-No itseasiassa kumppanini on nainen, hänen nimensä on Niina. 

 

-Hyi hele, miksi aina pitää tuputtaa ja pakottaa tuota!

 

Ja jos en korjaa asiaa, syytetään valehtelusta.

Nykyisissä töissä kaikki tietävät, eikä asiassa tosiaan ole mitään ihmeellistä. Työmatkoilla jne en tosiaan puhu yksityiselämästä, kun ei ole pakko.

Ymmärrän ap tilanteen. Ei haluaisi asiaa mitenkään salailla, mutta on niin epäluontevaa tuoda ilmi kun asenteet taas tällaiset (eli nyt salaat tai tyrkytät asiaa). Ja kyllä kuulkaas ihmisiä kiinnostaa, jos yhtään vanhempaa sukupolvea ovat tai jos kyseessä pienempi paikkakunta. Ja joillekin miehille homous tarkoittaa sitä, että nyt joku mies ajattelee heitä jonain lihapalana, nämä yleensä itse ajattelevat naisista näin, ja pelkäävät sitten homojen heitä himoavan ja ehkä raiskaavankin kun tilaisuus saapuu, huoh.

Ap, varmaan joku tilanne tulee missä voi puolison sukupuolen luontevasti mainita. Ehkä vaan paras olla asiaa mitenkään stressaamatta ja ajan kanssa tulla kaapista tyäkaverille kerrallaan. Onneksi useimmat ihmiset eivät asiaa mitenkään erityisemmin noteeraa.

Vierailija kirjoitti:

Ei ne heterotkan todella julista seksuaalista suuntautumistaan. Osa heistäkin saattaa olla seksuaalisuudeltaan mitä vaan, mutta ei niistä töissä huudella. Puolisostaan voi puhua kertomatta hänen sukupuoltaan, lapsista voi puhua kertomatta onko ne biologisia, luovutetuilla soluilla, adoptoituja, sijoitettuja, puolisin biologisia...

Arvostan ihmistä, joka puhuu asioistaan arkipäiväisesti julistamatta mitään ideologiaa tai ismiä. 

Anteeksi mutta ymmärränkö oikein, että kutsut perheestä puhumista julistamiseksi?

Polarisaatio on mennyt todella pitkälle, m.o.t.

Vierailija kirjoitti:

Ap: llä on hyvin subjektiivinen käsitys homovastaisuudesta Suomessa. Tietysti oma kokemus on oma kokemus, mutta homoparit on niin normaali ilmiö ainakin Helsingissä, etten itse edes pane merkille kenenkään kumppanin sukupuolta. Ne kiusaajat taitaa olla nuoria koululaisia, niillähän äly ei riitä nykyään enää mihinkään muuhun kuin rikollisuuteen ja kiusaamiseen, eivät osaa lukea tai kirjoittaa, ketään ei kiinnosta, ei opettajia, ei vanhempia. Antaa noiden olla ja ap aikuisena ihmisenä ryhdistäydy ja elä hyvällä mielellä omaa elämääsi, muista ihmisistä ei todellakaan kannata välittää.

Helsinki on ainoa objektiivinen referenssi?

Vierailija kirjoitti:

Minä olen hetero. En koe, että minun pitäisi työpaikalla tuoda tätä jollain tapaa ihmisten tietoisuuteen. En ymmärrä miksi erikseen pitäisi kertoa, että ei ole hetero? 

Ei sinun tarvitse koska olet oletuksena hetero.

Vierailija kirjoitti:

Kuhan et tuputa et oot homo tai muuta sateenkaarijuttua ni ei kiinnosta ketä tökit, töissä ollaa töissä

Sanon nyt sinulle, että olen homo.

Eli nytkö tuputin?

Miksi pitää puhua vaimoista ja miehistä? Ei kukaan muu niistä puhu ellet sitten itse innostu niistä höpöttämään. Ei kukaan työkavereista tiedä siviilisäätyäni, eikä tarvitse, hyvin tullaan silti juttuun.

Sanot vaan että "oltiin miehen kanssa mökillä" kun ekan kerran kysytään mitä teit viikonloppuna. Saatat itsekin aiheuttaa ongelmia tekemällä asiasta ongelman. Ja nythän sen olet jo tällä vellomisella aloittanut

Sano mies. Eipä jää epäselvyyksiä. Paljon kiusallisempa puhua jostain puolisosta ensimmäisen vuoden ajan ja nyökkäillä kun muut sanoo vaimo :D Sano ihan kasuaalisti vaikka kahvitauolla oltiin miehen kanssa sienestämässä tjsp

Mitäs jos yrittäisit eheytyä? 

Omalla työpaikalla on Turkista, Intiasta ja Nepalista porukkaa. En ole ajatellut mainita heille mitään, että minulla on miehenä poikaystävä, en oikeastaan kellekään muulle. Käytän sanaa "partner" kun englanti työkieli ja vältän kolmannen persoonaprononimin käyttöä.

Isossa kv firmassa juristin koulutuksen saaneet pomot naureskelivat avoimesti keskenään jos joku vaikutti vähän "homppelilta". Tämä vuonna 2010. Mitäköhän puhuivat selän takana, ja millaisetkohan mahdollisuudet edetä lafkassa.. 

Jotkut koulutukset (otm, ktm, di) tuottaa monia täysiä juntteja, koska se opintojen sisältö on niin mustavalkoista. Jos ei ole omaa kiinnostusta lukea enempää asioista, niin jää kyllä teinin tasolle monessa suhteessa. Ja sitten noita vielä päätyy johtotehtäviin..apua.

Tsemppiä aplle.