Raskaus ja ero
Mies jätti minut elokuussa toisen naisen takia, ollessani 4kk:lla raskaana. Oltiin yritetty lasta vuoden verran ja lopulta keväällä tärppäsi. Kesällä mies käyttäytyi kuukauden oudosti ja olikin hankkinut itselleen uuden naisen. Minä soitin tälle naiselle ja hän kertoi 5 viikon tuntemisen jälkeen, että tässä on nyt loppu elämän kumppani tms. ja pahoitteli tilannetta. Nainen kertoi tarkan päivämäärän jolloin olivat tavanneet ja siitä siis 5vk päästä minut jätettiin.
Tänään sain kuulla, että ovat 2kk eromme jälkeen jo alkaneet seurustella. Mies siis ero ilmoituksen jälkeen pakkasi repun ja ollut siitä asti uudella naisella yötä. Nyt sain kuulla, ettei mies meinaa hommata omaa asuntoa vaan jää virallisesti asumaan uudelle naiselle 4kk tuntemisen jälkeen. Hän kertoi tänään puhelimessa, ettei ole järkeä hommata omaa asuntoa sillä pitäisi huonekalut hankkia ja elatusmaksutkin pian alkavat pyöriä. Kertokaa nyt viisaammat, että miten kukaan pystyy tämmöiseen? Vaihtamaan ihan suoriltaan lennosta toiseen ja virallistamaan suhteensa nuin nopeasti. Mitään kummempia syitä pettämiselle ja lopulta jättämiselle en ole saanut edelleenkään. Kuulemma meillä on ollut ainakin huono puheyhteys viime aikoina. Hän ei ole vaan vaikuttanut siltä, että mitään syvällisiä haluaisi jutella. Arki on ollut kiireistä, molemmilla vuorotyöt ja itselläni kilpaurheilu. Kysyin mieheltä, että miksi osti talon ja hankki lapsen kanssani jos on kokenut, että on huono puheyhteys. Hän kertoi, että tajusi asian vasta uuden naisen kanssa, sillä hänelle on helppo jutella.
Tottakai jollainlailla eron syitä tässä itsekkin analysoinut. Suhteessa on ollut ehkä äiti-lapsi asetelmaa viime vuosina, vastuuton-vastuullinen asetelmaa. Olen avoliiton aikana paljon joutunut sanomaan alkoholin käytöstä. Kesällä juonut usein, talvella ei niinkään. Ongelma on ollut se, ettei määrät pysy hallussa vaan sammumiseen asti juonut. Vapaa-ajalla mielestäni pelannut kaiken ajan tietokoneella töiden jälkeen. Lapsen yrittämisestä kun alettiin keskustella, mies tuumasi että nuo em. asiat arjessa vähenee tietenkin lapsen tullessa. Nyt hän on eron jälkeen vaikuttanut niin fiksulta ja aikuiselta, eikä ole mm. tietokonettaan roudannut uudelle naiselle. Kaikenlaisia ajatuksia on tässä pyörinyt mielessä; olinko minä syypää liialliseen juomiseen ja liialliseen tietokonepelaamiseen. Nyt hän on niin fiksun oloinen uuden naisen kanssa.
Tässä olen mahan kasvaessa käsitellyt järkyttävää pettymystä tästä tilanteesta, kun toinen on jo siirtynyt elämässä iloisesti eteenpäin. Kertoi jo elokuussa, että on täysin rakastunut uuteen naiseen ja asian naiselle jo kertonutkin. Uudella puolisolla on 3 pientä lasta. Olen miettinyt miten ihmeessä kaikki käytännön asiat synnytyksen jälkeen menee ja miten hänellä riittää aikaa omalle lapselle.
Haluaisin jo pystyä joten kuten tästä raskaudesta nauttimaan, kaikki ajatukset vaan pyörii eron ympärillä. Harmittaa myöskin, kun hänen äitinsä on äärettömän läheinen minulle ja ollaan oltu 10 vuotta todella tiiviisti tekemisissä samaten miehen sisarusten puolisoiden kanssa. Miehen isä on alkoholisti, joka hylkäsi lapset jo heidän ollessa nuoria. Olen miettinyt, että onko tämän kaiken toiminnan taustalla myös lapsuuden traumoja, jotka laukesi raskausaikana. 10v suhteemme aikana mies taisi nähdä isäänsä yhden kerran. Tuumasi minulle aina, ettei hänellä ole isää.
Tuntuu, että menetin samalla niin monta läheistä ihmistä ja harmittaa, kun meidän vanhempienkin välit näytti menevän poikki.
Kommentit (49)
Pidä hyvät välit miehesi sukulaisiin edelleen, mikäli sinusta riippuu. Se kannattaa pitkässä juoksussa.
Kamalaa. Olen sanaton. En osaa sanoa yhtään mitään pitkään juttuusi. Olen itse raskausaikana pahoinpidelty (lasta ei koskaan tullut) mutta sitä edelsi joku riidanpoikanen jota ei koskaan selvitetty vaan mies järjesti paikalle minulle uhkauksesi=mistä, omista peloistaan? kolmannen pyörän. Tässä sotkussa elän yhä enkä ole koskaan päässyt selville vesille. Riita ei koskenut raskautta kuitenkaan mitä joku ensiksi luulisi. Miesten tunteista ja tekemisistä ei joskus tai ehkä toisinaan ota edes Erkki mitään selvää.
Eikö ole perjantai-iltanakaan muuta tekemistä kun väsäillä näitä kankeita tarinoita?
Uskoin siihen asti, että teidän vanhemmilla meni välit poikki. Tuollaisissa tilanteissa yleensä se mustalammas mies katoaa ja nainen jatkaa yhteydenpitoa lapsen sukuun, kuten aiemminkin. Teidän vanhempien väleihin tämän pitäisi vaikuttaa vielä vähemmän.
Vierailija kirjoitti:
Eikö ole perjantai-iltanakaan muuta tekemistä kun väsäillä näitä kankeita tarinoita?
Kankeita? No tässä melko viimeisillään raskaana, yksin tämän kasvavan mahan kanssa. Talon myynti hommia tässä mietin ja surkea on fiilis. Ei, ei ole muutakaan tekemistä kuin avautua rankasta tilanteesta edes jonnekkin.
Ihminen on apinalaji, jonka alkuhuuma kestää ensimmäiset 3v. Sen biologinen tarkoitus on saada naaras astutettua. Tyypillisesti tällöin naaraalle herää ajatus naimisiinmenosta ja sikiämisestä ja hän aloittaa niistä mankumisen.
Keski-iässä on avioeropiikki, jolloin vaihdetaan nuorempaan poljettavaan ne ketkä voivat. Lisääntyvien miesten määrä on pienempi kuin lisääntyvien naisten määrä.
Pyydä omilta ja ex-miehen vanhemmilta, että olisivat nyt sun ja tulevan lapsen tukena. Huonot välit ei auta mitään, syyttävän sormen voi osoittaa vain yhteen henkilöön tässä tapauksessa.
Vierailija kirjoitti:
Uskoin siihen asti, että teidän vanhemmilla meni välit poikki. Tuollaisissa tilanteissa yleensä se mustalammas mies katoaa ja nainen jatkaa yhteydenpitoa lapsen sukuun, kuten aiemminkin. Teidän vanhempien väleihin tämän pitäisi vaikuttaa vielä vähemmän.
Kirjoitin varmaan jotenkin epäselvästi. Minun vanhemmat siis katkaisivat välit ex anoppiini, mikä minua harmittaa koska hän ei ole tehnyt mitään väärää tässä.
Vierailija kirjoitti:
Ihminen on apinalaji, jonka alkuhuuma kestää ensimmäiset 3v. Sen biologinen tarkoitus on saada naaras astutettua. Tyypillisesti tällöin naaraalle herää ajatus naimisiinmenosta ja sikiämisestä ja hän aloittaa niistä mankumisen.
Keski-iässä on avioeropiikki, jolloin vaihdetaan nuorempaan poljettavaan ne ketkä voivat. Lisääntyvien miesten määrä on pienempi kuin lisääntyvien naisten määrä.
Niin :D Tämä uusi nainenhan olikin iskurepliikkinään käyttänyt miehelleni baarissa: " Olet tuleva aviomieheni". Tämäkin upea yksityiskohta oli hienoa kuulla naiselta, kun odotan lasta tässä. On kai tämä niin, ku salatuista elämistä. /Ap
Aivan järkyttävää!
Mä tiedän myös tositarinan, että nainen odotti kolmatta yhteistä lasta ja 2vko ennen laskettua aikaa mies tuli töistä kotiin ja ilmoitti, että hän hakee avioeroa ja muuttaa yhteen uuden tyttöystävän luokse. Tämä oli tullut yllätyksenä kuin salama kirkkaalta taivaalta.
Mies joka salasuhteilee naisen ollessa raskaana on alinta pohjasakkaa.
Vierailija kirjoitti:
Eikö ole perjantai-iltanakaan muuta tekemistä kun väsäillä näitä kankeita tarinoita?
Tämähän on oikein hyvä tarina pöyhittäväksi ja ruodittavaksi yleisellä ja yhteiskunnallisella tasolla sekä sosiologisella kulmalla
Jahas, elämässä on kohtaloita.
Helpottaa ajatu, että itse on sinut sen tosiasian kanssa, että
yhteiselämä
meni myttyyn itsestä riippumattomista asioista,
niin asiat ovat reilassa. Ihanaa odotusta ja uuden oman vauvan
hoitamista. Nyt on elämäntehtävää, kun saa pikkuisen.
Ap. Älä usko mitään miehen selittelyiltä aiheesta. Jotkut tuollaiset aloittavat somessa sadistisen mustamaalauskampanjan jossa raskaana oleva petetty nainen muovaillaan täysin hirviöksi.
Niiden tekojen seuraukset tulevat näkymään aikanaan vuosien tai vuosikymmenien kun lapselle valkenee millainen ihminen hänen isänsä oikeasti on ja millaiseen kaltoinkohteluun hän kykenee.
Olen pahoillani puolestasi. Kauhea, epäreilu tilanne.
Olet jäsennellyt tilannetta kyllä mielestäni viisaasti ja kypsästi. Miehen teon taustalla voi hyvinkin olla kyvyttömyys ottaa isän viittaa harteilleen, kun malli on puuttunut. Toki mies voi olla ihan vain moraaliton pskakasakin. En tiedä lohduttaako, mutta ennemmin tai myöhemmin hän taatusti katuu sitä, miten asiat kanssasi ja lapsensa kanssa hoiti.
Mutta sinä pärjäät kyllä! Vauva on varmasti kaikesta huolimatta toivottu, yritä pitää se mielessäsi ja nauttia uudesta elämäntilanteesta parhaasi mukaan. Et ole kohta enää yksin, vaan olette jatkossa (ja jo nyt) kaksin, se on älyttömän arvokasta! Vaikka vauva-aika ilman toista vanhempaa on raskasta ja pelottavaa, saat tehdä siitä omanlaistasi. Voit elää täysin vauvakuplassa ottamatta muiden tarpeita huomioon. Saat myös kasvattaa lapsesi kuten itse haluat.
Välit entiseen anoppiin voivat olla juuri sellaiset kuin haluat. Kuten sanoit, hän ei ole tehnyt mitään väärää. Tästä kannattaa jutella omien vanhempiesi kanssa ja kertoa, että toivot ja tarvitset tukiverkkoa vauvan synnyttyä, johon vauvan toinenkin Mummu kuuluu.
Paljon tsemppiä!
Jollei tule toimeen lapsen isän kanssa, niin on sanottu, että lapsen
ja äidin on parempi muuttaa pois
eli siis henkisesti miettiä miten
elämä kulkisi ilman lapsen isää saman katon alla.
Lapsi tarvitsee isän ja äidin, muttei ketään isää/äitiä voi pakolla
pitää kotona piikana/renkinä.
Selkä suorana vain uusi tuleva äiti, kyllä elämä voittaa vielä.
Omat vanhempasi ovat ehkä pakottautuneet etääntymään miehesi
vanhemmista,
koska sinulla on olo kuin matto olisi vedetty pois alta.
Kiva alkaa yhteishuoltajuutta toteuttaa kun jo syntymän aikaan vanhemmat ovat eronneet. Ja kiva sille uudelle naisystävälle/avovaimolle, että mies alkaa jatkuvasti rampata exänsä luona olemassa vauvan luona ja sitten myöhemmin ottaa vauvan heidän kotiin yöksi välillä. Onko se uusi akka miettinyt tämän asian ihan loppuun asti?
Olen jo ristiäisiäkin miettinyt, että miten ihmeessä meidän suvut mahtuu saman katon alle. Vanhempani luonnollisesti ei halua nähdäkkään lapseni isää eikä hänen sukuaan. Tietenkin lapsen takia pitäisi pystyä käyttätymään yhdet juhlat. /Ap