Mikä toksinen tapa työelämässä inhottaa sinua?

Vierailija kirjoitti:

Se että ollaan niin ammattiliiton jäseniä ja vasemmalle kallellaan, mutta silti tehdään ylipitkää työpäivää ilman korvausta ja huokaillaan, kun itse saan tehtyä työni työajalla. Kukahan tässä ne  työntekijöille neuvotellut edut oikein paskoo, kysyn vaan.

Miten tyhmyys liittyy siihen että on ammattiliiton jäsen?

Jokavuotiset kehityskeskustelut...

Julkisella sektorilla työskennellessä sisäinen hierarkia ja nokkimisjärjestys oli kyllä silmiinpistävää, ja johtaminen varsin ylimielistä "alamaisia" kohtaan. Sen sijaan suomalaisilla yksityisen sektorin työpaikoilla on kansainvälisellä mittapuulla ilmeisen matala hierarkia, kokemusta mm. Aasian ja Amerikan maiden yritysmaailmasta. Jopa saksalaista johtajaa pitää herrana/rouvana ja johtajana puhutella, työkaveriksi ei saa kutsua. Tuntuu näin suomalaisena hieman oudolta moinen tärkeily.

Työpaikan sääntönatsit, jotka eivät itse tee koskaan mitään virheitä, vain muut tekevät niitä.

Olen akateeminen ja olen todella allergeninen alemmin koulutettujen tunkemisesta omalle reviirilleni. Jos minun hommani ovat niin kivoja, niin menkää sinne yliopistoon, mutta älkää tonttuilko minun hommiani päin hemmettiä, kun ette kumminkaan niitä osaa ja minun pitää teidän jälkenne kumminkin korjata ja kantaa sotkuista vastuu.

Vierailija kirjoitti:

työpaikkakiussaaminen.

Toksiset puheet muiden työsuoriutumisesta.

Arvostuksen puute.

Vierailija kirjoitti:

Olen akateeminen ja olen todella allergeninen alemmin koulutettujen tunkemisesta omalle reviirilleni. Jos minun hommani ovat niin kivoja, niin menkää sinne yliopistoon, mutta älkää tonttuilko minun hommiani päin hemmettiä, kun ette kumminkaan niitä osaa ja minun pitää teidän jälkenne kumminkin korjata ja kantaa sotkuista vastuu.

Sama. Jos kuvittelevat, että palkka nousee vain alkamalla tekemään korkeammin koulutetun hommia, niin ihan voi unohtaa. Ei siitä heidän sössimisestään ole kenellekään muuta kuin hattaa.

pikkujoulut

Muiden pikkumainen arvostelu 

Se, että tullaan niiskuttamaan ja aivastelemaan taukohuoneeseen ja oikein kiillotetaan työn sankarin kruunua, kun on tultu vuosisadan flunssassa olemaan korvaamattomia.

Puhu suomea, kiitos. Mikä myrkyllinen tapa työelämässä inhottaa sinua?

Iltaisin ja viikonloppuisin soittelu. Kuvitellaan, että pienellä palkalla ollaan tavoitettavissa ympäri vuorokauden. En tietenkään vastaa, mutta soittelu vaan jatkuu.

Työyhteisöt joihin uudet työntekijät pääsee vain jos osaavat mielistellä työkavereita tai pomoa.

Muita toksisia tapoja ovat huono työhön perehdytys, klikit ja jatkuva kiire ja selän takana juoruilu. 

Toksista on jos hitaammin ihmisiin tutustuva työkaveri jätetään ulkopuolelle, vaikka hän ei ole tehnyt mitään väärää eikä saanut huonoa palautetta.

Inhottava tapa on, että ei viitsitä opetella asioita vaan sysätään työ toiselle ja sanotaan "en mä osaa" tai työ tehdään muuten puolivillaisesti. Eräästä työpaiksta yksi tällainen sai potkut kun työpaikan omistaja vaihtui.

Lisäksi se että pitäisi olla erinomaisia kaikessa, mitä moni työpaikka ilmoittaa työpaikkailmoituksissa. 

Hankala esihenkilö, jonka vuoksi tiimissä on valtava vaihto.

Vierailija kirjoitti:

Olen akateeminen ja olen todella allergeninen alemmin koulutettujen tunkemisesta omalle reviirilleni. Jos minun hommani ovat niin kivoja, niin menkää sinne yliopistoon, mutta älkää tonttuilko minun hommiani päin hemmettiä, kun ette kumminkaan niitä osaa ja minun pitää teidän jälkenne kumminkin korjata ja kantaa sotkuista vastuu.

Onneksi älysin etten halua akateemiseen maailmaan juuri sinun kaltaistesi ihmisen takia.

Vierailija kirjoitti:

Julkisella sektorilla työskennellessä sisäinen hierarkia ja nokkimisjärjestys oli kyllä silmiinpistävää, ja johtaminen varsin ylimielistä "alamaisia" kohtaan. Sen sijaan suomalaisilla yksityisen sektorin työpaikoilla on kansainvälisellä mittapuulla ilmeisen matala hierarkia, kokemusta mm. Aasian ja Amerikan maiden yritysmaailmasta. Jopa saksalaista johtajaa pitää herrana/rouvana ja johtajana puhutella, työkaveriksi ei saa kutsua. Tuntuu näin suomalaisena hieman oudolta moinen tärkeily.

Menepä joskus Manpowerille töihin, niin tiedät enemmän tästä ko. yksityisen sektorin työpaikasta...

Vierailija kirjoitti:

Hiljaisuus ja reagoimattomuus

Reagoimattomuus on yks tapa jota ihmettelen etenkin jos kysyy toisilta jotain. Se voi myös tarttua, itsekin syyllistyn samaan kun ei muutkaan ain vastaa.

Kannattaisi myös miettiä onko kyseiset ihmiset arkoja tai onko sosiaaliset tilanteet heille hankalia. Ehkä voisi kysyä suoraan mitä mieltä olette tms. Kysyminen nimittäin voi  auttaa vastauksen tai kommentin saamisessa.

Työpaikka, jossa...

- syrjimättömyys on tärkeä arvo, mutta jossa siitä huolimatta on hirveästi hyväveli-tapoja/syrjivyyttä tiettyjä yksilöitä kohtaan vähintään, ilkeitä katseita, negatiivisia kuppikuntia yms.

- esimiehet joilla on suosikit ja inhokit ja jotka teettävät työt aina niillä tunnollisilla työntekijöillä, eli menevät siitä mistä aita on matalin

- esimiehet jotka antavat aina tietyille henkilöille parhaat työvuorot

- laiskurit joiden tehtävät muut joutuvat tekemään ja jotka eivät saa laiskuudestaan varoituksia

- em. laiskurit jotka v...tuilevat tunnolliselle työntekijälle jos tämä kerrankin on jättänyt yhden työtehtävän tekemättä koska poikkeuksellisen kova kiire

- vanhat vakityöntekijät jotka purkavat pahaa oloaan nuorempiin määräaikaisiin

- työntekijät jotka pyytävät aina apua, mutta jotka eivät suostu antamaan apua koskaan takaisin

- työntekijät jotka eivät koskaan opi, eli kysyvät aina samoja asioita uudelleen ja uudelleen

- vastapalkatut työntekijät, jotka ovat täysiä etanoita ja jotka kyllä potkitaan pihalle äkkiä (yleensä 50+ -vuotiaat jotka ovat tottuneita 80-luvun työtahtiin)

Kokemattomat miehet.

Oletetaan (ja tiedetään) että muut hoitaa hommat jokatapauksessa eikä itse vaivauduta tekemään mitään. Meillä tällainen mätäpaise tiimissä.