Miksi eläkemummot tykkää kukista?

Asia on niinpäin että kukat pitävät eläkemummoista. Yritin nuorena saada vuokraluukuissani kasveja menstymään mutta ei, kaikki kuolivat. Eri lajiset, eri aikoina ostetut. Mistään ei tullut mitään. Nyt kun olen itse vanhuuseläkkeellä minulla on komeat kasvit joka ikkunalla ja niin on saman ikäisillä ystävillänikin. 

Enpä usko että ne kukat on niinkään pääasia vaan ajatus niiden takana.

Joku on ajatellut  ja haluaa muistaa.          

Moni vanhempi ihminen on niin yksin, aivan varmasti tuntuu mukavalta jos joku joskus muistaa ja kukat on siitä merkki. Ei kokonaan olla unohdettu.

Onhan se hienoa että on niitäkin jotka vielä viitsivät  mummoaan tai vanhaa äitiään muistaa.  Toisen ilahduttaminen ilahduttaa normaalia ihmistä itseäänkin.

Sairas on mieli nykyajan "nuorisolla", kun jo 25-vuotias alkaa olla mummo, nelikymppinen on seniili muumio, ja jo kukkiinkin on lyöty joku eläkeläismummon leima. Mistä tuo harhaluulo omasta kuolemattomuudesta on tullut?

mää en tykkää. mutt jos joku pitää mainita niin munasta oon aina pitänyt

Eikö kaikki tykkää?

-N35

Koska nekin kuihtuu

Vierailija kirjoitti:

Kukissa on mielenkiintoista se, että ne kasvavat ja kehittyvät, jos osaa oikein hoitaa. 

Niinpä, eikä niistä tule ylimielisiä ja halveksivia kun pitää huolen, toisin kuin miehet. Ne ei kommentoi ulkonäköä rumasti ikinä, ei vaadi kaikkia rahojasi, ei käy pettämässä kun jätät ne hetkeksi yksin. Niille voi puhua mistä vain eikä ne suutu ja ala huutaa, ne ei suutu kun hymyilen tai nauran, antaa kuunnella mitä musiikkia haluan ja saan katsoa televisiosta mitä haluan, ne ei kommentoi ikävästi vaatetustani tai sitä mitä syön. Ne ei vie happea tilasta vaan päinvastoin puhdistaa sitä. Ikinä ei tarvitse varautua kukan takia, että tappaako se minut vai ei tänään vai huomenna. Kukat on kivoja.

Eikö saisi tykätä?

Eniten leikkokukkia ostavat noin 30v kaupunkilaisnaiset. He eivät pidä kukista, mutta ne on pakko kuvata joka perjantai someen.