Lue keskustelun säännöt.
Yksi sisaruksista teki luokkahypyn
20.10.2024 |
Minulla on yksi veli ja yksi sisko.
Lapsuuden kotimme on noin 20 000 asukkaan kaupunki, lähellä pääkaupunkiseutua.Veljeni ja minä asumme edelleen samassa kaupungissa ja olemme omat perheemme tänne perustaneet.
Siskoni lähti nuorena opiskelemaan Helsinkiin ja valmistuttuaan jäi sinne töihin.
Vanhempamme, minä ja veljeni teemme töitä perusduunarihommissa.
Meillä on ollut aina sellaiset perusvälit toistemme kanssa, siskoni etääntyi muuttaessaan pois.Välimatka sen teki siis luonnostaan, ei niinkään ollut tarkoituksellista.
Siskoni tapasi miehen, myös akateemisesti koulutetun ja tekevät töitä aloillaan.
Nyt näemme lastemme (siis minun lasteni) synttäreillä lähinnä. Ei muuten.
He juttelevat miehensä kanssa ulkomaan matkoistaan, taiteesta, pörssistä ja maailmankaupasta. Me muut jutellaan siitä miten ruoka on kallistunut, auto pitäisi huoltaa, miten lapsilla menee koulussa.
Sinällään mikään ei ole siis huonosti. On vain niin kummallista seurata kahvipöydässä miten siskoni on ihan eri maailmassa, samaan aikaan kun istuu siinä.
Ehkäpä joku tunnistaa tämän mitä tunnen.
Kommentit (139)
Tutkinto ei valia. Lapset on paras mita ma olen saanut aika.
Muista etta se tarkea on lisaantya eika mita opiskella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä, olemme niin erilaisia nyt. Minä olen sillä vanhalla puolella, millä siskonikin aikoinaan ollut, ja hän on nyt uudella puolella.
En sano että parempi/huonompi asetelma. En koe alemmuutta enkä ajattele että siskoni olisi snobi.
En siis mitenkään halua häntä haukkua. Enkä koe sellaiseen tarvetta. En myöskään halua haukkua erilaisia yhteiskuntaluokkia. Kaikkia meitä tarvitaan.
Olemme vain niin erilaisia ja se tuntuu minusta kummalliselta, ehkä haikealta.
Ikäänkuin emme olisi enää samalla aaltopituudella. En tiedä miten siskoni tästä ajattelee, enkä ole veljenikään kanssa puhunut.
Ap
Mitä haikeaa siinä on että ihmiset on erilaisia? Tai miksi kaikkien kanssa pitäisi olla samalla aaltopituudella?
Minusta se on lähinnä kiinnostavaa miten ihmiset ajattelevat asioista eritavoin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunnistan tämän kyllä.
Yhteisiä puheenaiheita ei enää ole.
En tiedä et mitä sanoisi, toinen puhuu sijoitusasunnoista kun itse mietin et riittääkö rahat taas ruokaan.
Nykypäivän taloustilanteessa sijoitusasunnoistaan puhuvan tilannetaju ei nyt toimi ollenkaan.
Miksi?
Monella on talous tiukalla. Työttömyyttä, lomautuksia ja irtisanomisia. Itse olen kotoani saanut sellaisen kasvatuksen, jossa omalla omaisuudella ei leveillä. Toimii hyvin nykypäivänäkin.
Miksi se puhuminen olisi l
Millaista empatiaa sijoitusasunnoistaan puhuva tarvitsee?
Jos keskiluokkainen Catherine Middleton on selvinnyt kuninkaallisessa perheessä, niin eiköhän siitä luokkaerosta selviä muutkin. Ap:n siskokin on sopeutunut uuteen luokkaansa. Ongelma on siis vain muulla suvulla, jolla on visiin joku identiteettikrissi nyt sitten tullut.
Vierailija kirjoitti:
Tai sitten toinen on kasvanut ja löytänyt oman tapansa elää ja toinen on vain jämähtänyt siihen, mitä on aina ollut. Eikä kumpikaan ole väärin. Ei silti kannata ihmetellä, jos jopa sisarukset ovat erilaisia ja elävät erilaista elämää. PS, tuo ei ole luokkahyppy, luokkaan et voi juurikaan vaikuttaa, elintasoon, koulutukseen ja mielenkiinnon kohteisiin usein voi.
Onhan se luokkahyppy, jos on duunariperheestä ja köyhästä siirtynyt akateemiseksi ja hyvätuloiseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hmm, harrastuksessani on ihmisiä joka "luokasta" erilaisilla koulutuksilla. Kyllä minä pystyn keskustelemaan asioista kouluttamattoman bussikuskinkin kanssa. Jätän vain yksityiskohdat pois. Jokainen vähänkin aikaansa seuraava tietää, mikä on vaikkapa inflaatio.
Ehkäpä ap voisi hieman laajentaa perustietojaan niin voi osallistua monenlaisiin keskusteluihin.
Puhutteko ihan oikeasti töistänne ja sijoituksistanne mennessänne duunarisuvun luo kylään? Miksi? Meidän kummankaan työ ei kosketa millään tavoin suurimman osan arkea, ei ole mitään tarvetta puhua siitä vapaa-ajallakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuttuni kasvoi perheessä, jossa vanhemmat olivat duunareita. Hän valmistui yliopistosta. Hän kiinnostui taiteesta mentyään yhteen dilpoombi-insenjöörin kanssa. Heidän erottuaan taide ei enää kiinnosta.
Voisiko kyse olla yksittäisen henkilön toiminnasta? Tiplimppi-insiniireissäkin on eroa.
Isäpuoleni oli diblommi-insenörri eikä häntä kiinnostanut taide yhtään, äitiäni kiinnosti, hänellä oli opistotausta.
Tuttua, mutta toiselta puolelta. Itse olen tehnyt hypyn ja tiedän tunteen, kun katsoo maailmaa ihan eri kohdasta.
Siskot puhuu kynsipidennyksistä, ottaa tatuointeja, parasta rentoutumista on mennä laivalle ryyppäämään ja "fine diningia ei voi edes kokeilla kun eihän siitä lähde edes nälkä, vaan pitää mennä mäkkäriin sen jälkeen, kjäh kjäh ja hahhah". Vihaavat Sanna Marinia, eivätkä osaa perustella sitä mitenkään muuten kuin lööppien otsikoilla. Puhuin, että ostan hitsauskoneen askarteluun ja he haluaisivat korjata sillä auton helmoja. Meillä ei autot ehdi ruostua, eikä huolleta niitä itse, joten olen unohtanut kokonaan, että tosiaankin autoja jotkut joutuu korjaamaan ihan itse.
En keksi enää mitään juteltavaakaan heidän kanssaan, vaikka rakkaita ovatkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Todella ihmeellistä, että siskosi löysi kaksoisliekkinsä itseään varakkaammasta. Harmi, ettei veljellesi käynyt niin.
Vierailija kirjoitti:
Tuttua, mutta toiselta puolelta. Itse olen tehnyt hypyn ja tiedän tunteen, kun katsoo maailmaa ihan eri kohdasta.
Siskot puhuu kynsipidennyksistä, ottaa tatuointeja, parasta rentoutumista on mennä laivalle ryyppäämään ja "fine diningia ei voi edes kokeilla kun eihän siitä lähde edes nälkä, vaan pitää mennä mäkkäriin sen jälkeen, kjäh kjäh ja hahhah". Vihaavat Sanna Marinia, eivätkä osaa perustella sitä mitenkään muuten kuin lööppien otsikoilla. Puhuin, että ostan hitsauskoneen askarteluun ja he haluaisivat korjata sillä auton helmoja. Meillä ei autot ehdi ruostua, eikä huolleta niitä itse, joten olen unohtanut kokonaan, että tosiaankin autoja jotkut joutuu korjaamaan ihan itse.
En keksi enää mitään juteltavaakaan heidän kanssaan, vaikka rakkaita ovatkin.
Joutuu korjaamaan oli hassu huomautus. Monia kiinnostaa autojen korjaaminen.
t. taiteesta kiinnostunut, joka ei harrasta irtoripsiä - yllättävän moni harrastaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hmm, harrastuksessani on ihmisiä joka "luokasta" erilaisilla koulutuksilla. Kyllä minä pystyn keskustelemaan asioista kouluttamattoman bussikuskinkin kanssa. Jätän vain yksityiskohdat pois. Jokainen vähänkin aikaansa seuraava tietää, mikä on vaikkapa inflaatio.
Ehkäpä ap voisi hieman laajentaa perustietojaan niin voi osallistua monenlaisiin keskusteluihin.
Eihän se "kuilu" välttämättä ap:n syy ole. Oman sisarukseni kanssa tuli vastaava kuilu, kun hän kertoilee juttelussa mm. työpäivästään ammattitermein, jolloin minun on vaikea pysyä mukana. Sama juttu muissakin aiheissa, mukana on vaikea pysyä jos toinen ei edes yritä puhu asioista ymmärrettävin termein. Aikansa jaksaa kysellä selvennystä, kunnes jossain vaiheessa alkaa kuunnella juttuja vain puolella korvalla.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä, olemme niin erilaisia nyt. Minä olen sillä vanhalla puolella, millä siskonikin aikoinaan ollut, ja hän on nyt uudella puolella.
En sano että parempi/huonompi asetelma. En koe alemmuutta enkä ajattele että siskoni olisi snobi.
En siis mitenkään halua häntä haukkua. Enkä koe sellaiseen tarvetta. En myöskään halua haukkua erilaisia yhteiskuntaluokkia. Kaikkia meitä tarvitaan.
Olemme vain niin erilaisia ja se tuntuu minusta kummalliselta, ehkä haikealta.
Ikäänkuin emme olisi enää samalla aaltopituudella. En tiedä miten siskoni tästä ajattelee, enkä ole veljenikään kanssa puhunut.
Ap
Mitähän aloittaja nyt oikein selittää? Meillä on muksut akateemisia ja itse olen lähäri. Ei meillä ole mitään vaikeuksia puhua keskenämme. Eivät he maailman laidalta ole hypänneet. Ihan samoja tenavia ovat kuin ennenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hmm, harrastuksessani on ihmisiä joka "luokasta" erilaisilla koulutuksilla. Kyllä minä pystyn keskustelemaan asioista kouluttamattoman bussikuskinkin kanssa. Jätän vain yksityiskohdat pois. Jokainen vähänkin aikaansa seuraava tietää, mikä on vaikkapa inflaatio.
Ehkäpä ap voisi hieman laajentaa perustietojaan niin voi osallistua monenlaisiin keskusteluihin.
Eihän se "kuilu" välttämättä ap:n syy ole. Oman sisarukseni kanssa tuli vastaava kuilu, kun hän kertoilee juttelussa mm. työpäivästään ammattitermein, jolloin minun on vaikea pysyä mukana. Sama juttu muissakin aiheissa, mukana on vaikea pysyä jos toinen ei edes yritä puhu asioista ymmärrettävin termein. Aikansa jaksaa kysellä selvennystä, kunnes jossain vaiheessa alkaa kuunnella juttuja vain puolella korvalla.
Aika useinhan ihmiset kuuntelee juttuja puolella korvalla vaikka koulutus olisi heillä sama.
Vierailija kirjoitti:
Tuttua, mutta toiselta puolelta. Itse olen tehnyt hypyn ja tiedän tunteen, kun katsoo maailmaa ihan eri kohdasta.
Siskot puhuu kynsipidennyksistä, ottaa tatuointeja, parasta rentoutumista on mennä laivalle ryyppäämään ja "fine diningia ei voi edes kokeilla kun eihän siitä lähde edes nälkä, vaan pitää mennä mäkkäriin sen jälkeen, kjäh kjäh ja hahhah". Vihaavat Sanna Marinia, eivätkä osaa perustella sitä mitenkään muuten kuin lööppien otsikoilla. Puhuin, että ostan hitsauskoneen askarteluun ja he haluaisivat korjata sillä auton helmoja. Meillä ei autot ehdi ruostua, eikä huolleta niitä itse, joten olen unohtanut kokonaan, että tosiaankin autoja jotkut joutuu korjaamaan ihan itse.
En keksi enää mitään juteltavaakaan heidän kanssaan, vaikka rakkaita ovatkin.
Osalla akateemisista työkavereistani on irtiripisiä, tekokynsiä ja tatuointeja. Mitä nuorempia, niin sitä todennäköisempää. Osa harrastaa myös autojen korjaamista.
Olen itsekin akateeminen enkä änestä SDP:tä enkä harrasta fine diningia.
Meillä sama, mutta toisin päin. Minä olen se yksin elävä koulutettu akateeminen sisko ja siskoni miehineen on duunari. Siskon mielestä minun pitäisi opetella hänen miehensä ja hänen keskinäinen huumori. Siskoni on täysin unohtanut sen ajan, kun olimme siskoksia ja meillä oli oma siskosten välinen huumori. He puhuvat autoista ym. ja minulla on samat kiinnostuksen aiheet olleet lapsesta lähtien.
Nykyään ei enää koulutus takaa isoja tuloja, yliopiston käyneitä on työttöminä ja pätkätöissä, samaan aikaa kun amatsun käyneet putkimiehet tienaavat huimia summia.
Mutta jokaisen, myös aloittajan, kannattaisi kokeilla uusi juttuja. Jos on avoin mieli, useimmista paikoista löytää kivaa tekemistä ja saa mukavia kokemuksia, aina jääkiekkopelistä oopperaan.
Monet asiat voi hieman säätää omaan maailmaan sopivimmaksi, Ruotsin laivallakin voi käydä niin ettei ole tuhannnen päissään karaokebaarissa -> voi nauttia kauniista maisemista ja viettää aikaa rauhallisemmissa osissa laivaa. Tai vastaavasti teattereissa on myös kepeitä ja helposti lähestyttäviä esityksiä, joissa varmasti myös pääosin Salkkareita katselevakin saa nauraa maha kippurassa ja nauttii kokemuksesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hmm, harrastuksessani on ihmisiä joka "luokasta" erilaisilla koulutuksilla. Kyllä minä pystyn keskustelemaan asioista kouluttamattoman bussikuskinkin kanssa. Jätän vain yksityiskohdat pois. Jokainen vähänkin aikaansa seuraava tietää, mikä on vaikkapa inflaatio.
Ehkäpä ap voisi hieman laajentaa perustietojaan niin voi osallistua monenlaisiin keskusteluihin.
Eihän se "kuilu" välttämättä ap:n syy ole. Oman sisarukseni kanssa tuli vastaava kuilu, kun hän kertoilee juttelussa mm. työpäivästään ammattitermein, jolloin minun on vaikea pysyä mukana. Sama juttu muissakin aiheissa, mukana on vaikea pysyä jos toinen ei edes yritä puhu asioista ymmärrettävin termein. Aikansa jaksaa kysellä selvennystä, kunnes jossain vaiheessa alkaa kuunnella juttuja vain puolella korvalla.
Aika useinhan ihmiset kuuntelee juttuja puolella korvalla vaikka koulutus olisi heillä sama.
Keskustelua vaan vähän vaikea ylläpitää, jos ei keksi aiheeseen mitään kommentoitavaa, kysyttävää tms.
"Keskustelua vaan vähän vaikea ylläpitää, jos ei keksi aiheeseen mitään kommentoitavaa, kysyttävää tms."
Miksi sitä pitäisi ylläpitää jos ei ole mitään kommentoitavaa?
Kiinnostuksen puutteestahan se enemmän kertoo jos ei ole kysyttävää kuin luokkaeroista.
Luokkaerot ovat siis yhä olemassa ja yhtä vaivaannuttaviakin ne ovat vielä, niin kuin ovat aina ennenkin olleet, jos sukuun ilmaantuu ylempi- tai almpiluokkainen. 😂
Kyllä se varmaan on ihan itsetuntokysymys, miten sitä osaa olla ja käyttäytyä sen eri luokkaisen kanssa.