Eläkeläisenä kaupungissa

Palvelukeskukset tarjoavat ohjelmaa ja seuraa. Siellä voi osallistua erilaisiin ryhmiin, luennoille ja tapahtumiin. Suosittelen. 

https://www.hel.fi/fi/sosiaali-ja-terveyspalvelut/senioripalvelut/palve…

Juopottelu on suosituin ajanviete.

Taas? Eivätkö edellisen ketjun vastaukset kelvanneet sinulle? Pah!

Istun yleensä lähipubissa aamupäivän, jonka jälkeen loppupäivä menee kotosalla siemaillessa omatekoista kiljua, katsellessa pornoa ja runkkaillessa

No Oulusta esim. ei viitsi tulla Kamppiin harrastamaan.

Museokortti. 

Miten sä siellä maalla sait ajan kulumaan, jos et kaupungissa mitään keksi?

Kansanopistoilla on ainakin kursseja myös päivisin ja tuntuu olevan vilkkaassa käytössä. On erillaisia hävikki ja ilmaisruokailuja joissa saa maksaa omantunnon mukaan. Siinä voi oppia vaikka jonkun uuden ruuan. Sitten on tietysti museot, iltaisin on runonlausuntaa, kirjallisuuspiiriä. Lukupiirejä löytyy kirjastoista ja kansanopistoiltakin. Eläkeläisille on vaikka minkälaista jumppaa tarjolla ja retkeä lähimetsiin ja kasvitieteelliseen ym. Se on ihan itsestä kiinni.

Jäin eläkkeelle runsas 3 v. sitten ja asun keskikokoisessa kaupungissa. Teen eläkkeellä juuri sitä mitä haaveilin tekeväni työelämässä ollessani rajalliset rahavarani tietenkin huomioon ottaen. Ensinnäkin olen antanut itselleni luvan nukkua aamuisin niin pitkään kuin unta riittää (yöunet 7-9 tuntia) ja illalla valvon myös niin kauan kuin huvittaa, päiväunia en ole ainakaan vielä kaivannut. Herättyäni saatan istua aamupalalla nettiä selaillen parikin tuntia , sitten aamujumpat, pesulle ja silloin usein kello näyttääkin jo puolta päivää, kevyt lounas, 1-1,5 tunnin kävelykenkki ja 2 kertaa viikossa kuntosalitreeniä runsas tunti, ruuan laittoa, kotiaskareita ja lekottelua. Kerran tai joskus parikin kertaa viikossa ystävien kanssa iltapäivällä kahvilassa käyntiä ja silloin tällöin sukulaisten tapailua. En osallistu ainakaan mihinkään mikä edellyttäisi kukon laulun aikaan aamulla heräämistä, liikkeelle lähden mieluiten vasta puolen päivän jälkeen. Perinteisistä ikäihmisille suunnatuista tapahtumista en ole kiinnostunut ja käyn mieluummin tapahtumissa mitkä on suunnattu kaiken ikäisille ihmisille. Jos olisin paremmissa rahavaroissa saattaisin myös silloin tällöin matkustella, mistään eläkeläisten järjestetyistä yhteisreissuista en välitä vaan tekisin mieluummin omatoimireissuja.

Pelailen pörsissä ja käyn tapaamassa rahvasta ruokajonossa. Mukava tuntea olevansa parempaa väkeä ja saa pussillisen ruokaa. Usein siinä on jotain valkoisen miehenkin syötäväksi kelpaavaa ja aina puluille leipää. Lintuja voi ajankulukseen syöttää.