Minkä vuoksi miehet eivät pärjää yksinään?
Naiset ovat aina muina naisina sinkkuna ja nauttivat elämästään ilman miestä, kun taas miehet masentuvat ja syrjäytyvät ja on ihan suru puserossa heti jos ei ole naista jatkuvasti vieressä. Mikä siinä oikein on?
Kommentit (265)
Jaa? Itellä ei ole ongelmaa ollut 20 vuoteen, siis koko aikuisikäni.
Silloin kun ero tapahtuu naisen aloituksesta, niin nainen on jo yleensä työstänyt asiaa pitkään. Yrittänyt parantaa suhdetta ja toivonut että se toimisi paremmin. Surrut asiaa jo ehkä vuosia, ennen kuin tekee lopullisen päätöksen erota. Erovaiheessa on yleensä jo sitten surrut valmiiksi.
Ihan sama tilanne on myös silloin kun mies jättää naisen.
Jätetty osapuoli on yleensä se jolla suruaika alkaa vasta kun päätös erosta on jo tehty.
Kumpikin siis suree ja kärsii, mutta eri aikoina.
Itse olen ollut kummallakin puolella. Surin todella syvästi vuosikausia miestä joka jätti. Toisaalta kun itse myöhemmin jätin erään pitkän suhteen, niin olin miettinyt eroa ainakin 5 v ennen kuin lähdin. Lähtö oli helpompi, mutta surin silti omalla tavallani, mutten yhtä rankasti, enkä yhtä pitkään.
Kummassakin tapauksessa olin kauan sinkkuna jälkeenpäin, sillä olen mieluiten yksin kuin jonkun kanssa josta en ole tarpeeksi kiinnostunut.
Vierailija kirjoitti:
Miehet keskimäärin kiintyvät naisiin enemmän, ja uskallan väittää, että keskimäärin miehen rakkaus on syvempää ja puhtaampaa.
Höpö höpö. Kyllä tuli taas niin paksua puppua jonkun suusta, ettei voi kuin ihmetellä mistä ihmeestä nämä ajatuskompastukset johtuu!?
Itse sinkkuna aina ihmettelin kuinka moni kihloissa tai naimisissa oleva mies yritti iskeä, ihan missä vaan. Jopa ystävienikin miehet, työkaverit, junassa, kapakassa jne, loputtomiin.
Ehkä se oli sitten sitä puhtautta... puhdasta välinpitämättömyyttä puolisostaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehet keskimäärin kiintyvät naisiin enemmän, ja uskallan väittää, että keskimäärin miehen rakkaus on syvempää ja puhtaampaa.
Höpö höpö. Kyllä tuli taas niin paksua puppua jonkun suusta, ettei voi kuin ihmetellä mistä ihmeestä nämä ajatuskompastukset johtuu!?
Itse sinkkuna aina ihmettelin kuinka moni kihloissa tai naimisissa oleva mies yritti iskeä, ihan missä vaan. Jopa ystävienikin miehet, työkaverit, junassa, kapakassa jne, loputtomiin.
Ehkä se oli sitten sitä puhtautta... puhdasta välinpitämättömyyttä puolisostaan.
Oman kokemuksen mukaan nainen on heti eroamassa, kun kaikki ei ole täydellistä. Mies sen sijaan haluaa yrittää korjata suhteen, koska nainen on miehelle ainutlaatuinen ja korvaamaton, eikä vaihdettavissa oleva hyödyke.
Itse olen ja one aina ollut sinkku. Mutta tuskin sinkkuuteni syy on vain ja ainoastaan se, että pärjään yksin, enkä tarvitse kumppania pärjätäkseni.
Mutta kieltämättä kun olen ni.in monta kertaa lukenut avauksia, joissa kirjoittaja kertoo kuinka kumppani on muuttunut vajoamalla taaperoikäsien henkiselle tasolle kykenemättä kantamaan vastuuta tai hoitamatta tavallisimpiakaan kotiaskareita kuin korkeintaan sen jälkeen kun hänet on metatyön tuolksena ohjelmoitu ne tekemään.
Tai sitten kumppaniksi on valikoitunut sellainen joka kuvittelee olevansa erityisen kiltti kun hän kyllä tekee tavanomaiseimpia kotiaskareita mutta muistaa myös korostaa ja alleviivata niiden tekemistä, ikäänkuin ne olisovat suurikin ansio tai meriitti ja tai, jotka jäisivät huomaamatta,ellei hän huomaisi alleviivata ja korostaa niiden tekemistä isoon ääneen.
Huokaus. En syytä ketään kumppaninsa valinnutta mutta sensijaan pitäsikö minun kokea helpotusta ja tyytyväsiyyttä oikeastaan siitä, että olen saanut elää aina sinkkuna?
Yksin eläessäni olen jollain tavoin onnistunut säilyttämään järjestyksen ja siisteyden niin itsäeni kuinympäristöäni kohtaan. Koska niin yleistä tämä vajoaminen taaperoikäsien tasolle parisuhteen kautta vaikuttaa olevan. Ja totta kai aina aivan yllttäen ja ennalta arvaamatta koska ei kai kukaan tai luullakseni ainakin hyvin harva haluaa tällaisen kumppanin kanssa jakaa yhteisne arkensa ja haluta saada hänen kanssa vielä lapsiakin.
Vierailija kirjoitti:
Minä ainakin tarvitsen naiselta läheisyyttä, hellyyttä, kosketusta ja seksiä. Kyllä mä sitten ne kaupassakäynnit, ruuanlaitot, imuroinnit ja pyykinpesut voin hoitaa.
Aikuinen 50+ mies
Niin munkin mies seurustelun alussa lupasi.
Enää en uskaltaisi muuttaa kenenkään kanssa samaan asuntoon, jos tulisi ero.
Vierailija kirjoitti:
En uskaltaisi alkaa seurustelemaan pitkään sinkkuna olleen miehen kanssa, ne on yleensä pihejä eikä saa olla asunnossa mitään tavaroita.
Ja sitten nämä tietyt ammatit. Niissä miehet on tarkkoja kaikesta ja tottuneet huomauttelemaan asioista ja naiset vaihtuvat kuin sukat. Joten vältän tiettyjen ammattien miehiä, niiden kanssa jutellaan vain, jos on pakko ja vain välttämättömät asiat.
Mitä ovat nämä "tietyt ammatit"?
Riippuu miehen luonteesta, jos on pedantti niin pärjää ihan hyvin itsekseen. Siivousinnoton suurpiirteinen mies haluaisi mieluiten kumppanin järjestystä pitämään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä asia on ihan toistepäin.
Kun katsoo tätä palstaa niin sinkkuudesta ruikuttavat ovat aina miehiä. Päivisin näkee kymmeniä aloituksia joissa toistuu sama tarina: olen korkeakoulutettu ja hyväkuntoinen mies, mutta olen vielä 50-vuotiaana neitsyt, koska naiset haluavat vain niitä laatikkoleuka-pornopippeli-miljonäärejä.
Tän palstan miehet ei ole sama kuin kaikki Suomen miehet.
Ei ole niin,mutta äänekkäästi edustavat tiettyä ryhmää miehistä.
Vierailija kirjoitti:
Minä ainakin tarvitsen naiselta läheisyyttä, hellyyttä, kosketusta ja seksiä. Kyllä mä sitten ne kaupassakäynnit, ruuanlaitot, imuroinnit ja pyykinpesut voin hoitaa.
Aikuinen 50+ mies
Eli nainen on sinulle hyötyesine,kuten niin monelle muulle miehelle. Kotityötkin sitten helposti voi sujauttaa naiselle.
Niin monessa miehessä on se vika, että he ajattelevat vain itseään-mitä minä saan,ja miten minä hyödyn,kun taas naiset AINA ajattelevat mitä me ja mitä meille.
Tässä yksi syy,miksi parisuhde nostaa miesten elämänlaatua, mutta huonontaa naisten-miesten itsekeskeisyys ja hyötyajattelu.
Kerropa nyt, hyvä AP, miten esimerkiksi minä en mielestäsi pärjää. Olen mies. Muutahan sinun ei tarvitse tietää, kun kerran omasta mielestäsi tällä perusteella jo tiedät varmuudella, että en pärjää.
Joten kerro nyt yksityiskohtia tavoista, joilla en pärjää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä ainakin tarvitsen naiselta läheisyyttä, hellyyttä, kosketusta ja seksiä. Kyllä mä sitten ne kaupassakäynnit, ruuanlaitot, imuroinnit ja pyykinpesut voin hoitaa.
Aikuinen 50+ mies
Eli nainen on sinulle hyötyesine,kuten niin monelle muulle miehelle. Kotityötkin sitten helposti voi sujauttaa naiselle.
Niin monessa miehessä on se vika, että he ajattelevat vain itseään-mitä minä saan,ja miten minä hyödyn,kun taas naiset AINA ajattelevat mitä me ja mitä meille.
Tässä yksi syy,miksi parisuhde nostaa miesten elämänlaatua, mutta huonontaa naisten-miesten itsekeskeisyys ja hyötyajattelu.
Päivystävä femcel näköjään kärppänä paikalla. Monesko ulinaviesti tänään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä ainakin tarvitsen naiselta läheisyyttä, hellyyttä, kosketusta ja seksiä. Kyllä mä sitten ne kaupassakäynnit, ruuanlaitot, imuroinnit ja pyykinpesut voin hoitaa.
Aikuinen 50+ mies
Eli nainen on sinulle hyötyesine,kuten niin monelle muulle miehelle. Kotityötkin sitten helposti voi sujauttaa naiselle.
Niin monessa miehessä on se vika, että he ajattelevat vain itseään-mitä minä saan,ja miten minä hyödyn,kun taas naiset AINA ajattelevat mitä me ja mitä meille.
Tässä yksi syy,miksi parisuhde nostaa miesten elämänlaatua, mutta huonontaa naisten-miesten itsekeskeisyys ja hyötyajattelu.
Tämä nyt on täyttä paskaa. Asia on juuri päinvastoin. Naiset valitsevat itselleen miehen, josta voivat hyötyä mahdollisimman paljon. Ja jättävät, kun mies lakkaa olemasta heidän silmissään tarpeeksi hyödyllinen, tai löytyy joku parempi.
Vierailija kirjoitti:
Riippuu miehen luonteesta, jos on pedantti niin pärjää ihan hyvin itsekseen. Siivousinnoton suurpiirteinen mies haluaisi mieluiten kumppanin järjestystä pitämään.
Olen siivousinnoton ja suurpiirteinen, enkä missään tapauksessa haluaisi siistimpää naista tai miestä samaan asuntoon riitelemään siivoamisesta. Mielestäni todella ihmeellinen ajatus, että haluaisin.
Vierailija kirjoitti:
Itse olen ollut kummallakin puolella. Surin todella syvästi vuosikausia miestä joka jätti. Toisaalta kun itse myöhemmin jätin erään pitkän suhteen, niin olin miettinyt eroa ainakin 5 v ennen kuin lähdin. Lähtö oli helpompi, mutta surin silti omalla tavallani, mutten yhtä rankasti, enkä yhtä pitkään.
Kummassakin tapauksessa olin kauan sinkkuna jälkeenpäin, sillä olen mieluiten yksin kuin jonkun kanssa josta en ole tarpeeksi kiinnostunut.
Tämä on yleensä se ero, että naiset tarvitsee omaa aikaa eron käsittelyyn ja miehet tarvitsee heti uuden naisen. Ei edes parisuhdetarkoituksessa vaan siihen että näyttävät itselleen ja kavereille että pystyvät ja saavat seksiseuraa halutessaan. Miehet kantaa ne edellisen suhteen ongelmat helpommin uuteen suhteeseen koska eivät osaa tai halua käsitellä eroa ennen kuin siirtyvät seuraavaan.
Vierailija kirjoitti:
En uskaltaisi alkaa seurustelemaan pitkään sinkkuna olleen miehen kanssa, ne on yleensä pihejä eikä saa olla asunnossa mitään tavaroita.
Ja sitten nämä tietyt ammatit. Niissä miehet on tarkkoja kaikesta ja tottuneet huomauttelemaan asioista ja naiset vaihtuvat kuin sukat. Joten vältän tiettyjen ammattien miehiä, niiden kanssa jutellaan vain, jos on pakko ja vain välttämättömät asiat.
Ohis Tänne Av:le on joitain kertoja kirjoittanut mies -luullakseni yksi ja sama mutta voinee heitä olla useampikin. Tuo mies on kertonut kuinka hän ei ole eläessään / noin 40 vuotiaana ollut pidemmässä parisuhteessa kertaakaan. Hän on kertonut, kuinka jossain vaiheessa koki saaneensa tarpeekseen ennakkoluuloista, kuten onko hän mahd. (kaappi)homo vailla kulissia tai uskovainen ja hyväksikäytetty lapsena.... kun hän oli rehellisesti ja avoimesti vastannut kysymykseen aiempien kumppaneiden määrästä. Hän ei syyllitänyt tai väittänyt, että kaikki tai että edes kaikki naiset olisivat olleet näin ennakkoluuloisia / tuomitsevia mutta koki heitä kohdanneensa niin paljon, että harkitsi tulevaisuudessa valehtelevansa tulevasiuudessa "kokemattomuutensa" toiseksi, jotta voisi ohittaa/ jatkaa eteenpäin sujuvammin hänelle vähän kipeästä ja arastakin asiasta. Hän kuitenkin kertoi, ettei lopulta ole halunnut niin tehdä. Miksi?
Koska ketä hän silloin oikein yrittäsi huijata? Mitä se muuttaisi? Ja viellä, jos naiselle olisi suurin ongelma hänessä se, että hän ei olisi eläessään ollut pidemmässä parisuhteessa mutta onnistunut kylllä luomaan ja ylläpitämään muita eritavoin nerkittäviä ihmissuhteita niin naisten kuin miesten kanssa, niin tuskin heitä (miestä ja hänen ikisinkkutensa hyvin negatiivisena/ vastenmieleisenä pitävää naista) muutoinkaan olisi tarkoitettu elämään ja olemaan yhdessä parisuhteessa. - Minusta tuo miehen rehellsiyys ja avoimuus "kokemattomuudestaan" on jotenkin kunnioitettavaa ja arvostettavaa mutta kuten hän kirjoitti, niin varmasti on heitä, jotka eivät halua ikisinkkuna eläneen miehen kanssa parisuhteeseen vain siksi, että kokevat ja ovat vahvassa uskossa, että jos mies olisi oikeasti hyvä, niin kyllä hän olisi ollut varattu kauan aikaa sitten.
Tässä on sulle tyhjentävä vastaus: Mies pärjää paljon paremmin yksin kuin jonkun typerän ja rasittavan naisen kanssa joka yleensä ottaa enempi kuin antaa.
Vierailija kirjoitti:
Riippuu miehen luonteesta, jos on pedantti niin pärjää ihan hyvin itsekseen. Siivousinnoton suurpiirteinen mies haluaisi mieluiten kumppanin järjestystä pitämään.
Onko tietyn (naisen itsensä määrittämän) siisteystason ylläpitäminen omassa kodissa jonkinlainen merkki siitä, että pärjää itsekseen elämässä ja yhteiskunnassa? Kaikkea sitä kuulee :D
Hyvin pärjään, mitä sie lapsrukka houraat. Nytkin yksin istun tässä, pullon änkyrässä, sätkää käärimässä, kun on kunnon känni, niin ei yhtään pänni, antaa mennä kun on mennäkseen....
Miehet pärjäävät yksinään. Keskenkasvuiset mieslapset eivät pärjää. Näitä on kyllä valitettavan paljon.