Mikä käyttöön lastenrattaiden jälkeen?

Meillä lapsi kulki 4-vuotiaaksi asti 2,5 km matkan rattaissa. Sinuna ostaisin käytettynä edullisesti vielä isommat rattaat tulevaksi talveksi...

Vierailija kirjoitti:

Meillä tuossa tilaneessa olisi vaihtoehtona rattaat. 3-vuotias ei päätä meillä sitä, millä hänet viedään päivähoitoon. 

Tällaisia kommentteja tulee oikeasti juuri vain niiltä ihmisiltä, joiden lapset oikeastaan viihtyvät rattaissa. Terveisin toinen, jonka lapsi ei myöskään viihdy rattaissa.

Meillä on vaan yksi auto, jolla minä ajan 20 km matkan aamuöisin töihin. 

Mies vei viime talven 3-vuotiasta energistä (ja ikäisekseen isokokoista) lasta juurikin rattaissa tai pulkalla päiväkotiin, matka on tuo sama 2,5 km. Oli kuulemma melkoisia urheilusuorituksia välillä kun yksi tienpätkä saattoi olla umpihankea ja seuraavalta kaikki lumet aurattu ja hiekoitettukin vielä... Lapsi halusi myös itse kävellä pätkiä, mutta koko matkan kävely tuon ikäisen tahtiin on vie kyllä tuhottomasti aikaa. 

Keväällä ostettiin tuollainen pyöräkärry ja samalla uudistettiin omaa pyöräkantaa, voin suositella! Avasi meille ihan uusia mahdollisuuksia arkeen ja retkeilyyn lapsen kanssa. Lapsi myös viihtyy kärryssä paremmin kuin rattaissa (varmaan kun maisemat vaihtuu tiuhaan). 

Näihin keskusteluihin yleensä aina joku tulee pätemään että heidän lapset ovat kaksivuotiaasta asti kävelleet mennen tullen 5km säällä kuin säällä :D 

Ihan turhaan ihmiset pelkäävät talvella pyöräilyä. Lumipintainen tie ei ole mainittavasti liukas. Jääpintainen on, mutta siitä selviää joko varovaisella ajolla ja maastorenkailla tai nastarenkailla. Nastarenkaat pitävät todella hyvin, niiden kanssa voi vaikka mennä luistinradalle ajamaan rinkiä.

2,5 kilometriä on todella pitkä matka kävellä aamuin ja illoin. Ehdottomasti kannattaa alkaa pyöräillä tai liikkua jollain muulla nopeammalla kulkuvälineellä.

Osta vanhat kaksosrattaat missä ei ole erillisiä istuimia vaan koko istuin on yhtä ja samaa. Siihen mahtuu vaikka 7-vuotias istumaan.

Vierailija kirjoitti:

Ihan turhaan ihmiset pelkäävät talvella pyöräilyä. Lumipintainen tie ei ole mainittavasti liukas. Jääpintainen on, mutta siitä selviää joko varovaisella ajolla ja maastorenkailla tai nastarenkailla. Nastarenkaat pitävät todella hyvin, niiden kanssa voi vaikka mennä luistinradalle ajamaan rinkiä.

2,5 kilometriä on todella pitkä matka kävellä aamuin ja illoin. Ehdottomasti kannattaa alkaa pyöräillä tai liikkua jollain muulla nopeammalla kulkuvälineellä.

Totta. 2, 5 km on pitkä matka pienelle lapselle, ja aikuinenhan jatkaa siitä vielä töihin. Vaikka kävelemisestä pidänkin, aamuisin on harvoin niin ruhtinaallisesti aikaa, että ehtisin ensin kävellä kolmivuotiaan tahdissa pari kilometriä ja sen jälkeen jatkaa toinen mokoma työpaikalle. Voi olla, että hankimme tuon pyöräkärryn ja kunnolliset nastarenkaat pyöriin. Minulla on osteoporoosi, joten olen hieman arka talvipyöräilijä, mutta jos nastat ovat todella noin hyvät, sitä voisi yrittää!

Mä vein tuon ikäistä ja vielä 4-vuotiastakin rattailla hoitoon. Oli tilavat rattaat. Kävellen oli autottomana pakko kulkea eikä ollut aikaa mennä lapsen kävelyvauhtia. Piti muutenkin herätä niin aikaisin. Lapsi ei kyllä aamuisin edes halunnut kävellä vaan istui tyytyväisenä ja unisena topattuna rattaissa. Lähdimme kuitenkin liikkelle kuuden aikaan, että mä ehdin naapurikuntaan menevään linja-autoon jossa opiskelin. Niinä päivinä kun lapsi oli isällään, niin lapsi sai nukkua myöhempään kun isä vei autolla hoitoon. Joskus jos mulla oli myöhäisempi kouluaamu, niin lapsen isän tuli meitä hakemaan ja vietiin lapsi autolla hoitoon. Kotiin päin mennessä lapsi sai kävellä niin paljon kuin jaksoi.

Vierailija kirjoitti:

Mä vein tuon ikäistä ja vielä 4-vuotiastakin rattailla hoitoon. Oli tilavat rattaat. Kävellen oli autottomana pakko kulkea eikä ollut aikaa mennä lapsen kävelyvauhtia. Piti muutenkin herätä niin aikaisin. Lapsi ei kyllä aamuisin edes halunnut kävellä vaan istui tyytyväisenä ja unisena topattuna rattaissa. Lähdimme kuitenkin liikkelle kuuden aikaan, että mä ehdin naapurikuntaan menevään linja-autoon jossa opiskelin. Niinä päivinä kun lapsi oli isällään, niin lapsi sai nukkua myöhempään kun isä vei autolla hoitoon. Joskus jos mulla oli myöhäisempi kouluaamu, niin lapsen isän tuli meitä hakemaan ja vietiin lapsi autolla hoitoon. Kotiin päin mennessä lapsi sai kävellä niin paljon kuin jaksoi.

Tuo on ollut järkevä systeemi. Kyllä omille ja lapsen yöunien pituudelle pitää antaa oma arvonsa! Siinä Hesarinkin jutussa vähän hölmösti kritisoitiin rattaita käyttäviä vanhempia. Kommenteissa koko lihavuusepidemia laitettiin rattaita käyttävien vanhempien niskaan. Helppo kritisoida, jos ei tiedä olosuhteita.