Kipinä ensitapaamisella, miten kuvailisit sitä?
Aina puhutaan että sitä joko on tai ei ole, kertokaa millaisia kokemuksia teillä on? Mulle nimittäin kävi niin että taisin kokea ns kipinän deiteillä ja tunsin että tunne oli molemminpuolinen. Ja kyllä, meillä oli s*ksiä, hyvin kiihkeää ja upeaa sellaista. Lähtiessä mies suuteli pitkään ja sanoi että hän tahtoo nähdä vielä. Siinä kohtaamisessa oli kipinää! 🔥💥 Ja nyt mä odottelen että milloin jälleen kohtaamme, vai kohtaammeko!!!!? Jos ei, niin sitten se kipinä olikin kuviteltua! Tai yksipuolista. Toivon että ei!
Millaisia kokemuksia muilla kipinöinnistä tai sen puutteesta?
Kommentit (49)
No mistä näist nyt tietää ollaanks vai ei. Mie ainakin aattelen että joko tykkää tai ei. Jos ei niin juoskoon😔🖖
Kyllä se on jänyt mieleen. Oli fyysisesti ja henkisesti hyvin vapautunutta ja estotonta, vaikka ei menty sänkyyn. Siinä oli jotakin niin hienoa, etten halunnut enää koskaan kokea samaa. Se kokemus ei ollut toistettavissa kenenkään toisen kanssa.
Olihan se hyvin fyysistä, mutta siinä oli myös voimakas syvällinen henkinen yhteys. Ei sellaista koe kenen tahansa kanssa.
Ei ehtinyt juuri edes ulkonäköä tarkkailla, kun molemmat katseltiin toisiamme silmiin ja valokaari löi välillä koko ajan. Kuulostaa kirjoitettuna suorastaan kornilta ja epäaidolta, mutta juuri sellaistahan se on.
Kyllä pitkässä parisuhteessa saa kipinän halutessaan säilymään jos on syvä henkinen yhteys, näin ainakin meillä <3
Minusta kipinän puute deiteillä on vain neutraalimpi tapa sanoa toiselle, että tämän ulkonäkö ei miellyttänytkään livenä. "En kokenut kanssasi kipinää" tarkoittaa siis oikeasti, että toinen ei ole riitävän kaunis/komea.
Tsemppiä ap:lle. Toivotaan, että herra Kipinä ottaa yhteyttä. Peace and love <3
Minusta paljon hienompaa kuin sänkyyn meneminen on se, jos ekoilla treffeillä on jotakin kaunista, herkkää ja ikimuistoista, joka koskettaa molempia. Sellaiselle voi tulla jo pitkän tähtäimen jatkoakin.
Olen kokenut vuosikymmeniä sitten tuollaista molemminpuolista kipinöintiä ensitapaamisella vain yhden kerran elämässäni. Oli fyysistä vetovoimaa, tulista suutelua, syvälliset jutut henkisesti ja huumoria. Kaikella tavalla natsasi, mutta jänistin enkä alkanut suhteeseen. Emme onneksi menneet sänkyyn.
Tuon jälkeen en halunnut vastaavaa kokeakaan, eli en ole hakeutunut sellaisiin tilanteisiin deittailemaan miehiä. Yhden sellaisen kanssa, jota kohtaan en aluksi tuntenut mitään vetoa, yritin samaa. Se ei sitten toiminut henkisesti ollenkaan, vaikka siihen fyysisseen puoleen syttyikin roihua. Myöhemmin olen oppintu, että se alun vahvakin fyysinen vetovoima voi täysin loppua pitkässä suhteessa, eli en rakentaisi suhdetta vain alkuajan himon varaan.