Oletteko te ollenkaan tietoisia siitä että ihmisenkin sielu on ikuinen?

Vierailija kirjoitti:

Pitäisi ensin jotenkin todistaa, että sellainen on olemassa.

Olet kovin ohut. Mielenkiinnoton. Viileä.

Oletko pahvia?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitäisi ensin jotenkin todistaa, että sellainen on olemassa.

Ateisti hokee että aikaa ei ole vaikka hänelle kädestäpitäien osoitettaisiin kellon liikkuvaa sekuntti-viisaria. Aikaa ei ole hän väittää edelleen.

Oli puhe sielusta. Aika on valonnopeuteen suhteutuva fysiikan ilmiö. Kun kappaleen nopeus lähestyy valonnopeutta, ajan kuluminen kappaleessa hidastuu.

t. Ateisti

kristinuskossa ei uskota uudelleensyntymiseen, monissa idän uskonnoissa kyllä.

Mitä syvemmälle kvanttifysiikkaan perehtyy, sitä enemmän alkaa kyseenalaistaa todellisuuden perimmäistä olemusta.

Mutta uskonasioista ei voi kiistellä, kaikilla on oikeus omiin uskomuksiin ja mielipiteisiin.

Mikä sielu? Tietoisuus on aivosolujen sähkökemiallisia impulsseja. Kun aivot kuolevat, sähkökemialliset impulssit loppuvat ja tietoisuus sammuu. Sitä ei enää ole.

Ja tämä ei millään tavoin vähennä tietoisuuden kauneutta, ainutlaatuisuutta ja arvoa elämän aikana.

"Ihmisen elinpäivät ovat kuin ruoho. Kun tuuli käy hänen ylitseen, häntä ei enää ole eikä hänen asuinsijansa häntä tunne."

Vierailija kirjoitti:

Minä ainakin tiedän, että sieluni on elänyt jo tuhansia vuosia eri ihmisten kehoissa ja joskus esimerkiksi eläimessä, kasvissa tai puussa. Kyllä kasveilla ja puillakin on sielu ja eläimilläkin. Minä muistan joitain elämiä 1800-luvulla. Esimerkiksi olin köyhän ja monilapsisen perheen lapsi Tampereella 1800-luvulla. Vaikka elämä oli köyhää, niin olimme onnellisia. Sitten useampi meistä lapsista sairastui ja kuoli. Minä olin yksi heistä. Olin itse 9-vuotias poika. Sitten olin tylsämielinen renki 1800-luvun lopulla ja kuolin reilut 20-vuotiaana haavasta saatuun haavakuumeeseen ja verenmyrkytykseen. Mutta ainakaan ihmiseksi enää en halua syntyä. Luultavasti siirryn tämän elämän jälkeen ikuiseksi eli siirryn lepotilaan sinne, missä muutkin sielun elävät.

Et ole siis kristitty, ehkä hindu?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitäisi ensin jotenkin todistaa, että sellainen on olemassa.

Ateisti hokee että aikaa ei ole vaikka hänelle kädestäpitäien osoitettaisiin kellon liikkuvaa sekuntti-viisaria. Aikaa ei ole hän väittää edelleen.

Missä ovat ateistit, joiden mielestä aikaa ei ole? Painakoot tähän alapeukun niin saadaan selville montako palstalla on. 

Vierailija kirjoitti:

***** Mitä syvemmälle kvanttifysiikkaan perehtyy, sitä enemmän alkaa kyseenalaistaa todellisuuden perimmäistä olemusta.*****

TÄMÄ. Ottakaa selvää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä ainakin tiedän, että sieluni on elänyt jo tuhansia vuosia eri ihmisten kehoissa ja joskus esimerkiksi eläimessä, kasvissa tai puussa. Kyllä kasveilla ja puillakin on sielu ja eläimilläkin. Minä muistan joitain elämiä 1800-luvulla. Esimerkiksi olin köyhän ja monilapsisen perheen lapsi Tampereella 1800-luvulla. Vaikka elämä oli köyhää, niin olimme onnellisia. Sitten useampi meistä lapsista sairastui ja kuoli. Minä olin yksi heistä. Olin itse 9-vuotias poika. Sitten olin tylsämielinen renki 1800-luvun lopulla ja kuolin reilut 20-vuotiaana haavasta saatuun haavakuumeeseen ja verenmyrkytykseen. Mutta ainakaan ihmiseksi enää en halua syntyä. Luultavasti siirryn tämän elämän jälkeen ikuiseksi eli siirryn lepotilaan sinne, missä muutkin sielun elävät.

Et ole siis kristitty, ehkä hindu?

En niin. Olen muuten vain höperö.

Juu

Vierailija kirjoitti:

Oletko sinä tietoinen että mitään sieluja ei ole olemassakaan? Paitsi venttiileissä. 

Kyllä lattiakaivossakin on sielu.

Lennättekö astraalissa unen aikana. Miltä lähiluonto näyttää sieltä ja aallot.

Vierailija kirjoitti:

Lennättekö astraalissa unen aikana. Miltä lähiluonto näyttää sieltä ja aallot.

Vaarallisia asioita. 

Ihmiset, turvatkaa vain Jeesukseen. Älkää olko missään tekemisissä minkään muiden voimien ja valtojen kanssa.

Kuulkaa raitista ja muuntelematonta Sanaa Raamatusta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lennättekö astraalissa unen aikana. Miltä lähiluonto näyttää sieltä ja aallot.

Vaarallisia asioita. 

Ihmiset, turvatkaa vain Jeesukseen. Älkää olko missään tekemisissä minkään muiden voimien ja valtojen kanssa.

Kuulkaa raitista ja muuntelematonta Sanaa Raamatusta.

Shamaanit tekevät tätä koko ajan ja muut ihmiset. Kuten nukkuessa. Ja ovat täysin kunnossa. Ja kyllä, usein rukous auttaa. Älä demonisoi kaikkea, kaikki eivät ole sinun uskonlahkossasi. Se mikä sopii yhdelle, ei sovi toiselle. Anna muiden elää omaa elämäänsä. Raamattua on muokattu.

Mutta pierun olemassaolosta on todisteita!

Vierailija kirjoitti:

Egomania on sairasta. Miksi ap ajattelee, että juuri hänessä olisi mitään erityistä. 

Raamatun mukaan ihminen on ainoalaatuinen, kuolematon. Jeesukseen uskomalla pääsee hänen luokseen Taivaan kotiin. Kristitttynä uskomme myös ruumiin ylösnousemukseen.

Jeesus on Herra!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitäisi ensin jotenkin todistaa, että sellainen on olemassa.

Ateisti hokee että aikaa ei ole vaikka hänelle kädestäpitäien osoitettaisiin kellon liikkuvaa sekuntti-viisaria. Aikaa ei ole hän väittää edelleen.

Aika ja sielu ovat täysin eri asioita, eikä aikakaan tosiasiallisesti ole sitä, mitä sen voisi ajatella olevan jos sitä yrittää hahmottaa vain sekuntiviisarin avulla.

Mikä on tässä analogiassa sielun vastine sekuntiviisarille?

Ensiksi pitäisi tietää todisteet sielun kuolemattomuuden olemattomuudesta.

Jospa sinä todistaisit ensin että Zeus ei ole olemassa, niin minä käytän samaa metodia todistaakseni että sielua ei ole olemassa.

Voit todistella vaikka lentävän spagettihirviön tai Q:n kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Mikä sielu? Tietoisuus on aivosolujen sähkökemiallisia impulsseja. Kun aivot kuolevat, sähkökemialliset impulssit loppuvat ja tietoisuus sammuu. Sitä ei enää ole.

Ja tämä ei millään tavoin vähennä tietoisuuden kauneutta, ainutlaatuisuutta ja arvoa elämän aikana.

"Ihmisen elinpäivät ovat kuin ruoho. Kun tuuli käy hänen ylitseen, häntä ei enää ole eikä hänen asuinsijansa häntä tunne."

Hyytävältä neukkumanifestilta kuulostaa, ei filosofialta.

Jos katselemme luontoa, niin huomaamme sen olevan täynnä syklisyyttä sekä asteittain muodoissa ja älyssä edistyvää elämää. 

Olisiko luonto kuitenkin niin tyhmä, niin sokea, että se synnyttäisi ihmisen maan päälle täysin sattumanvaraisiin elinoloihin, täysin sattumanvaraisilla ominaisuuksilla varustettuna. Ettei ihmisen ajatuksilla, sanoilla ja teoilla olisi mitään jatkuvuutta, ei minkäänlaisia seurauksia. Missä olisi silloin olemassaolon järki, missä ihmisen kehitys ja kasvu? 

Moni pitää uskontoja lapsellisina, mihin joudun yhtymään, tuomitsen kuitenkin vain kirkolliset instituutiot ja niiden opetukset, en uskovia ihmisiä, en pappejakaan, sillä useimmat heistä ovat aidosti puhdassydämisiä ja vilpittömiä, loputkin vain hetkellisesti eksyneitä. Uskonnot kuitenkin opettavat (buddhalaisuutta lukuunottamatta), ettei ihminen itsessään ole mitään, vain kirkko voi pelastaa ihmisen ja pahat päätyvät kadotukseen. Tämä jos mikä on taikauskoa.

Mutta aivan yhtä hölmö saattaa olla agnostikon materialistinkin oppi. Hän uskoo sokeasti, ettei ole olemassa mitään muuta kuin se, mitä sattuu näkemään, kokemaan ja ymmärtämään nykyisillä asteillaan ja järjellään. Kokeeko hän siis jo saavuttaneensa ihmisluonnon täydellisyyden? Tietävänsä kaiken? 

On kuitenkin ilmestynyt edellisiä täydellistyneempiä olentoja, kuten Jeesus, jotka ovat opettaneet, eivät kuitenkaan käskeneet: luopukaa himoista, luopukaa itsekkyydestä, älkää ahnehtiko vaan eläkää vaatimattomasti, opetelkaa rakastamaan epäitsekkäästi, olkaa myötätuntoisia ja helliä, opetelkaa elämään rauhanomaisesti, opetelkaa antamaan anteeksi, palvelkaa toinen toistanne, etc.

Sanalla sanoen, älkää uskoko ulkoisiin auktoriteetteihin, älkää pelätkö, älkää kieltäkö mitään ennen kuin varmasti tiedätte. Tehkää vain työtä itsenne kanssa, maailman hyväksi. Tulkaa siksi eläväksi ja ikuiseksi rakkaudeksi, josta me teille olemme tulleet kertomaan.

Miksi he niin opettivat, huvikseenko? Vai tulivatko he kertomaan juuri siitä tiestä, joka johtaa ihmisen täydellistymiseen ja sitä myöten ikuisen elämänkin oivaltamiseen?