Lue keskustelun säännöt.
Alkaa vaikuttamaan siltä, että kukaan ei tuu hoitamaan isoisovanhempien hautaa, kun näiden sukulaiset kuolee pois.
Kommentit (36)
Näinhän se kyllä menee, että ihmisen kuollessa surraan ja omaiset usein tarvitsevat paikan surulle. Se on myös kunnioituksen osoitus rakkaalle poismenneelle sukulaiselle. Mutta tulee aika, jolloin omaisia ei enää ole elossa. Silloin hautapaikka on aika laittaa kiertoon. Ei meistä kenestäkään jää ikuista monumenttia tänne. Itse hakuan huolehtia niistä haudoista, joissa on poismenneitä sukulaisia kuten vanhempani, isovanhempani ja eräs vielä vanhempi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Takaan ettei ne valita, eli anna olla.
Sinä olet siis valmis hautamaan omat vanhempasi, puolisosi, sisaruksesi ja lapsesi vaikkapa kaatopaikalle. Okei.
Eihän tuo niin sanonut. Tahallasi ymmärsit väärin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko se edes tarpeen? Elämä on ihmisen parasta aikaa, eikä kuolleita tarvitse kai määräänsä enempää muisteloida, varsinkaan jos ei ole kovin henkilökohtaista muistikuvaa edesmenneestä. Jos ei ole koskaan edes kyseistä henkilöä tavannut.
Kyllä muistella voi. Mutta muisteluun ei tarvita hautapaikkaa.
Voi muistella. Mutta jos ei ole mitään muistikuvaa? Vaikkapa 1700-luvulla kuolleesta esiäidistä.
voi lukea hänestä, jos kiinnostaa ja sitä kautta luoda mielikuvia.
Thoughts and prayers vaan sinunkin surullesi
Mitä sitten? Ei haudanhoito ole mitenkään pakollista kenellekään. Hoida itse jos haluat, mutta ei kenelläkään muulla ole mitään velvollisuutta hoitaa. Itse en ole koskaan edes käynyt isäni haudalla, hänellä kuulemma on sellainen. En tiedä kuka hautaa hoitaa vai hoitaako kukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Näinhän se kyllä menee, että ihmisen kuollessa surraan ja omaiset usein tarvitsevat paikan surulle. Se on myös kunnioituksen osoitus rakkaalle poismenneelle sukulaiselle. Mutta tulee aika, jolloin omaisia ei enää ole elossa. Silloin hautapaikka on aika laittaa kiertoon. Ei meistä kenestäkään jää ikuista monumenttia tänne. Itse hakuan huolehtia niistä haudoista, joissa on poismenneitä sukulaisia kuten vanhempani, isovanhempani ja eräs vielä vanhempi.
Tuohon tarvitaan paksua rahapussia. Ainakin täällä hautapaikka maksoi 100 euroa per 25 vuotta ja se on hyvin kohtuullinen hinta. Siksi en itse ostanut kontolleni toistaiseksi kuin yhden hautapaikan, josta tiesin, että kukaan muu ei varmasti maksa.
Lähipiirissä on näitä haudan hoitaja-uhrautujia. Yksi laittaa aina kausikukat haudoille ja käy kesäisin varmaan vähintään viikottain kastelemassa niitä. Mutta samaan aikaan moittii kun muut sukulaiset ei käy ja hän joutuu. Ei kai voi olettaa että ajellaan satojan kilometrien päästä kastelemassa kukkia..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on ollut rappiolla 1800-luvulla syntyneitten iso-iso vanhempien hauta, kivi sammaloitunut ja kaikenlaista roskaa kasvanut kiven edusta.
Aloin hoitaa heidän hautaansa joitakin vuosia sitten, pesin ja puhdistin kiven, kukat vien keväällä ja käyn kastelemassa, talveksi laita kanervia tai kallunoita, kynttilä vien jouluaattona.
Ei ole suuri työ eikä muutaman eron kasvit taloutta kaada.
Itselle tulee hyvä mieli siitä että jollaintapaa muistaa heitäkin, ovat kuitenkin omaa sukua eikä minuakaan olisi ellei heitäkään olisi.
Meidän seurakunnassamme saa haudan hoidon ostettua vain vuodeksi kerrallaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lähipiirissä on näitä haudan hoitaja-uhrautujia. Yksi laittaa aina kausikukat haudoille ja käy kesäisin varmaan vähintään viikottain kastelemassa niitä. Mutta samaan aikaan moittii kun muut sukulaiset ei käy ja hän joutuu. Ei kai voi olettaa että ajellaan satojan kilometrien päästä kastelemassa kukkia..
Meiltä myös löytyy tällainen. Sitten kuitenkaan elävistä läheisistä ei välitetä yhtään, ei kiinnosta.
Jossain vaiheessa on aika luopua.
Vierailija kirjoitti:
Mitä sitten? Ei haudanhoito ole mitenkään pakollista kenellekään. Hoida itse jos haluat, mutta ei kenelläkään muulla ole mitään velvollisuutta hoitaa. Itse en ole koskaan edes käynyt isäni haudalla, hänellä kuulemma on sellainen. En tiedä kuka hautaa hoitaa vai hoitaako kukaan.
Sinua ei siis yhtään kiinnosta oman isäsi haudan hoito? Ymmärrän että kaukaisten sukulaisten haudat ei kiinnosta mutta lähisukulaisten luulisi kiinnostavan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä on ollut rappiolla 1800-luvulla syntyneitten iso-iso vanhempien hauta, kivi sammaloitunut ja kaikenlaista roskaa kasvanut kiven edusta.
Aloin hoitaa heidän hautaansa joitakin vuosia sitten, pesin ja puhdistin kiven, kukat vien keväällä ja käyn kastelemassa, talveksi laita kanervia tai kallunoita, kynttilä vien jouluaattona.
Ei ole suuri työ eikä muutaman eron kasvit taloutta kaada.
Itselle tulee hyvä mieli siitä että jollaintapaa muistaa heitäkin, ovat kuitenkin omaa sukua eikä minuakaan olisi ellei heitäkään olisi.
Tuo onnistuu hyvin, jos asuu suht lähellä hautoja. Omat isovanhemmat ym. on haudattu toiselle puolelle Suomea, mihin ei enää muita siteitä ole. Ei siellä pysty käymään kukkia kastelemassa.
Vierailija kirjoitti:
Onko se edes tarpeen? Elämä on ihmisen parasta aikaa, eikä kuolleita tarvitse kai määräänsä enempää muisteloida, varsinkaan jos ei ole kovin henkilökohtaista muistikuvaa edesmenneestä. Jos ei ole koskaan edes kyseistä henkilöä tavannut.
Et ole koskaan kuullut hautausmaakulttuurista?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä muistella voi. Mutta muisteluun ei tarvita hautapaikkaa.
Voi muistella. Mutta jos ei ole mitään muistikuvaa? Vaikkapa 1700-luvulla kuolleesta esiäidistä.
voi lukea hänestä, jos kiinnostaa ja sitä kautta luoda mielikuvia.
Mistä voi lukea?
Vierailija kirjoitti:
Näin käy kun suku sammuu. Ei minunkaan hautaan kukaan hoida, aion ottaa polttohautauksen ja tuhkien sirottelun.
Miten sinä kuolleena tulet ottamaan yhtään mitään?
Voi muistella. Mutta jos ei ole mitään muistikuvaa? Vaikkapa 1700-luvulla kuolleesta esiäidistä.