Tiedäthän että neurologiset tutkimukset eivät kuulu psykiatriaan, koska kyseessä on neurologinen juttu
Harmittaa ettei mua nuorena ohjeistettu ja annettu mulle kuuluvia apuja. Nämä kun ei ole mitään "psykoottisia" tiloja, eikä niitä pidä sellaisiksi tulkita.
Äitikin ns häpesi ja sanoi lääkärin todenneen yliherkäksi. Ja sitäkin se häpesi.
Voi voi kun niitä lapsia ei voi valita.
Toivottavasti vaaditte oikeita settejä itsellenne ja lapsille. Älkää suostuko ihan kaikkeen. Neurotutkimukset ensisijaisesti, vaikka viekin aikaa ja vaivaa. Suuri sijoitus ihmiselämälle.
Ja juu, kyllä niillä soteilla on rahaa. Pidätte oikeuksistanne kiinni.
Eipä muuta.
Kommentit (17)
Vierailija kirjoitti:
Miksi kertoisin.
Koska olen uhri eräässä asiassa.
Miksi teit aloituksen, kun et avaa tilannetta yhtään? Ymmärräthän, ettei tässä ole aineksia keskusteluun. Kerro lisää, jos haluat muiden osallistuvan aloitukseesi.
Miten se että olet uhri liittyy millään tavalla minun asioihini?
Vierailija kirjoitti:
Miten se että olet uhri liittyy millään tavalla minun asioihini?
Kuulostaa siltä kuin kertoisit minun asioitani, hieman eri tavalla. Minulla on poikkeavia neurologisia löydöksiä ja nuorena vaan hörhöiltiin ja esitettiin insesti-epäilyksiä.
Usein sairaala-alueilla on neuropsykiatria, eli samassa kaikki. Mikä on vähän kummallista. Jos pitäisi tutkia kohtauksia, neurologi olisi järkevä.
Ihan ok aloitus. Osallistuminen on itsestä kiinni.
Tiedän, vielä kun joku kertois saman asian psykiatreille.
Psykiatria ja neurologia eroavat toisistaan kuin päivä ja yö.
En pidä todennäköisenä, että on kyse neurologisesta häiriöstä, mutta aloituksesi oli kiinnostava. T. Se ns. uhri
Tiesitkö itse ap että neurologia ja psykiatria erikoisaloina irtautuivat toisistaan vasta suht hiljattain ja siihen on ihan oikeita syitä, miksi olivat pitkään samaa tieteenalaa.
Aivotoiminta on pohja ihmisen psyykelle ja psyykkinen tila väistämättä vaikuttaa kognitiiviseen suoriutumiseen ja kokemukseen maailmasta. En nyt tiedä, mitä asiasi tarkemmin koskee, mutta hyvin usein niin neurologisten kuin psyykkisten tilojen/sairauksien oirekuvat voivat olla neuropsykologisia tai neuropsykiatrisia pikemminkin kuin puhtaasti vain neurologisia tai psykiatrisia.
Kognitiisbehavioraalista settiä. Joku syväanalyysi ei sopisi. Nähty on miten joku juttu jota jauhaa 20 vuotta, ei oikein edistä hyvinvointia.
Monikohan terapiassa juoksija lyö päätään seinään, kun juurisyy on joku piilevä neuro-ongelma?
Ei tarvitsekaan uskoa. Random somebody.
Vierailija kirjoitti:
Usein sairaala-alueilla on neuropsykiatria, eli samassa kaikki. Mikä on vähän kummallista. Jos pitäisi tutkia kohtauksia, neurologi olisi järkevä.
Mikäs rooli sitten on neuropsykologilla ?
Oletko koskaan miettinyt, jos kyse olisi sittenkin psykologisista ongelmista?
Mikä sinulla on? Epilepsia?