Millaista ihmistä ei hetkauta yhtään jos jotain hirveää tapahtuu ja se on uutisissa.
Suurinosa ihmisistä on järkyttyneitä, mutta entäs ne joita ei asia liikuta yhtään? Pidätkö outona?
Kommentit (64)
No dont toch me there this my nono place
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sodassa nämä ääripäät erottuu selvästi. Jotkut kykenevät taisteluun, vaikka vihollinen tulee kohti, toiset taas tärisee maassa maaten, itku kurkussa ja kuset housussa, äitiä huutaen. Kummanlaisia haluaisitte etulinjaan, kun naapuri tulee rajan yli?
Kummanlaiset aloittavat sodat ja muut kauheudet?
Ne jotka vetävät överiksi tunnekuohujensa kanssa.
Empaattiset ihmiset eivät aloita sotia. Tunteelliset sen sijaan voivat aloittaa, jos eivät ole empaattisia.
Aloituksen kysymykseen oikea vastaus on: Kyyninen.
Itse olen viime vuosina kyynistynyt "katastrofiuutisille", koska kaiken maailman pikkujulkkisten lemmikkieläinten kuolematkin uutisoidaan "järkyttävinä maailmankatastrofeina".
No mua järkyttää (suututtaa) eläinrääkkäystspaukset, mutta muuten en pahemmin jaksa järkyttyä uutisista. Suhtaudun aika pragmaattisesti asioihin ja en ole koskaan jaksanut järkyttyä jostain ihmisten kuolemista, oli sitten rahallisia tai tsoatuemaisia, lapsia tai aikuisia. Lähinnä pidän surullisena sitä, että ihmiset eivät ole oppineet historiasta mitään vaan toistavat samoja virheitä.
Maailma olisi parempi paikka, jos olisi enemmän ihmisiä, jotka eivät kykene sammuttamaan tunteitaan. Tunteiden hallinta siinä määrin, etteivät häiritse normaalia elämää on eri asia.
Media on täynnä kuolemaa ja väkivaltaa. Jos jokaisen kohdalla alkaisi hetkauttaa niin elämässä ei muuta ei olisikaan. Itselleni Gaudreaun veljesten kuolema oli suuri järkytyksen aihe kun taas normaalisti jonkun ulkopuolisen kuolema ei tunnu missään.
Ettekö tosiaan tunne yhtään mitään, kun luette kauheita uutisia?
Vierailija kirjoitti:
No esim minulla ei kauheasti tunnut jonkun julkkiksen/tuntemattoman kuolema kun olen haudannut neljä läheistä parin vuoden sisään. Olenko outo?
Näin minäkin asian koen. Vaimo ja tytär kuollut parin vuoden aikana enkä oikeastaan tunne enää mitään. Sitä en viitsi oikeassa elämässä kertoa mutta kävi kenelle tahansa ulkopuoliselle tai itselleni mitä tahansa niin en välitä.
No tässä ketjussa ap pääsitkin sukeltamaan heidän mielenmaisemaansa. Kyllä ihminen on jotenkin rikki ellei tunnu missään karmeat uutiset. Olkoonkin niitä kuinka paljon hyvänsä. Kyllä esim. nuoreen ihmiseen kohdistuva henkirikos ja siihen liittyvä nuoren elämän päättyminen ja läheisten tuska pitäisi liikauttaa jollain tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Ettekö tosiaan tunne yhtään mitään, kun luette kauheita uutisia?
En edes lue, koska minun oma henkilökohtainen mielenterveyteni on minulle tärkeä.
Empaattinen ihminen joka ei dissosioi uutisen nähtyään (ainakaan voimakkaasti) reagoi kyllä jollain tasolla
Minua ei hetkauta. Totta kai se on kauheaa jos joku tapetaan tai kuolee onnettomuudessa mutta en minä tuntemattomien ihmisten asioista ole kiinnostunut. Lapsiin kohdistuvat väkivallanteot saavat kyllä miettimään ihmisten sairasta julmuutta mutta en minä niitäkään sen enempää mieti.
Välillä hetkauttaa ja välillä ei. Hirveitä uutisia on mediassa joka päivä. Tämän päivän ikävät uutiset kyllä hetkautti, nuori ihminen taas täysin turhaan menetti henkensä puolisonsa toimesta.
Ei hetkauta tuntemattomien ihmisten elämä. Esim. tämä tapaus Puhakka, en seuraa lätkää niin ei ollut entuudestaan tuttu henkilö minulle.
Jos joku henkirikos tapahtuisi vaikka naapurissani voisi fiilis olla eri vaikka naapuritkin kuuluvat kategoriaan "ei erityisemmin kiinnosta".
Joitakin vuosia sitten kaverini sisko tapettiin niin tottakai sellainen järkyttää koska itsekin kyseisen ihmisen tunsin etäisesti.
Vierailija kirjoitti:
No tässä ketjussa ap pääsitkin sukeltamaan heidän mielenmaisemaansa. Kyllä ihminen on jotenkin rikki ellei tunnu missään karmeat uutiset. Olkoonkin niitä kuinka paljon hyvänsä. Kyllä esim. nuoreen ihmiseen kohdistuva henkirikos ja siihen liittyvä nuoren elämän päättyminen ja läheisten tuska pitäisi liikauttaa jollain tavalla.
Miksi? Jos minulla ei ole kyseiseen henkilöön mitään suhdetta (sukulaisuus, ystävyys), niin miksi sen pitäisi koskettaa jotenkin? Ihmisiä kuolee (ja syntyy) joka päivä ja kaikki me kuollaan aikanaan.
Vierailija kirjoitti:
Ettekö tosiaan tunne yhtään mitään, kun luette kauheita uutisia?
En oikeastaan. Ei liity minuun, en voi vaikuttaa asiaan, en hyödy tästä. Et kai sinä joka uutiseen ja mainokseenkaan reagoi...
On vähän muutakin tekemistä elämässä kuin järkyttyminen asioista, joihin ei voi vaikuttaa.
Mielestäni enemmän sekaisin ovat nämä jotka jatkuvasti palaavat esim. Estonia-tragediaan ja itkeä märehtivät sitä palstalla. Samat tyypit jää saikulle kun jossain on lapsi kuollut. No mitä sille enää voi tehdä? Ei se itkeminen muuta asioita miksikään. Ilmeisesti vaan jokin osa väestöstä saa nautintoa siitä, että saa itkeä mäyröttää muiden kohtaloita, kun omassa elämässä ei ole riittävästi draamaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ettekö tosiaan tunne yhtään mitään, kun luette kauheita uutisia?
En oikeastaan. Ei liity minuun, en voi vaikuttaa asiaan, en hyödy tästä. Et kai sinä joka uutiseen ja mainokseenkaan reagoi...
En reagoi joka uutiseen/mainokseen. Mutta jos on esim. väkivaltaa sisältävä uutinen, tunnen jonkinlaisen piston sydämessä, yleensä enemmän. Joku koskelan teinimurha tai valkeakosken tapaus sitten taas jäi pidemmäksikin aikaa pyörimään. Enkä ole edes yhtään herkkä ihminen.
No esim minulla ei kauheasti tunnut jonkun julkkiksen/tuntemattoman kuolema kun olen haudannut neljä läheistä parin vuoden sisään. Olenko outo?