Säälivätkö lääkärit ja sosiaalityöntekijät asiakkaitaan?
Kommentit (89)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sääli ja liika asian/ihmisen tilanteen omaksi ottaminen varmaan haittaisi työssäjaksamista ja myös sekoittaisi rooleja.
Kuitenkin joihinkin asiakkaisiin työssä kuin työssä syntyy erilaisia suhteita kuin toisiin. Itselläni on se, että olen saanut monesti superhyvää hoitoa, kun minua pidetään niin kivana, ei varmaan sinänsä siksi, että tilanteessani olisi mitään niin erityistä. Asiat on huonosti, mutta monella vielä huonommin.
Sama. Olin joskus pitkään sairaalassa ja minua leikattiin useita kertoja. Olin kai aika kiva potilas, kun sängyn viereen tuli väkeä tsemppaamaan ylilääkäristä alkaen.
Hyvät tyypit saa aina hyvää hoitoa.
Näin on. Ja takakireät vaatijat eivät, koska 1. Eivät olisi kuitenkaan tyytyväisiä 2. Työskentely heidän kanssaan ei ole nautinto.
Vierailija kirjoitti:
Kaverini on sosiaalityöntekijä ja kertoi, että ei koe mitään empatiaa asiakkaitaan kohtaan. Ei ajattele heitä samanlaisina ihmisiä kuin mitä me muut olemme. Vertasi itseään putkiasentajaan, että eihän hänkään koe empatiaa putkistoa kohtaan vaan hoitaa työnsä silti hyvin.
Onpas putkiaivoinen näkemys. Itse sosiaalityöntekijänä koen ratkovani ihmisten ongelmia, enkä pelkkiä ongelmia. Onnistumisen kokemukset itselleni tulee juuri siitä, kun saan autettua ihmisiä. Työhön kuuluu myös huonona puolena ne surut. Voi tietysti olla, että kaverisi on leipääntynyt työhönsä.
Vierailija kirjoitti:
Eipä ole alalle sopiva,jos itseensä ottaa.
Minusta olivat yökaverit sanoneet esihenkilölle, että minä en välitä asiakkaista. Totta se onkin - teen työt hyvin, mutta toisen tunnetila ei voi siirtyä minuun. Nämä työkaverit ovat sittemmin itkeneet useaan otteeseen, minä en kertaakaan. He silmin nähden kuomittuvat työstä, minä taas en.
En sääli, mutta tunnen empatiaa joitain asiakkaita ja heidän tilanteitaan kohtaan. Ihan kuin kenelle tahansa ihmiselle jolla on hankalaa elämässään. -sossu
Vierailija kirjoitti:
Säälivät, vihaavat, kadehtivat. Ja kuvittelevat tietysti olevansa heidän yläpuolellaan, siihenhän se perustuu että yksi on kohde ja toinen saa rahat
Nunnatkin sanovat, että ovat ihmisiä, eivätkä mitään pyhimyksiä. Ihmiset ovat menneet vikaan, kun ovat asettaneet ihmisen toisen yläpuolelle
Suurempi virhe on asetta itse muuten yläpuolelle.
Lääkärini ei tunteile suuntaani, mutta saan superhyvää ja sinänsä empaattista hoitoa. Toivottavasti lääkäri on yhtä tyytyväinen tilanteeseen kuin minäkin.
Onhan lääkäreissä ja sairauksissa eroja. Jonkun luona käydään vain kääntymässä, toisen käsissä on pitkäkestoisesti henkesi. Tuossa jälkimmäisessä tilanteessa on huojennus, kun lääkäri oma-aloitteisesti antaa puhelinnumeronsa/sähköpostinsa ja sanoo, että voi olla yhteydessä koska vaan on sekllainen tilanne, että tarvitsee.
Minulla on sosiaalinen fobia, ilmankos hoitoa on hankala saada.
Eiköhän se oma palkkapussi ole se tärkein vaikuttava tekijä...
Miksi pitäisi sääliä oman elämänsä pilanneita sossutukien varassa eläviä kuselta haisevia juoppoja?
Vierailija kirjoitti:
Miksi pitäisi sääliä oman elämänsä pilanneita sossutukien varassa eläviä kuselta haisevia juoppoja?
Läheskään kaikki asiakkaat eivät ole tuollaisia ja onhan tuo nyt aika surkeaa, että on sairastunut tappavaksi etenevään tautiin ja matkalla sotkee oman elämänsä ja sivussa lukuisten muiden eikä ole saanut hoitoa tai hoito auttanut.
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän se oma palkkapussi ole se tärkein vaikuttava tekijä...
Siinä on pitkä ja uuvuttava työura edessä jos pelkkä palkkapussi motivoi. Noh, kukin tyylillään.
Vierailija kirjoitti:
Miksi pitäisi sääliä oman elämänsä pilanneita sossutukien varassa eläviä kuselta haisevia juoppoja?
Miksi sinuakaan pitäisi sääliä jos halvaannut ja paskot vaippoihisi?
Minua ainakin taidetaan sääliä, koska minusta luullaan asioita, jotka eivät ole totta
Vierailija kirjoitti:
Minua ainakin taidetaan sääliä, koska minusta luullaan asioita, jotka eivät ole totta
Kuten?
Ajattelen potilasta lähinnä matemaattisena ongelmana minkä haluan ratkaista. Harmittaahan se, jos epäonnistun ja silloin koen sääliä. Itsesääliä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua ainakin taidetaan sääliä, koska minusta luullaan asioita, jotka eivät ole totta
Kuten?
Insesti
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä ainakin säälin asiakkaitani, vaikka olen vain bussikuski.
Ai siitä, että heillä ei ehkä ole omaa autoa? Vai jokaisen kohdalla jostain eri asiasta, oli se sitten paha haju, risaiset vaatteet, muodin eikä sään mukaan pukeutuminen, silmälasit tms ulkoinen sen hetkinen asia?
Juuri siitä. Ei voi kovin hyvin mennä ihmisellä, joka joutuu bussilla kulkemaan.
Vierailija kirjoitti:
En sääli, mutta tunnen empatiaa joitain asiakkaita ja heidän tilanteitaan kohtaan. Ihan kuin kenelle tahansa ihmiselle jolla on hankalaa elämässään. -sossu
Paino sanalla joitain. Sen sijaan rääkyvät, uhkailevat tai solvaavat asiakkaat herättävät lähinnä inhoa. Joskus joutuu psyykkaamaan itseään päiviä, että kestää tavata erityisen vastenmielisiä asiakkaita.
Vierailija kirjoitti:
Minulla on sosiaalinen fobia, ilmankos hoitoa on hankala saada. Sosiaalinen fobia ja asperger, jos tarkkoja ollaan. Lukeudun tod. näk. hankaliin ja takakireisiin. Kerrankin oli keuhkokuume, mutta en millään meinannut päästä lääkäriin. Onneksi kaverini jeesasi. Ilman kaveriani tuskin näpyttelisin tätäkään viestiä.
Eivät. Moni on psykopaattitilassa. Ja alkoholi elämässä tai kovat arvot. Mutta lääkärit auttavat, jos on tarpeeksi millä maksaa se. Sossu ei päätä tukia ihmisille, vaan ministeriö ja politiikka, persukansalaisten vaatimukset.