Lue keskustelun säännöt.
Susi & Ihminen, toimiiko yhteiselo ja miten se ratkaistaan?
12.10.2024 |
Tätä jäin pohtimaan viimeaikaisen hyvin aktiivisen ja jopa uhkakuvilla maalailevan susi uutisoinnin takia, joka tietysti myy kuin häkä. Myös esimerkiksi metsästäjäliitto esitti taannoin, että susi täytyisi saada taas pelkäämään ihmistä ja koiraa.
En kiellä, etteikö joskus yksittäinen, aivan liian uteliaaksi käynyt susiyksilö voisi olla taajama olosuhteissa jo jonkinasteinen uhkakin ja siksi syytä siirtää erämaahan, mutta miksi se tulisi tappaa? Tämä kun näyttää olevan ainoa ratkaisutapamme, meidän, lajien kuninkaan. Ei myöskään sovi unohtaa, että 90-99% susien lähetymisistä johtuu siitä, että me talutamme narun päässä suden sukulaista.
Kotieläimiämme suojaamaan taas on jo vuosituhansia sitten kehittynyt ratkaisu, laumanvartija koirat, joten valitus susien syömistä lampaista voidaan lopettaa, jos vain tahtotilaa suojata rakkaat kotieläimet löytyy riittävästi. Metsästää taas voitaisiin ilman koiriakin, joskin se vaatisi metsästäjiltä nykyistä enemmän astumista fyysisesti luonnonhelmaan, eikä kävisi yhtä helposti.
Yleisesti ottaen, miksi sudet tulisi opettaa pelkäämään ihmistä? Onko luonnon kirjoihin määritelty, että muiden eläinten, varsinkin petoeläinten, täytyy pelätä ihmistä? Kuka niin on päättänyt?
Vai onko oikeastaan kyse siitä, että me itse pelkäämme eläimiä, varsinkin petoeläimiä tai koemme ne uhkaksi omille eduillemme ja siksi haluamme, että myös ne pelkäisivät meitä?
Mutta onko pelko koskaan rationaalinen vaikutin asioiden järkevälle ratkaisulle?
Kuinka koira olisi koskaan jalostunut, jos sudet olisivat aina pelänneet ihmistä henkensä edestä?
Entä osaisiko luonto itse saavuttaa sopivimman tasapainotilan, jos ihminen ei jatkuvasti häiritsisi tätä järjestystä (susien näkökulmasta esimerkiksi aihauttamalla valtaisan peurakannnan etelä- ja länsi-suomeen ja taas paikallisesti metsästämällä hirvet lähes olemattomiin)?
Näyttäisikin siis siltä, että me ihmiset tahdomme tappaa kaiken, joka meitä pelottaa. Mutta samalla unohdamme, emme ollenkaan näytä muistavan omaa petomaisuuttamme, sillä päivittäin me itse tapamme autoillamme, ruohonleikkureillamme ja muuten vain elämäntavallamme eläimiä tuhatmäärin, onhan tienpientareet usein kuin eläinten pienoishautausmaita. Samoin meiltä näyttää unohtuvan, että toimestamme ylläpidetään järjestelmällisiä eläinten keskitysleirejä, eikä tämäkään asia näytä mieltämme liikauttavan.
Jos katsellaan maailmaa rehellisesti, tilastojen ja totuuden valossa, niin kenen täällä on syytä pelätä? Mutta onko luonto alunperin asian tarkoittanut niin, onko meidät luotu pelkäämään toisiamme?
Olisiko ihmiskunnan syytä hoidattaa pois petopelkonsa ja huomioida, ettei sitä myöskään ylläpidettäisi enää esimerkiksi lasten satujen avulla? Olisiko meidän myös syytä antaa riittävästi elintilaa muillekin lajeille eikä pyrkiä valtaamaan kaikkea elintilaa itsellemme? Olisiko meidän syytä olla puuttumatta liikaa luonnon luonnolliseen järjestykseen? Olisiko meidän syytä rakentaa uusi ja terveempi suhde eläinmaailmaan?
Kommentit (48)
Onhan tässä ihmisilläkin peiliin katsomisen paikka. Ollaanko hoidettu luontosuhdetta aina kovinkaan fiksusti. Ja eikö muualla länsimaissa häirikköeläimet usein siirretä eikä tapeta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pelko ainakin on kaikkein typerin motiivi joilla asioihin voidaan reagoida. On vanha sanonta että pelko sumentaa järjen.
Minä antaisin ainakin metsästysseuroille luvan ympärivuotiseen suden metsästykseen. Lisäksi määrittelisin tilauspalvelun jolla ko seuroilta voi maksua vastaan pyytää "poistamaan" sudet tietyltä alueelta.
Hyvin ap hoksasit ne jaloissa kulkevat piskithän yleensä susia houkuttaa eikä ihminen itse. Ei susi ole ihmiselle kummoinen uhka kuin poikkeustapauksissa.
Vierailija kirjoitti:
Minä antaisin ainakin metsästysseuroille luvan ympärivuotiseen suden metsästykseen. Lisäksi määrittelisin tilauspalvelun jolla ko seuroilta voi maksua vastaan pyytää "poistamaan" sudet tietyltä alueelta.
Pelkosi takia vai miksi? Eikö mielestäsi susilla ole oikeutta elää siinä missä ihmiselläkin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomessa kuoli vuonna 2023 noin 62 ihmistä tapon ja murhan uhreina.
Susi tappoi samana vuonna 0 ihmistä.
Että odotellaan nyt vain rauhassa kunnes hukka hyökkää perimään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos villieläimille on riittävästi koskematonta luontoa ja riistaa, ne eivät muodostu uhkaksi ihmisille. Olisiko luonnonsuojelualueita syytä laajentaa merkittävästi ja rajoittaa metsästystä, ainakin alueittain?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Että odotellaan nyt vain rauhassa kunnes hukka hyökkää perimään.
Ja sitten onkin vallalla "oikeutettu" susien lynkkausmieliala? Onhan susi vihdoin osoittanut olevansa se satujen iso ja paha susi.
Totta kai suurpetojen kanssa voi sattua ihmisvahinkojakin, mutta ne ovat silti harvinaisia, eikä niiden merkitystä tulisi korostaa liioitellusti, vaikka yksittäistapauksia voikin joskus sattua.
Ihminen on niin pahanmakuinen, että ei juuri eläimet syödäkseen ainakaan heitä pyydystä. Korkeintaan joku valas tai jättihai voi nielaista kokonaisena ihmisen. Jos vain on vaihtoehtoja, niin tuskin syövät koiriakaan vaan ne ovat tietysti ärsyttäviä, kun haukkuvat.
Lammas taas on herkkua pedoille, ja susi tappaa apajalle päästyään niitä enemmän kuin jaksaa syödä. Jos aitaus on kunnossa, susi ei niitä pääse tappamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suomessa kuoli vuonna 2023 noin 62 ihmistä tapon ja murhan uhreina.
Susi tappoi samana vuonna 0 ihmistä.
Ja samana vuonna tieliikenteessä kuoli +100 ihmistä ja loukkaantui 2000 ihmistä.
Nämä ovat niitä ihmisen aiheuttamia realiteetteja. Silti en minäkään ihmistä pidä pahana, miksi sitten pitäisin susia, jotka aiheuttavat vielä paljon vähemmän vahinkoa.
Vierailija kirjoitti:
Ihminen on niin pahanmakuinen, että ei juuri eläimet syödäkseen ainakaan heitä pyydystä. Korkeintaan joku valas tai jättihai voi nielaista kokonaisena ihmisen. Jos vain on vaihtoehtoja, niin tuskin syövät koiriakaan vaan ne ovat tietysti ärsyttäviä, kun haukkuvat.
Lammas taas on herkkua pedoille, ja susi tappaa apajalle päästyään niitä enemmän kuin jaksaa syödä. Jos aitaus on kunnossa, susi ei niitä pääse tappamaan.
Näin ilmeisesti on. Ihmisen haju ja maku ei miellytä petoja, vaikka ehkä nälkäkuoleman partaalla syövätkin tai jokin poikkeusyksilö.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihminen imee "äidinmaidosta" pelkonsa petoja kohtaan kun saduissa ja joskus elokuvissakin pelotellaan susilla ja muilla otuksilla.
Hyvin typerää olla aina ehdottamassa niitä laumanvartijakoiria ratkaisuksi kotieläinten suojaksi. Niitä pitäisi olla useita, yksi tai kaksi ei välttämättä riitä, varsinkaan jos susia on monta. Joskus sen laumanvartijakoirankin on saatava levätä, ei se voi olla vahdissa 24/7.
Suurin este laumanvartijoiden laajamittaiselle käytölle on Suomen lainsäädäntö koskien jokaisenoikeuksia. Ihmiset liikkuvat kovin huolettomasti esimerkiksi laitumilla. Mitä tehokkaampi laumanvartijarotu, sitä suurempi riski myös vieraisiin ihmisiin kohdistuviin hyökkäyksiin. Sitäkö nämä ehdottajat haluavat?
Vierailija kirjoitti:
Että odotellaan nyt vain rauhassa kunnes hukka hyökkää perimään.
Mitä siitä vaikka lapsen tappaisivat, uusia lapsia saa tehtyä, näin kertoi yksi suojelia.
Petoaidan yli voi hypätä ja alta kaivautua, ja näin myös tapahtuu. Sitten puhutaankin melkoisista kustannuksista, jos nämäkin pitää pystyä estämään.
Siinä vaiheessa kun susi raatelee ensimmäisen ihmisen Suomessa, näitä havaitsematta jääviä kustannuksia on jo niin paljon, että pelko ei ole ensimmäinen motiivi susivihaan. Eivät ihmiset ole rakentaneet elämäänsä voidakseen seuraavaksi muuttaa häkkiin lapsineen ja eläimineen. Jotenkin veikkaan, että siinä vaiheessa yleisö alkaa valittaa, miten maaseutu on pilattu rumilla aidanhökötyksillä.
Kolmesti on suden kanssa kohdattu, kerran koulumatkalla lapsena, Lapseen se jätti jonkunlainen pelon vaikka hukka ei mitenkään uhitellut vaan vilkaisi tuimasti. Toisen kerran kuusen alla nukkuva säikähti suksien suhinaa niin että pomppimalla pakeni. Kolmas kerta tavattiin mustikka metsässä, mutta kyllä se siitä lakosi kun soitin sille huuliharppua mitä pidän mukanani mukamas peloitteena. Jos olisi ollut koira mukana, tuskin kohtaaminen olisi ollut rauhallinen.
Jonkun Aggron maalaisjuntin ölinät eivät paljon kiinnosta. Afrikassakin heimojen miehet tuijottavat verenhimoisesti apinoita ja haaveilevat niiden listimisestä. En naisena tule tätä varmaan koskaan ymmärtämään
Vartijakoira on hyvä idea. Koirat eivät ole yhtä sadistisia ja pahoja kuin ihmiset, joten tuollaiset tehtävät sopivat niille
Hyviä pointteja, ainakaan susi viha tai pelko ei perustu realiteetteihin, vaikkei susi tietty täysin harmiton kesykoirakaan ole.