Lue keskustelun säännöt.
Mietittekö te lapsettomat koskaan, että melkein aikuinen lapsi on helppo?
11.10.2024 |
Eli lapsi kasvaa? Eli aina hänestä ei ole vain vaivaa vaan etenkin isoa hänestä on paljon iloa.
Kommentit (111)
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan miettinyt. En osaa ajatella, että tänne lampsisi jokin nuori aikuinen jääkaapille sunnuntaisin. En tiedä mitä iloa siitä olisi.
Tsiisus, kun tuo ajatus sai minulla valtavan onnen läikähdyksen tunteen rinnassa. Mutta minulla onkin näitä ihania lampsijoita kolme, joten osaan ajatella asiaa. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan miettinyt. En osaa ajatella, että tänne lampsisi jokin nuori aikuinen jääkaapille sunnuntaisin. En tiedä mitä iloa siitä olisi.
Lampsitko itse vanhempiesi jääkaapille sunnuntaisin, vai mistä tuollainen tulee mieleesi?
Vierailija kirjoitti:
Aivan ja ihania persoonia. Mukavaa yhdessäoloa myös niitten aikuisten lasten kanssa, jotka jo asuu omassa kodissaan.
Aina ne omat lapset on vanhemman mielestä ihania ja mahtavia persoonia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun näitä perhekirjoituksia lukee, huomaa, että eletään ihan erilaisissa perhekulttuureissa. Toisissa lapset, niin pienet kuin isotkin, ovat lähtökohtaisesti ilon lähde. Toisissa kirjoituksissa lapset taas ovat rasittavia, vaikeita ja aiheuttavat vaivaa vielä aikuisenakin. Sanoisin, että osittain kyseessä on itseään toteuttava profetia: lapsi kasvaa sellaiseksi, jona häntä pidetään ja kohdellaan.
Käyttäytymisestä perimä selittää noin puolet, toisen puolen selittää, millaisissa olosuhteissa joutuu kasvamaan. Jopa saman perheen lapsilla on eroa kuin yöllä ja päivällä.
On ihmisiä, joilla ei ole omatuntoa ja jotka mielellään käyttävät epärehellisiä keinoja, manipuloivat, valehtelevat ja tarvittaessa käyttävät väkivaltaa välineenä. Kasvoin narsisti siskon varjossa, joka oli kuin äidinäitini peilikuva.
Olen huomannut ettei kaikilla ei ole helppoa aikuistuvien eikä aikuustenkaan lastensa kanssa. Olen ainakin säästynyt monilta mahdollisilta murheilta, kun en ole hankkinut omia lapsia. Toisen vanhempani suvussa on esiintynyt paljon päihdeongelmia enkä kyllä olisi kestänyt jos olisin saanut lapsia ja heille olisi periytynyt tämä alttius päihteiden liikakäyttöön.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole ajatellut. Asun puolison kanssa ja on samaa ikäluokkaa ystävä. En tunne puuttuvan mitään.
Yksinäisempiä valittaen koko ajan sitä ovat he ovat jotka asuvat yksin ja aikuiset lapset asuvat muualla.
Vierailija kirjoitti:
Olenm miettinyt. ongelma on se että emme ole keksinyt miten selviämme taloudellisesti kaikesta, pitäis kai muuttaa pk-seudulta pois ensin, asunnostamme saamme kivan jackpotin mutta pitäisi löytää molempien uusi työ uudelta paikkakunnalta ensin. täällä helsingissä emme halua lapsia kasvattaa, eikä ole varaa täällä siihen.
Etätöitä? Hommatkaa kämppä junaradan varrelta, junamatkan voi tehdä töitä? Suunnatkaa katse Hyvinkäälle, Hämeenlinnaan, Turenkiin, Lahden suunnalle.... vaihtoehtoja on ja matka ei kestä sen kauempaa kuin Helsingissä laidalta toiselle. Mun veli käy Vantaalla töissä Tampereelta (ei tarvitse joka päivä käydä paikan päällä).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi pitäisi miettiä? On maailmassa paljon mielenkiintoisempaakin ja muutakin ajateltavaa kuin lapset.
Vierailija kirjoitti:
En tiedä mitä lapsetomat miettii, itse olen ollut onnellinen lapsieni kaikista ikävaiheista. Nyt he on aikuisia/aikuistumassa ja on hyvä vaihe tämäkin.
Positiivisesta viestistä saa täällä pelkkiä alapeukkuja, voi taivas. Vai oliko ketju suljettu perheellisiltä, mielestäni useampi vastaus oli lapsia saaneilta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi lapseton ajattelisi sellaista? En ymmärrä aloitusta.
Erikoinen kysymys. Millä tavalla helppo? En itse varmastikaan ollut nuorena aikuisena helppo, en ole edelleenkään keski-ikäisenä. En siis ole mikään syrjäytynyt tai ongelmainen mutta aina on jotain stressiä tms. menossa. En sinänsä kadehdi vanhempiani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siihen asti pitää kuitenkin kestää monet vaihteet kun lapsi ei ole helppoa. Lisäksi on olemassa riski saada erityislapsi, jonka hoito ei helpotakaan kasvun myötä.
Tuo on yksi näkökulma asiaan. Miksi lapseton miettisi koko asiaa. Öapsettomaöla ja perheellisellä on elämä, jota eletään, ei analydoida. Helppojen teinien vanhempi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tiesitkö Ap, että ei laps(i)en saaminen ole aina vain oman valinnan ja päätöksen seurausta?
Sinkkumies
Tätä ei kysytty
Mä en edes muista, että lapsista olisi ollut vaivaa sinänsä. Yksinhuoltajana olen ollut ja toki se aika oli kortilla kun piti kahta viedä eri suuntiin harrastuksiin samaan aikaan, sen muistan ehkä ikävimpänä aikana kun tuntui ettei yksin riitä kaikkeen.
Minulla ei ole koskaan ollut harmia lapsista, ovat käyttäytyneet mallikkaasti aina. Huolta toki oli teininä kun reviiri kasvoi ja piti tähdentää, että pitää kertoa ellei tule ajallaan kotiin tms, koska olen huolissani. Mutta siitäkin selvittiin.
Kun sitten eka sai mopokortin niin helpotti vähän se kuskaaminen. Pohilla oli paljon kavereita, jotka kävi meillä syömässäkin ja lomilla meidän kanssa Lapissa. Muistelen ihan mukavana aikana. Nyt ovat jo 30+ ja perheet, hyvät ammatit ja työt, lapsenlapsikin minulla.
Mietittekö te lapsettomat koskaan, että melkein aikuinen lapsi on helppo?
Mitä AP tässä miettii??
Melkein aikuinen???
Mietin usri ettei lapsi ole helppo missään iässä!!!
En herää öisin miettimään elämää jota en halua elää.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mietin. Teini voi olla jo hyvin itsenäinen ja hyväkäytöksinen helppo nuori.
Voi olla, riippuu tuurista, kasvatuksesta,
Harvoin on.
Vierailija kirjoitti:
Kaikilla ei ole ollut mahdollisuutta tehdä lasta tai sitten ei ole vanhempityyppiä.
Tätähän ei kysytty
Kyllä mietin. Teini voi olla jo hyvin itsenäinen ja hyväkäytöksinen helppo nuori.