Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Onko kukaan nainen täällä palannut parisuhteeseen hylättyään ensin miesmarkkinat?
11.10.2024 |
On paljon naisia, jotka ovat kokeneet vakkarisuhteen miehen kanssa ja todenneet, että se ei ole se, mitä he haluavat.
Oletko muuttanut mieltäsi, ja jos niin mistä syystä? Onko mitään syytä palata heteroparisuhteeseen? Jos olet ottanut sittenkin miehen, oliko valinta oikea vai kadutko?
Kommentit (60)
Jos on jo kokenut suhteen, tuskin haluaa takaisin. Vähän kuin sotaveteraanilta kysyisi, haluaako hän takaisin rintamalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No seksi näyttää vievän mennessään. Eron jälkeen en halunnut suhdetta, mutta olen kuitenkin seksuaalinen ihminen. Joten harrastin seksisuhteita. Yhden kanssa sitten se olikin todella hyvää. Jonkun aikaa se olikin pelkkää himoa, mutta ei sitä kumpikaan pystynyt estämään, että tunteita tuli. Yhdessä ei asuta, eikä nähdä ihan joka päivä. Harvoin edes öitä yhdessä. Joten ehkä ei ihan perinteinen suhde, mutta kuitenkin. Ja seksi on edelleen yhtä hyvää, 4 vuoden jälkeenkin.
Kuulostaa ihan parhaalta. Tsemii teille.
Pulleat rintalihakset, karvainen rinta, leveät hartiat, hoikka, pitkät paksut vaaleat latvoista luonnonkiharat hiukset, litteähkö masu, lihaksikkaat käsivarret, lihakset näkyvät ihon alta. Naisten päät kääntyvät kun liikun kaupungilla kireässä paidassa. Joo ihan tyytyväinen ulkonäkööni olen.
Mutta työtä se on vaatinut ihan älyttömästi, kymmeniä tunteja liikuntaa viikossa. Enkä ole ulkonäön vuoksi liikkunut vaan terveyden, kaunis kroppa tulee sivutuotteena.
Vierailija kirjoitti:
Pulleat rintalihakset, karvainen rinta, leveät hartiat, hoikka, pitkät paksut vaaleat latvoista luonnonkiharat hiukset, litteähkö masu, lihaksikkaat käsivarret, lihakset näkyvät ihon alta. Naisten päät kääntyvät kun liikun kaupungilla kireässä paidassa. Joo ihan tyytyväinen ulkonäkööni olen.
Mutta työtä se on vaatinut ihan älyttömästi, kymmeniä tunteja liikuntaa viikossa. Enkä ole ulkonäön vuoksi liikkunut vaan terveyden, kaunis kroppa tulee sivutuotteena.
Nonni, kivat sulle. Mites toi luetun ymmärtäminen?
Erosin pitkästä avioliitosta noin yhdeksän vuotta sitten. Sen jälkeen vietin seitsemän vuotta sinkkuna, jonka aikana kävin terapiat ja käsittelin lapsuudentraumojani jotka olivat alunperin se syy siihen että päädyin huonoon parisuhteeseen.
Kaksi vuotta sitten lähdin naiivin toiveikkaana kohti uutta parisuhdetta, jospa nyt olisin tarpeeksi toipunut ja kykenevä aikuiseen ja kypsään parisuhteeseen. No eihän siinä niin tietenkään käynyt vaan loppukin paska nousi pintaan suhteen myötä. Vuoden sitä piinaa kesti.
Nyt olen ollut vuoden taas sinkkuna. Arvatkaapa vain aionko vielä kovin heppoisin perustein lähteä taas pettymään. Tutkani huomaa jokaisen redflagin samantien ja kun näin käy orastava suhde ei etene yhtään minnekään.
Olisihan se tietenkin kiva saada toimiva aikuinen parisuhde ja viimeinkin täyttymys naisena. Mutta en jotenkin jaksa enää uskoa että sellaista pääsisin kokemaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Erosin pitkästä avioliitosta noin yhdeksän vuotta sitten. Sen jälkeen vietin seitsemän vuotta sinkkuna, jonka aikana kävin terapiat ja käsittelin lapsuudentraumojani jotka olivat alunperin se syy siihen että päädyin huonoon parisuhteeseen.
Kaksi vuotta sitten lähdin naiivin toiveikkaana kohti uutta parisuhdetta, jospa nyt olisin tarpeeksi toipunut ja kykenevä aikuiseen ja kypsään parisuhteeseen. No eihän siinä niin tietenkään käynyt vaan loppukin paska nousi pintaan suhteen myötä. Vuoden sitä piinaa kesti.
Nyt olen ollut vuoden taas sinkkuna. Arvatkaapa vain aionko vielä kovin heppoisin perustein lähteä taas pettymään. Tutkani huomaa jokaisen redflagin samantien ja kun näin käy orastava suhde ei etene yhtään minnekään.
Olisihan se tietenkin kiva saada toimiva aikuinen parisuhde ja viimeinkin täyttymys naisena. Mutta en jotenkin jaksa enää uskoa että sellaista pääsisin kokemaan.
Musta tuntuu, että syy ei ole yksin sinun. Heteronaisen on oikeasti vaikea löytää tasa-arvoista, keskinäiseen kunnioitukseen perustuvaa, molempia kannattelevaa parisuhdetta. Oma elämänkokemukseni, jota on jo 50 vuotta, kertoo että on hyvin harvoja sellaisia miehiä, jotka pystyvät tai haluavat antaa yhtä paljon kuin saavat.
ap
Miten niille markkinoille palataan?
Mulla on kova rakkauden ja yhdessäolon kaipuu. Kaipaan fyysistä kosketusta ja rauhallista yhdessäoloa. Sitä, että on hyvä olla toisen kanssa ja lähellä. Mutta en oikein osaa sellaista suhdetta muodostaa. Miehiä kyllä tunnen kavereina, mutta eivät ole kiinnostuneita minusta eikä tule sellaista oloa heidän kanssaan, että olis parisuhdemielessä turvallinen ja hyvä olla.
Ulkonäöltäni olen tavis ja normaalipainoinen/hoikka, enkä itsekään koe mitenkään kovin mahakasta miestä viehättävänä...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole muuttanut mieltäni. Näen pointin ainoastaan avioliitossa (husbandry) jossa mies huolehtii taloudesta ja nainen keskittyy lapsiin. Jos miehistä ei ole tähän, on helpompaa olla ilman miestä. Nainen löytää kyllä elämäänsä merkityksen muualtakin kuin miesvauvan paapomisesta
Vierailija kirjoitti:
Miten niille markkinoille palataan?
Mulla on kova rakkauden ja yhdessäolon kaipuu. Kaipaan fyysistä kosketusta ja rauhallista yhdessäoloa. Sitä, että on hyvä olla toisen kanssa ja lähellä. Mutta en oikein osaa sellaista suhdetta muodostaa. Miehiä kyllä tunnen kavereina, mutta eivät ole kiinnostuneita minusta eikä tule sellaista oloa heidän kanssaan, että olis parisuhdemielessä turvallinen ja hyvä olla.
Ulkonäöltäni olen tavis ja normaalipainoinen/hoikka, enkä itsekään koe mitenkään kovin mahakasta miestä viehättävänä...
Noo, kait niile palataan deittiäppien kautta. Emmää tiiä. Laitat kuvan ja toteamuksen "vakavaa parisuhdetta". Ja sit torppaat kaikki ne kullinkuvien lähettäjät, ja helluntailaiset, ja piiskausta toivovat ja muut sekopäät.
Yritä jotain muuta kuin Tinder?
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Menin rakastumaan. Ei tarvittu sen enempää tai vähempää.
Ihminen ei rakastu, jos ei koe tarvetta siihen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten niille markkinoille palataan?
Mulla on kova rakkauden ja yhdessäolon kaipuu. Kaipaan fyysistä kosketusta ja rauhallista yhdessäoloa. Sitä, että on hyvä olla toisen kanssa ja lähellä. Mutta en oikein osaa sellaista suhdetta muodostaa. Miehiä kyllä tunnen kavereina, mutta eivät ole kiinnostuneita minusta eikä tule sellaista oloa heidän kanssaan, että olis parisuhdemielessä turvallinen ja hyvä olla.
Ulkonäöltäni olen tavis ja normaalipainoinen/hoikka, enkä itsekään koe mitenkään kovin mahakasta miestä viehättävänä...
Noo, kait niile palataan deittiäppien kautta. Emmää tiiä. Laitat kuvan ja toteamuksen "vakavaa parisuhdetta". Ja sit torppaat kaikki ne kullinkuvien lähettäjät, ja helluntailaiset, ja piiskausta toivovat ja muut sekopäät.
Yritä jotain muuta kuin Tinder?
ap
Tuntuu tosi oudolta kiinnostua kenestäkään pelkän profiilin perusteella. On helppo rajata jos ei kiinnosta, mutta että kiinnostuisin ja haluaisin viestiä tuntemattomalle. Oon muutenkin aika hiljaa somessa. En tykkää viestiä tekstinä, vaikka palstalla (nimettömänä) kirjoittelenkin. Mut kai se on nykyajan tapa, että virtuaali edellä.
Vierailija kirjoitti:
Erosin pitkästä avioliitosta noin yhdeksän vuotta sitten. Sen jälkeen vietin seitsemän vuotta sinkkuna, jonka aikana kävin terapiat ja käsittelin lapsuudentraumojani jotka olivat alunperin se syy siihen että päädyin huonoon parisuhteeseen.
Kaksi vuotta sitten lähdin naiivin toiveikkaana kohti uutta parisuhdetta, jospa nyt olisin tarpeeksi toipunut ja kykenevä aikuiseen ja kypsään parisuhteeseen. No eihän siinä niin tietenkään käynyt vaan loppukin paska nousi pintaan suhteen myötä. Vuoden sitä piinaa kesti.
Nyt olen ollut vuoden taas sinkkuna. Arvatkaapa vain aionko vielä kovin heppoisin perustein lähteä taas pettymään. Tutkani huomaa jokaisen redflagin samantien ja kun näin käy orastava suhde ei etene yhtään minnekään.
Olisihan se tietenkin kiva saada toimiva aikuinen parisuhde ja viimeinkin täyttymys naisena. Mutta en jotenkin jaksa enää uskoa että sellaista pääsisin kokemaan.
" No eihän siinä niin tietenkään käynyt vaan loppukin paska nousi pintaan suhteen myötä. "
Voitko avata tätä? Mitä tarkemmin sanoen tapahtui?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuntuu tosi oudolta kiinnostua kenestäkään pelkän profiilin perusteella. On helppo rajata jos ei kiinnosta, mutta että kiinnostuisin ja haluaisin viestiä tuntemattomalle. Oon muutenkin aika hiljaa somessa. En tykkää viestiä tekstinä, vaikka palstalla (nimettömänä) kirjoittelenkin. Mut kai se on nykyajan tapa, että virtuaali edellä.
Joo, noin se menee, että virtuaali on normaali. Todella outoa on, ymmärrän tuskasi. Mutta jos haet jotakuta, pyydä heitä treffeille (=naamatusten tapaamiseen). Juu, en tiedä mistä puhun, itse en halua ketään, enää koskaan, joten.
ap
Valtaosa vaihtaa toiseen parisuhteeseen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Menin rakastumaan. Ei tarvittu sen enempää tai vähempää.
Ihminen ei rakastu, jos ei koe tarvetta siihen.
Toisin sanoen: onnellinen ihminen ei rakastu.
Oon jo 32 eikä yhtäkään parisuhdetta takana. JA lisäksi tykkään sinkkuudesta koko ajan enemmän 😅 Mikä valtava helpotus se oli jossain kohtaa että parisuhdetta ei ole pakko löytää ja se EI tarkoita että jotain jäi saavuttamatta. Toki jos joku oikea mies osuu kohdalle niin tottakai olisin valmis miettimään parisuhdetta jos homma tuntuisi hyvältä. Mutta en myöskään jaksa uskoa että tässä kohtaa enää opin päästämään ketään niin lähelle että parisuhteen muodostuminen onnistuisi. Tykkään vapaudestani niin paljon :) Irtosuhteita en harrasta ja uni/hali/läheisyyskaveripula vaivaa ajoittain, mutta vain sen takia en parisuhteeseen aio ryhtyä. Pitää olla muutakin, sielunkumppanuutta jne.
N32
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Menin rakastumaan. Ei tarvittu sen enempää tai vähempää.
Ihminen ei rakastu, jos ei koe tarvetta siihen.
Toisin sanoen: onnellinen ihminen ei rakastu.
Elämäänsä täysin tyytyväinen ihminen ei rakastu. Ei koe puutetta mistään.
Sarjarakastujat alinta kastia, käyttävät hyväksi miehiä, yök!
Alue: Aihe vapaa
No seksi näyttää vievän mennessään. Eron jälkeen en halunnut suhdetta, mutta olen kuitenkin seksuaalinen ihminen. Joten harrastin seksisuhteita. Yhden kanssa sitten se olikin todella hyvää. Jonkun aikaa se olikin pelkkää himoa, mutta ei sitä kumpikaan pystynyt estämään, että tunteita tuli. Yhdessä ei asuta, eikä nähdä ihan joka päivä. Harvoin edes öitä yhdessä. Joten ehkä ei ihan perinteinen suhde, mutta kuitenkin. Ja seksi on edelleen yhtä hyvää, 4 vuoden jälkeenkin.