Yli 40v, mistä unelmoitte? Mitä kohti menette?
Ensin unelmoin parisuhteesta. Sain unelmieni parisuhteen. Sitten unelmoin ammatista, jossa olisi kohtuullinen palkka sekä työn ja vapaa-ajan suhde hyvä, menin tätä kohti ja saavutin sen. Sitten unelmoin lapsista. Se unelma toteutui ja olen elänyt sitä unelmaa 15 vuotta. Nyt olen unelmoinut omakotitalosta alueelta, jossa haluamme elää. Se ei ole toteutunut vuosien jälkeen, vaikka talous riittäisi mutta tarjontaa ei ole eikä tontteja. Olen haaveillut mökistä, jota myöskään en olen saanut, sellaista minkä haluaisin. Unelmoin myös menestyksestä liikunnan parissa. Sekin toteutui monelta osin. Nyt on elämä taloa lukuunottamatta vähän paikallaan. Pitäisi olla joku suunta/unelma, jota kohti mennä. Olen saanut matkustella kohtuullisesti, mutta isompaa paloa siihen ei enää olen. Matka pari vuoteen riittää. Elämässä tulisi aina olla joku minkä eteen tehdä töitä. Uusi polku josta unelmoida ja jota kohti mennä. Mistä sinä yli 40v haaveilet, jolla jo perusasit on kunnossa ja toteutunut ja mitä kohti menet seuraavaksi?
Kommentit (20)
Kun ei tavoittele, unelmoi tai kilpaile mistään, niin ei tule myöskään pettymyksiä.
Iisi livin jo vuodesta 1973.
M51
Vierailija kirjoitti:
40v minulla lasissa. Tähän mennessä mikään asia ei omassa elämässäni mennyt siten kuin itse suunnittelin/haaveilin.
Olen kuitenkin saanut elää ihan hyvää elämää. Niinhän sitä sanotaan, että elämä on se mitä tapahtuu sillä aikaa, kun itse kiireisenä tekee muita suunnitelmia.
Nyt oikeastaan ainoat tavoitteeni on saada lapsi kasvatettua kunnialla aikuiseksi ja itselleni kerättyä sellainen sijoitusomaisuus, ettei tarvitse enää töissä käydä. Jos poikkeuksellisesti nämä haaveeni onnistuvat, niin valmista pitäisi tulla noin 9v kuluttua.
Sinulla on tavoitteita ja unelmia. Toivottavasti onnistut! Hienoa. Itsekin mietin taloudellista riippumattomuutta. Toisaalta en ole varma, olisinko sen tyytyväisempi jos en kävisi töissä. Toisaalta, voisin harrastaa työntekoa omien aikataulujen puitteissa ilma stressiä ja vaatimuksia. Se on hieno tavoite!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
40v minulla lasissa. Tähän mennessä mikään asia ei omassa elämässäni mennyt siten kuin itse suunnittelin/haaveilin.
Olen kuitenkin saanut elää ihan hyvää elämää. Niinhän sitä sanotaan, että elämä on se mitä tapahtuu sillä aikaa, kun itse kiireisenä tekee muita suunnitelmia.
Nyt oikeastaan ainoat tavoitteeni on saada lapsi kasvatettua kunnialla aikuiseksi ja itselleni kerättyä sellainen sijoitusomaisuus, ettei tarvitse enää töissä käydä. Jos poikkeuksellisesti nämä haaveeni onnistuvat, niin valmista pitäisi tulla noin 9v kuluttua.
Sinulla on tavoitteita ja unelmia. Toivottavasti onnistut! Hienoa. Itsekin mietin taloudellista riippumattomuutta. Toisaalta en ole varma, olisinko sen tyytyväisempi jos en kävisi töissä. Toisaalta, voisin harrastaa työntekoa omien aikataulujen puitteissa ilma stressiä ja vaatimuksia. Se on hieno tavoite!
<
Omien kokemusteni pohjalta suhtaudun aika joustavasti noihin tavoitteisiini, mutta olen samaa mieltä siitä, että tavoitteet jo itsessään luovat mielekkyyttä tekemiseen.
Olen sitäkin miettinyt, että ehkä pitää sitten keksiä uusia tavoitteita, jos nuo edelliset onnistuvat.
Voisi ehkäpä itse rakentaa talon tai opiskella omaksi ilokseen tutkinnon, jos pää vielä toimii vanhana ukkona. Ei se nuoren lailla kyllä toimi enää tänä päivänäkään.
Ehkä elämää elää siten että ei ole unelmia joiden luulee toteutuvan. Mutta on toiveita mitä voisi olla ja tieto mikä ei ole mahdollista tai ehkä on. Eri asia onko jotain tai onko olematta. Olen kiitollinen mitä on nyt, jos on jotain. Silti voi olla ongelmia, jos ei ole rahaa korjata niitä. Tietenkin voi olla jokaisella mielikuvitusmaailmansa, vaikka on realismi.
Oma yritys
Rantasauna
Muutto toiseen maakuntaan
Terveenä ja hyvinvoivana pysyminen
Muihin ihmisiin ja heidän elämäänsä liittyvät toiveet
Nuorempana unelmoin lyhyestä työviikosta ja useista vapaapäivistä, ja nelikymppisenä sain asiat siihen malliin että pärjään tekemällä 3 päivää töitä viikossa. Enkä nyt tarkoita että olisin kerännyt isot rahat, vaan lähinnä opettelin tulemaan toimeen ja saamaan elämästä ihanaa pienillä tuloilla.
Nyt mulla tavoitteena ja projektina saada itseni mahdollisimman hyvään kuntoon fyysisesti. Liikun monipuolisesti ja tavoitteellisesti, koitan saada mentyä ajoissa nukkumaan ja modaamalla ruokavaliotanu terveellisemmäksi. Vähän yli vuoden tätä jo toteuttanut.
Tavoitteena myös muutenkin tehdä elämästä enemmän omannäköistä. Karsia pois kaikkea mikä kuormittaa, tietysti jossain määrin yritän myös sietää kuormitusta koska haluan myös olla läheisilleni avuksi.
Unelmana on lottovoitto joka vapauttaisi näistä aamuherätyksistä ja mahdollistaisi talveksi muuton ulkomaille
En mistään, ja se jos mikä on ihanaa! Olen jo kokenut kaiken sellaisen mitä haluan kokea elämässäni, eikä puuhaaminen ulkoisessa maailmassa enää kiinnosta minua erityisemmin. Ei talot, mökit, matkat, ura, harrastukset yms - been there, done that.
Elämäni onkin tämän myötä jotenkin henkistynyt, vaikka en kuulu mihinkään uskontoon enkä harrasta muodollista henkisyyttä. Mutta sellaista meditatiivista se arki on, kun ei enää pyri mihinkään, vaan asettuu täysillä tähän hetkeen, aistimaan jokaisen aistimuksen ja nauttimaan niistä täysillä, ihan pienen pienistäkin asioista. Se on ihan valtava rauha ja onni ollut mulle, kun ei enää tarvi pyrkiä mihinkään ja tavoitella mitään, vaan voi vain olla. Olen ihan työelämässä kyllä, ja siellä täytyy toki tehdä töitä, mutta siinäkään ei ole enää sellaista sisäistä pakkoa "näyttää", menestyä tms. Teen vaan rauhassa työni, enkä stressaa enää.
Vierailija kirjoitti:
Kun ei tavoittele, unelmoi tai kilpaile mistään, niin ei tule myöskään pettymyksiä.
Iisi livin jo vuodesta 1973.
M51
Mulla aika sama juttu. Elän aika pitkälti hetkessä ja jos eteen tulee joku hyvä tilaisuus, tartun siihen. Olen usein todennut, että olen vähän kuin lastu laineilla eli menen sinne, minne elämäni virta mua kuljettaa. Toki on aikoinaan ollut tavoitteena suorittaa opinnot loppuun ja maksaa asuntolaina loppuun, mutta nyt mä vaan lasken aamuja eläkepäiviin. Koodasin jo noin 2 vuotta sitten simppelin ohjelman, joka joka aamu näyttää mulle, montako duunipäivää enää. Tänään näytti 268 työpäivää (teen vain 3-päiväistä työviikkoa). En kuitenkaan ole vielä pahemmin miettinyt, mitä sitten eläkkeellä teen. Muuta kuin heitän herätyskellon roskikseen.
Ei mulla ole oikeastaan koskaan ollut AP.n kuvaamia unelmia.
Ei ole hyvää parisuhdetta, tai parisuhdetta ollenkaan, olisi sellainen varmaan kiva, kun katson onnellisia pareja, mutta myös yksin on hyvä. Ei mun onnellisuus ole kiinni toisesta ihmisestä.
Mulla on kiva oma talo, olisi kiva asua maalla, mutten mä siitäkään unelmoi, jos haluan sellaisen toteuttaa, sen varmaan voi toteuttaa. Kaikessa on hyvät ja huonot puolensa, ja tällä hetkellä on näin, lasten koulujen, kavereiden ym takia.
Palkka on pieni, ja työraskas. mietin kyllä alanvaihtoa, mutten tiedä, mille alalle. En vain keksi mitään, koska en ole käynyt lukiota, ja haluamani alat vaatisivat sen lukion. Joten olkoon. Pidän kyllä työstäni, se vain on raskasta. Silti töihin on mukava mennä.
Terveys huolia on ollut, onneksi löytyi syy ja hoito, joten olen senkin suhteen luottavaisin mielin.
Matkustelu olisi kivaa, mutta haluaisin matkustella lasteni kanssa, ja ison perheen vieminen lomalle on tolkuttoman kallista. Ehkä olen hieman pihi, enkä raski maksaa tonneja viikon reissusta lämpimään. Se vain on liikaa, kun summa on yli mun kuukausipalkan.
Mulla on ollut raskas elämä, todella paljon vastoinkäymisiä, huonoja ihmissuhteita, ongelmia ja huonoa tuuriakin ja on edelleen. Tuntuu, ettei seesteistä, rauhallista hetkeä olekaan.
Ehkä se on syy, että elän hetkessä ja nautin hetkestä. Ei huomisesta voi tietää.
Tottakai oma luonne vaikuttaa myös. Olen sellainen perustyytyväinrn ihminen, jolla on hyvä olla siinä hetkessä, ei sitten kun...
Mutta kääntöpuolena sitten on se, että kun on tyytyväinen elämäänsä, kaikesta huolimatta, ei sitten ole kovin tavoitteellinenkaan.
Ei tässä sen ihmeempiä tavoitteita ole, kunhan pärjäillään. Yritän hoitaa terveyttä ja kartuttaa hieman säästöjä, näillä tuloilla se vaan käy aika hitaasti. Työni on sellainen vähän taiteellinen ala, jonka palkkiot ei päätä huimaa, mutta työ on mielekästä ja osaan sen hyvin. Voisihan sitä pyrkiä johonkin paremmin palkattuun työhön, opiskella vielä uuden ammatin, mutta kun ei ole taipumuksia niille hyvätuloisille aloille, eikä mielenkiintoa, niin en näe syytä kiusata itseäni. Onhan sekin luovuutta, kun luovii eteenpäin näillä resursseilla.
Lottovoitosta, 420 laillistamisesta ja kivuttomasta lopusta.
M.53
Vierailija kirjoitti:
Lottovoitosta, 420 laillistamisesta ja kivuttomasta lopusta.
M.53
Onko tuo 420 jotain kromaattista alinäytteistämistä vai mitä?
Olen aika tyytyväinen elämääni, enkä oikein viitsi hirveän isoista muutoksista unelmoida. Haluan priorisoida rauhan ja riippumattomuuden, ja näiden puitteissa sitten rakentelen muita asioita. Haluan asioiden sujuvan saumattomasti, ja kaikki elämänlaatua parantavat asiat, jotka saumattomasti sujuvat, ovat tervetulleita
Toisinaan huomaan unelmoivani ihastuksesta, mutta olen huomannut tämän tarpeen tyydyttyvän myös sillä, että löydän jonkun aivan ihastuttavan ja uskomattoman *asian* tai esineen - en ole kokenut tällaista koskaan toista ihmistä kohtaan. Monissa ihmisissä on jotakin ihailtavaa, kaunista, tai arvostettavaa, mutta myös paljon sellaista, mitä en haluaisi elämääni oikein mistään hinnasta ainakaan pysyvästi
Tuohon tonttiasiaan kommentoin, että moni kakku päältä kaunis. Jos joku unelma "blokataan" sinulta, se johtuu todennäköisesti siitä, ettei se ollut alun perinkään sitä, mitä kuvittelit sen olevan. Mutta saat täyttymyksen tuohon tarpeeseen kuitenkin todennäköisesti jotakin muuta kautta
Talvet lämpöisessä,muutaman vuoden päästä pysyvästi pois suomesta
Itselläkin ajatus sellaisesta vapaudesta, jossa voisin talvet asua ulkomailla kun lapset muuttaneet pesästä. Tässä pon haasteena työnantaja, joka tätä ei välttämättä mahdollista. Täytyisi pystyä toteuttamaan itseä siten, että talous riittäisi ympäri vuoden. 10 vuoden sisällä talous riittäisi 4kk asumisen lämpimässä joka talvi. Siihen loppuaika töissä kotisuomessa elellen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lottovoitosta, 420 laillistamisesta ja kivuttomasta lopusta.
M.53
Onko tuo 420 jotain kromaattista alinäytteistämistä vai mitä?
Tiedät kyllä mitä se tarkoittaa. Jos et tiedä niin antaa olla.
Haaveilen eläkepäivistä jossain muualla kuin Suomessa. Enkä tarkoita mitään Aurinkorannikkoa vaan esim vapaaehtoistyötä Afrikassa. Siellä eläkerahakin riittänee paremmin kuin täällä.
Ei auta kuin toivoa että terveyttä riittää sinne saakka.
N 54
40v minulla lasissa. Tähän mennessä mikään asia ei omassa elämässäni mennyt siten kuin itse suunnittelin/haaveilin.
Olen kuitenkin saanut elää ihan hyvää elämää. Niinhän sitä sanotaan, että elämä on se mitä tapahtuu sillä aikaa, kun itse kiireisenä tekee muita suunnitelmia.
Nyt oikeastaan ainoat tavoitteeni on saada lapsi kasvatettua kunnialla aikuiseksi ja itselleni kerättyä sellainen sijoitusomaisuus, ettei tarvitse enää töissä käydä. Jos poikkeuksellisesti nämä haaveeni onnistuvat, niin valmista pitäisi tulla noin 9v kuluttua.