Voi kun saisi takaisin edes palasen sitä fiilistä mikä oli nuorena

Karmivaa ruikuttamista... Oliskohan asennemuutos paikallaan???

Olen oman elämäni sankari! Nautin ainoasta elämästäni. Ettäs tiedätte!

Öööööööö. Minulla on paljonkin asioita, joita odotan kuin lapsi jouluaattoa. En meinaa pysyä housuissani, kun mietin niitä asioita ja sitä millaiseksi elämäni muuttuu. Vika on sinussa, ei iässäsi. 

Ap, kyse voi olla pitkästä parisuhteesta.

Jäätyäni sinkuksi koin elämäni parasta seksiä viiskymppisenä.

Sitten kun tulee isojamenetyksiä, löytää suruvaiheen jälkeen kiitollisuuden siitä mitä on jäljellä. Se on syvempi tunne kuin nuoren into.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se on pakko jotenkin koittaa palata TÄHÄN HETKEEN, NYT hetkeen, eli läsnäoloon ja sen voimaan. 

Sen takia nuorena kaikki oli niin siistiä, koska nuorena ihminen on LÄSNÄ siinä hetkessä missä se on. 

Me aikuiset, me ei tulla ikinä saamaan sitä tunnetta takaisin, koska me eletään aina siellä vanhassa. 

Se on ihan helvetin vaikeaa oikeasti päästä pois sieltä ja tarttua kiinni NYT hetkeen, mä tiedän sen omastakin kokemuksesta. 

Mut se on se ongelma, me ei olla läsnä enää. 

Mä just alotin kuuntelee Echart Tollen The Powe Of Now ihan vaan muistuttaakseni itseäni myös tästä asiasta. 

Osatotuus tuokin, mutta samalla on niinkin, että nuorena elämä oli virlä edessäpäin joten sitä eli oikeastaan tulevaisuudessa varsin paljon. Tulevaisuudessa oli jotain tuloillaan. Tästä haluaisin itse saada vielä kiinni, se taika, ne visiot, se kokemus että elämällä on annettavana jotain isoa.

Ei kannata ikinä aloittaa viestiä "ööööööö":llä. Antaa harvinaisen vajaan kuvan kirjoittajasta.

Neljänkympin tienoilla minulle tuli tunne, että elämä oli muuttunut. Ei oikein enää sellaista paloa mihinkään. Ei isoja suunnitelmia ja aiemmin tapahtuneita asioita ajatteli vähän ihmetyksen vallassa eli miten olen jaksanut olla niin innoissaan ja täynnä energiaa. Tuntuu, että kaikki isot unelmat toteutui ja niitä riitti. Nyt on aika vähän mitään. Toisaalta se on ahdistavaa, että on käynyt tällainen muutos, toisaalta se ei haittaa. Jotenkin haluaisi takaisin  sen nuoruuden palon asioihin.

Vierailija kirjoitti:

Aivot palkitsevat uusista kokemuksista + ovat kitsaampia välittäjäaineiden vapauttamisen suhteen vanhempana. Tämän lisäksi mm. sukupuolihormonit ovat tietty alemmalla tasolla ja elimistö yleisesti raihnaisempi. Vain päihteiden avulla voi saada edes hetkeksi saman tai jopa paremman fiiliksen kuin nuorena.

Oikea päihde ja hyvä mieli.