Yritetään syyttää etätöitä tästäkin

Aloitin noin 4,5 vuotta sitten uuden työn, joka oli 100% läsnäolotyötä. No, kiitos koronan työt siirryttiin tekemään etänä. Paluuta konttorille ei koskaan tullut, 1-2 kertaa kuukaudessa on jokin työasia tai tapahtuma joka vaatii läsnäoloa. Alkuun tämä toki oli pelkästään ihanaa, kun säästin päivässä kaksi tuntia työmatkassa. Pakko kyllä myöntää, että siviilielämän muutoksien takia (mm. ero 30 v suhteen jälkeen) onhan sitä todella mökkihöpertynyt. No, nyt selvisi viime viikolla, että työtiloja ollaan todella reippaasti karsimassa säästösyistä ja myös YT:t on meneillään. Eli jos työpaikka säilyy niin tuskin paluuta toimistolle tulee ikinä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihme propagandaa etätyötä vastaan nyt jatkuvalla syötöllä! Kyllä ne uupuneet löytyy sieltä lähitöistä, konttorien hälinästä, turhista palavereista, kyttäävistä esihenkilöistä jne. Kotona tulee ihan eri tavalla työt tehtyä eikä edes väsytä!

Kyllä niitä turhia palavereita on ihan samalla tavalla etätöissäkin, se kun on niin helppoa Teamsilla tai Google meetsillä.

Itseasiassa jopa enemmän. Kun ihmisiä ei näe, joka asialle pitää sopia erikseen palaveri. 

Niin. On paljon helpompaa mennä sopimatta häiritsemään toisen työskentelyä.

Minua ahdisti tavattomasti työpaikalla kokemani yksinäisyys - se, miten minut aina sivuutettiin ja unohdettiin tiedonkulussa. Lounaat sain syödä aina yksinäni. Pari tyyppiä puhui minulle aina alentuvaan sävyyn. Etätyö tuli pelastuksena. Oloni on paljon parempi. En kaipaa lähitöihin kokemaan yksinäisyyttä ja kiusaamista.

Kahden vuoden kuluttua media täyttyy jutuista, joissa kauhistellaan avokonttorien mukanaantuomaa tuloksen alenemista ja työntekijöiden keskittymisongelmia. Toimistoista on tehty juttuja kuin työnteko olisi kokoaikaista ideointia, yhteisöllisyyttä ja muiden kanssa olemista, mutta kun pitäisi tehdä ne työtkin. Olla yhteydessä asiakkaisiin, hoitaa laskutusta, vastata tarjouspyyntöihin tai laatia niitä jne. Semmoinen ei välttämättä onnistu työpaikalla, kun menossa on kivaa pöhinää, joten jo nyt monen entisen etätyöläisen työpäivällä on mittaa 14 tuntia, jotta se aikaisempi noin 8 tunnin työpanos saadaan aikaan. Ensin 8 tuntia yhdessäoloa konttorilla ja sitten 6 tuntia töitä kotona. Vielä joskus palaamme aikaan, jossa jokaisella on oma työhuone, jotta työhön voi oikeasti keskittyä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihme propagandaa etätyötä vastaan nyt jatkuvalla syötöllä! Kyllä ne uupuneet löytyy sieltä lähitöistä, konttorien hälinästä, turhista palavereista, kyttäävistä esihenkilöistä jne. Kotona tulee ihan eri tavalla työt tehtyä eikä edes väsytä!

Mites siellä konttorissa on turhia palavereita enemmän? Nämä viestit kertovat sen, minkä moni jo tietääkin. Osa on leppoistanut arkeaan etätöillä jättämällä töitä tekemättä. Onhan se rentoa, kun voi jättää palaverit pitämättä ja pomoakaan ei näe. Sitten voi toki vähän purnata henkilöstökyselyssä, kun tieto ei kulje. 

Millaista työtä mahdat itse tehdä, jos kukaan ei huomaa, jos jättää työt tekemättä? 

Ohis - mutta tuohan vain tarkoittaa, että kyllä ne tekemättömät työt huomataan. Jonkun aikaa se toimii, kun kerta kyttävää esihenkilöäkin pakoillaan - mutta siitähän nämä puheet on lähtenyt. Kun jengi alkaa pohtia, miten duunit *(joiden tekemättömyys alkaa näkyä) alkaa kuormittaa muita. 

Isot toimitilat kumisee tyhjyyttään ja niiden vuokraajat pelkäävät hyvän lypsylehmän puolesta niin jengi halutaan takaisin toimistolle. Siitä tämä propaganda kumpuaa. 

Ihan varmasti on kiva tehdä kotona töitä. Työkaverikin sitä kehui, sanoi aamusella, että pisti pyykkikoneeseen vaatteita pyörimään ja siivosi keittiön siinä pikapikaa, nyt pyysi lounaalle lähipizzeriaan. 

Tehokasta on työnteko. 

Se on tasan varma, että etätyössä olevat kuormittuvat, kun on yksinäistä kotona olemista, koko ajan ne tekemättömät työt silmien edessä. Lapset huutavat äitiä oven takana. Tämänkin olen kuullut. Mutta kun äiti tekee töitä! 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vai että etätyön tekemisessä uupuu :D ei suinkaan duunarina jonka pitää talvisin tapella autonsakin työpaikalle joka aamu ja sitten ne työpaikan sonnat niskaan.

Tai sitten uupujia on ne, jotka hoitavat etäisesti leppoistelijoiden hommat. Taas ketjussa tyypit selittämässä, että etätyö tarkoittaa vähemmän tekemistä. 

Ei. Lusmuja on niin etätöitä tekevissä kuin konttorilla olevissakin. Esimiehet ovat panostaneet nykyaikana enemmän DEI koulutuksiin, kuin ihmisten työn johtamiseen. Tämän takia on tullut kriisi, kun lusmuilijat lusmuilee. Paniikinomaisesti syytetään etätyöskentelijöitä, eikä huonoa työn johtamista. Kyllä ne ihmiset osaavat konttorillakin lusmuta.

Vierailija kirjoitti:

Kahden vuoden kuluttua media täyttyy jutuista, joissa kauhistellaan avokonttorien mukanaantuomaa tuloksen alenemista ja työntekijöiden keskittymisongelmia. Toimistoista on tehty juttuja kuin työnteko olisi kokoaikaista ideointia, yhteisöllisyyttä ja muiden kanssa olemista, mutta kun pitäisi tehdä ne työtkin. Olla yhteydessä asiakkaisiin, hoitaa laskutusta, vastata tarjouspyyntöihin tai laatia niitä jne. Semmoinen ei välttämättä onnistu työpaikalla, kun menossa on kivaa pöhinää, joten jo nyt monen entisen etätyöläisen työpäivällä on mittaa 14 tuntia, jotta se aikaisempi noin 8 tunnin työpanos saadaan aikaan. Ensin 8 tuntia yhdessäoloa konttorilla ja sitten 6 tuntia töitä kotona. Vielä joskus palaamme aikaan, jossa jokaisella on oma työhuone, jotta työhön voi oikeasti keskittyä.

Oikeasti porukalla innovointia on aika vähän. Asiantuntijatyössäkin. Kyllä ihmisten pitää kyetä myös itsenäiseen työhön. Ikävä kyllä nykyisin työelämään on pesiytynyt ihmisiä, jotka eivät oikeastaan osaa mitään, mutta haluavat joukon ympärille tekemään hänen työnsä. Sitten ihmetellään miksi tuottavuus on huonoa.

Vierailija kirjoitti:

Minua ahdisti tavattomasti työpaikalla kokemani yksinäisyys - se, miten minut aina sivuutettiin ja unohdettiin tiedonkulussa. Lounaat sain syödä aina yksinäni. Pari tyyppiä puhui minulle aina alentuvaan sävyyn. Etätyö tuli pelastuksena. Oloni on paljon parempi. En kaipaa lähitöihin kokemaan yksinäisyyttä ja kiusaamista.

Sinulla on ongelma, joka ei lähityöllä parane. Miksi et selvittänyt pomon kanssa tuota työpaikalla kokemaa syrjintää? Vai syrjäydyitkö ihan ite. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vai että etätyön tekemisessä uupuu :D ei suinkaan duunarina jonka pitää talvisin tapella autonsakin työpaikalle joka aamu ja sitten ne työpaikan sonnat niskaan.

Tai sitten uupujia on ne, jotka hoitavat etäisesti leppoistelijoiden hommat. Taas ketjussa tyypit selittämässä, että etätyö tarkoittaa vähemmän tekemistä. 

Ei. Lusmuja on niin etätöitä tekevissä kuin konttorilla olevissakin. Esimiehet ovat panostaneet nykyaikana enemmän DEI koulutuksiin, kuin ihmisten työn johtamiseen. Tämän takia on tullut kriisi, kun lusmuilijat lusmuilee. Paniikinomaisesti syytetään etätyöskentelijöitä, eikä huonoa työn johtamista. Kyllä ne ihmiset osaavat konttorillakin lusmuta.

Totta. Meilläkin työpaikalla on useampi lusmu. Otin punaiset, varattu valot käyttöön, kun ei heitä enää kestänyt. Heillä tehokasta työaikaa ehkä noin 50%, jos sitäkään. Lähiesimies ei piittaa, kun huiskii omia asioitaan talon autolla pitkin päivää. 

1,5 - 2h työmatkoja per päivä, meluisa maisemakonttori jossa ei omia paikkoja, neukkarit aina täynnä jolloin porukka osallistuu palavereihin maisemakonttorista käsin muiden seasta, lounaspaikat kuin nuijalla lyötyjä 11-12.

Tätä se oli viisi vuotta sitten, nyt olen ollut viisi vuotta lähes täysin etänä. Takaisin en enää mene, eläkkeeseen aikaa vajaa 2 vuotta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minua ahdisti tavattomasti työpaikalla kokemani yksinäisyys - se, miten minut aina sivuutettiin ja unohdettiin tiedonkulussa. Lounaat sain syödä aina yksinäni. Pari tyyppiä puhui minulle aina alentuvaan sävyyn. Etätyö tuli pelastuksena. Oloni on paljon parempi. En kaipaa lähitöihin kokemaan yksinäisyyttä ja kiusaamista.

Sinulla on ongelma, joka ei lähityöllä parane. Miksi et selvittänyt pomon kanssa tuota työpaikalla kokemaa syrjintää? Vai syrjäydyitkö ihan ite. 

EI esimies voi aikuisia pakottaa pitämään muista tai syömään lounasta. Tiedonkulku ainut

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vai että etätyön tekemisessä uupuu :D ei suinkaan duunarina jonka pitää talvisin tapella autonsakin työpaikalle joka aamu ja sitten ne työpaikan sonnat niskaan.

Tai sitten uupujia on ne, jotka hoitavat etäisesti leppoistelijoiden hommat. Taas ketjussa tyypit selittämässä, että etätyö tarkoittaa vähemmän tekemistä. 

Ei. Lusmuja on niin etätöitä tekevissä kuin konttorilla olevissakin. Esimiehet ovat panostaneet nykyaikana enemmän DEI koulutuksiin, kuin ihmisten työn johtamiseen. Tämän takia on tullut kriisi, kun lusmuilijat lusmuilee. Paniikinomaisesti syytetään etätyöskentelijöitä, eikä huonoa työn johtamista. Kyllä ne ihmiset osaavat konttorillakin lusmuta.

Varmasti lusmuija on kaikissa, mutta edelleen - ketjussa tyypit luettelee työtehtäviä, jotka mystisesti vähenee kun siirtyy etätöihin. Miksiköhän. 

Nytkö ne DEI koulutukset onkin se ongelma. Kuinkas monessa työpaikassa niitä oikeasti on? Niinpä. Keksi sinä vaan uusia tekosyitä. 

Vierailija kirjoitti:

1,5 - 2h työmatkoja per päivä, meluisa maisemakonttori jossa ei omia paikkoja, neukkarit aina täynnä jolloin porukka osallistuu palavereihin maisemakonttorista käsin muiden seasta, lounaspaikat kuin nuijalla lyötyjä 11-12.

Tätä se oli viisi vuotta sitten, nyt olen ollut viisi vuotta lähes täysin etänä. Takaisin en enää mene, eläkkeeseen aikaa vajaa 2 vuotta.

Itse olen jossain määrin työnarkomaani ja ollut etätöissä nyt koronasta lähtien. Kiva kun voi keskittyä työn tekemiseen. Takaisin en mene. Mikäli firma meinaa pakottaan, vaihtuu työnantaja.

Vierailija kirjoitti:

Isot toimitilat kumisee tyhjyyttään ja niiden vuokraajat pelkäävät hyvän lypsylehmän puolesta niin jengi halutaan takaisin toimistolle. Siitä tämä propaganda kumpuaa. 

Totta kai. Toimitilojen vuokraajat päättävät, miten niiden asiakkaat johtaa työntkekijöitään. Ajattelepa tätä nyt hetki. 

Kiinteistösijoittajat tarvitsevat vuokralaisia. Joki hyväveliverkosto näitä juttuja suoltaa, että saadaan rakennukset täyteen ihmisiä taas.

Toisille sopii toisille ei. Minulle sopii, mutta olinkin aina se jota kaikki toimiston tekijät repivät jatkuvasti hihasta ratkomaan omia ongelmiaan. Olin uupumuksen partaalla toimistolla ja melkein irtisanouduin. Nyt jo pidemmän aikaa ollut etänä ja aivan mahtavasti menee. Jos joku haluaa apuani, pyydän siirtämään tehtävän suoraan minulle jolloin jää merkintä aina kuka on oikeasti työn tehnyt. Laitan teamsin älä häiritse tilaan jolloin minua lähestytään vain oikeasti tärkeillä asioilla. Työkaverit ovat aina olleet vain työkavereita, johtuen projektiluonteisesta työstä, kas kun työkaverit vaihtuvat tiuhaan niin mitäs heistä koittaa elämänsä mittaisia ystäviä edes yrittää. On minulla ihan oikeitakin ystäviä. Eipä uuvuta nykyään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse olen saanut säästettyä todella paljon etätöihin siirtymällä. Pystyin myydä auton, kun en enää joudu matkustaa paikkaan, johon ei pääse julkisilla.

 

Jos syö 14 euron lounaan joka päivä ulkona, eli lähitöissä, niin siitä maksaa itse kympin luokkaa vaikka olisi ateriaetukin.

Tämä kertaa 200 työpäivää vuodessa meinaa 2000 euron säästöä miinus keittotarpeet ja leivät mitä kotona syö.

En nyt näkisi tilannetta noin mustavalkoisena. Jos ihminen kokkailee kotona, helppo viedä eväät töihinkin aina välillä. Ja toisaalta kotiinkaan ei ruoka itsekseen ilmaannu eli sinnekin moni tilaa etätöitä tehdessään. Ennen etätöitä söin eväitä toimistolla ehkä noin neljä päivää viidestä, usein enemmänkin. Nykyisin olen viikosta pari kolme päivää toimistolla ja tulee syötyä useammin ulkona, koska ei viitsi samalla tavalla jättää mitään jääkaappiin kun ei välttämättä tiedä milloin tulee seuraavan kerran.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Isot toimitilat kumisee tyhjyyttään ja niiden vuokraajat pelkäävät hyvän lypsylehmän puolesta niin jengi halutaan takaisin toimistolle. Siitä tämä propaganda kumpuaa. 

Totta kai. Toimitilojen vuokraajat päättävät, miten niiden asiakkaat johtaa työntkekijöitään. Ajattelepa tätä nyt hetki. 

Yrityksillä on pitkiä vuokrasopimuksia jotka on tehty ennen korona-aikaa. Johtajien on vaikea perustella omia päätöksiään kun on huomattu että etätyöt ovat tulleet suurelta osin jäädäkseen. Moni aloitti uusissa tuliterissä tiloissa, juuri samaan aikaan kun koronarajoitukset iskivät päälle. On tullut nähtyä tapauksia. Paska homma, mutta jos työt sujuvat etätöissä yhtä hyvin tai usein jopa paremmin kuin konttorilla, niin miksi näiden tekijöiden pitäisi tulla jakamaan vastuuta edeskäypien itse tekemistä virhepäätöksistä?