Jotenkin kauhistuttaa koulujen nykytilanne

Olen opettanut yläkoulussa 24 vuotta. Oman kokemukseni mukaan työrauhassa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Todella rauhattomia ryhmiä on ollut ihan omana kouluaikanakin ja ennen sitä. 

S2-oppilaita on nyt enemmän. He ovat erittäin heterogeeninen ryhmä kaikin tavoin. Joukossa on levottomia ja heikkoja, toisaalta myös kunnianhimoisia ja älykkäitä ja kaikkea siltä väliltä. En katso, että koulujen ongelmat olisivat heistä lähtöisin. Omassa koulussani on nyt noin 20 prosenttia S2-oppilaita. Vakavin pulma tässä ryhmässä on se, että valmistavasta opetuksesta siirretään kielitaidottomia yleisopetukseen jo vuoden jälkeen. Oppilaalle pitäisi saada kunnon kielitaito ensin.  

Luokissa on nykyään entistä enemmän erityisoppilaita. Toki merkittävä osa heistä ei ole paperilla sellaisia mutta käytännössä kyllä. Suurin osa heistä ei häiritse muiden oppilaiden työskentelyä tai oppituntia muuten. Mutta vaatimukset ovat heille liian kovia ja he kärsivät eniten itse. Esimerkiksi autismin kirjon oppilaat ovat tavallisessa luokassa hyvin kuormittuneita. Heikkolahjaiset taas putoavat kokonaan kärryiltä. Opettajalle tilanne aiheuttaa vähintään eettistä stressiä, kun näkee, että oppilas on väärässä paikassa.

Suurin muutos on yleinen tason lasku. Tämä on megatrendi yhteiskunnassa muutenkin. Varusmiehet pärjäävät joka vuosi älykkyysteistessä heikommin. Lasku on alkanut jo kymmeniä vuosia sitten.

Tämän aloituksen kaltainen kauhistelu ei auta mitään. Mielestäni alakouluun pitäisi panostaa ja niin ollaan tekemässäkin. Perustaitojen opetusta pitää lisätä. Nyt yläkouluun tulee paljon oppilaita, joiden opiskelutaidot eivät ole riittävät.

Vierailija kirjoitti:

Olen opettanut yläkoulussa 24 vuotta. Oman kokemukseni mukaan työrauhassa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Todella rauhattomia ryhmiä on ollut ihan omana kouluaikanakin ja ennen sitä. 

S2-oppilaita on nyt enemmän. He ovat erittäin heterogeeninen ryhmä kaikin tavoin. Joukossa on levottomia ja heikkoja, toisaalta myös kunnianhimoisia ja älykkäitä ja kaikkea siltä väliltä. En katso, että koulujen ongelmat olisivat heistä lähtöisin. Omassa koulussani on nyt noin 20 prosenttia S2-oppilaita. Vakavin pulma tässä ryhmässä on se, että valmistavasta opetuksesta siirretään kielitaidottomia yleisopetukseen jo vuoden jälkeen. Oppilaalle pitäisi saada kunnon kielitaito ensin.  

Luokissa on nykyään entistä enemmän erityisoppilaita. Toki merkittävä osa heistä ei ole paperilla sellaisia mutta käytännössä kyllä. Suurin osa heistä ei häiritse muiden oppilaiden työskentelyä tai oppituntia muuten. Mutta vaatimukset o

Sanna Marin ja Li Andesson  kumppaneineen tunkivat opetukseen lainarahaa ja tulos oli nolla. 

Vierailija kirjoitti:

Kertokaa vaikka lähiaikojen tapahtumia tai tilanteita nykykouluista. Ap

Ainakin ymmärtääkseni koulujen ulko-ovia lukitaan päivisin nykyään enemmän kuin aiemmin, turvallisuussyistä. 

Vierailija kirjoitti:

80-luvulla oli ihan samanlaista opettajasta riippuen. Ainakin meilläpäin harvoilla opettajilla oli sitä auktoriteettia pitää luokka hiljaisena. Sulla on muistikuvat muuttuneet ja kuvittelet että ennen oli paremmin. Kannattaa tutustua miten muisti toimiin ja miten se ei toimi. Sitten otat sen melonin pois perseestä niin olosi helpottuu

Toimiva kuri katosi 60-luvulla, kun ruumiillisen kurituksen käytöstä kouluissa luovuttiin. Se sai aikaan sen, että ainoastaan poikkeuksellisen hyvän luontaisen auktoriteetin omaavat opettajat pystyivät enää saamaan luokan hiljaiseksi.

En ole oikein osannut huolestua koska omilla lapsilla mennyt hyvin koulussa. Toinen on melulle herkkä ja keskittyy paremmin kotona, mutta muuten molemmat tykkää koulusta ja hoitaa läksynsä ja saa hyviä arvosanoja, ihan tossa kunnallisessa, Helsinki on paikkakunta.  

Mutta ehkä tässä no eroja koulujen välillä. Jos on päättänyt muuttaa kehyskuntien lähiöihin niin koulut voi olla toisenlaisia.