Vanhempi, oletko hyppinyt lapsesi opettajan silmille?
Eli määräillyt opettajaa eli antanut suoraa negatiivista palautetta?
Kommentit (22)
Tavallaan. Toisen penskan open kolmannen silmän viereen olen pari kertaa hyppinyt. Kiva gimma.
Vierailija kirjoitti:
Tietämättäni, kyllä. Lapsen luokalla oli aivan kamala lapsi, joka aiheutti ihan hirveää pahoinvointia monelle oppilaalle. Pidin tästä keskustelua yllä ja vaadin toimia tilanteen korjaamiseksi.
Opettaja soitti itkuisena ja valitti, että en ole mihinkään tyytyväinen.
Nuo lapset ovat nykyään aikuisia ja tuon lapsen toiminta osoittautui vahvasti narsistiseksi. Ei opettajalla varmaan ollut tuohon mitään resursseja tai liekö ymmärrystäkään, että jälkikäteen kävi sääliksi. Mutta reagoin oman lapseni pahoinvointiin tuossa tilanteessa, mielestäni asiallisesti. Toki tiukasti.
Todella veemäistä toimintaa kaataa kaikki opettajan niskaan. Sinun olisi pitänyt esimerkiksi ottaa yhteyttä rehtoriin tai kouluvirastoon ja vaatia luokkaan lisäresursseja tai tehdä lasu kyseisestä lapsesta.
Koulun kurinpitokeinot toimivat vain mieleltään terveisiin lapsiin. Ne eivät merkitse mitään persoonallisuushäiriöiselle. Esimerkiksi antisosiaalinen persoonallisuus, joka äärimmäisenä on psykopatiaa, ei yleensä reagoi rangaistuksiin positiivisesti. Myöskään empatian herätteleminen ei toimi, jos oppilas ei kykene kokemaan empatiaa normaalilla tavalla. Jos luokassa on tämmöinen oppilas, ei opettaja voi sille mitään. On kohtuutonta itkettää opettajaa, joka varmasti tekee parhaansa. Pahimmassa tapauksessa oppilas on perinyt häiriön vanhemmiltaan, joiden kanssa toimiminen rasittaa opettajaa entisestään.
Minulla esimerkiksi on erittäin hyvät metodit kiusaamiseen puuttumiseen. Olen saanut monet kerrat kiusaamisen loppumaan. Mutta persoonallisuushäiriöisiin nämä keinot eivät tepsi. Heille ei merkitse mitään istua jälkässä. Myöskään se, että muut eivät pidä heistä, ei ole heille relevanttia niin kauan kuin heitä "kunnioitetaan" eli pelätään. Muiden kärsimys on heille pikemminkin palkinto.
T. Opettaja
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tietämättäni, kyllä. Lapsen luokalla oli aivan kamala lapsi, joka aiheutti ihan hirveää pahoinvointia monelle oppilaalle. Pidin tästä keskustelua yllä ja vaadin toimia tilanteen korjaamiseksi.
Opettaja soitti itkuisena ja valitti, että en ole mihinkään tyytyväinen.
Nuo lapset ovat nykyään aikuisia ja tuon lapsen toiminta osoittautui vahvasti narsistiseksi. Ei opettajalla varmaan ollut tuohon mitään resursseja tai liekö ymmärrystäkään, että jälkikäteen kävi sääliksi. Mutta reagoin oman lapseni pahoinvointiin tuossa tilanteessa, mielestäni asiallisesti. Toki tiukasti.
Todella veemäistä toimintaa kaataa kaikki opettajan niskaan. Sinun olisi pitänyt esimerkiksi ottaa yhteyttä rehtoriin tai kouluvirastoon ja vaatia luokkaan lisäresursseja tai tehdä lasu kyseisestä lapsesta.
Koulun kurinpitokeinot toimivat vain mieleltään terveisiin lapsiin. Ne eivät merkitse mitään persoonallisuushäiriöiselle. Esimerkiksi antisosiaalinen persoonallisuus, joka äärimmäisenä on psykopatiaa, ei yleensä reagoi rangaistuksiin positiivisesti. Myöskään empatian herätteleminen ei toimi, jos oppilas ei kykene kokemaan empatiaa normaalilla tavalla. Jos luokassa on tämmöinen oppilas, ei opettaja voi sille mitään. On kohtuutonta itkettää opettajaa, joka varmasti tekee parhaansa. Pahimmassa tapauksessa oppilas on perinyt häiriön vanhemmiltaan, joiden kanssa toimiminen rasittaa opettajaa entisestään.
Minulla esimerkiksi on erittäin hyvät metodit kiusaamiseen puuttumiseen. Olen saanut monet kerrat kiusaamisen loppumaan. Mutta persoonallisuushäiriöisiin nämä keinot eivät tepsi. Heille ei merkitse mitään istua jälkässä. Myöskään se, että muut eivät pidä heistä, ei ole heille relevanttia niin kauan kuin heitä "kunnioitetaan" eli pelätään. Muiden kärsimys on heille pikemminkin palkinto.
Kouluissa ei juuri ole mitään kurinpitokeinoja jäljellä. Tästä syystä opettaja on usein avuton ja voimaton aivan tavallistenkin lasten häiriökäytöksen edessä. Yhä useammin käy niin, että luokkaa ei vain kiinnosta opetuksen seuraaminen, jolloin opettaja joutuu keskeyttämään opetuksen ainakin lopputunnin ajaksi. Lapset eivät myöskään välttämättä suostu pysymään luokkahuoneessa vaan vaeltelevat ulos ja sisään.
En hypi kenenkään silmille, sehän olisi noloa. Sanon kyllä asiani ja tarpeessa annan kaiken palautteen mutta en ole silmille hyppijä. Opettajissa näitä taas kyllä on, kaikki aikuisetkaan eivät ole niin kovin vahvoja psyykkisesti että kestäisivät tätä elämää.
Opettajiksi hakeutuu ylikilttejä kympin tyttöjä jotka eivät kestä sitä tilannetta missä pitäisi asettaa kova kovaa vastaan.
En oikein keksi, miksi olisin ojentanut opettajaa. Ihan normaalisti olemme viestitelleet ja keskustelleet.
Kerran oltiin kuusysissä ja samalla kertaa istuin miesopen naamalle. Ihan pyynnöstä.
Vierailija kirjoitti:
En oikein keksi, miksi olisin ojentanut opettajaa. Ihan normaalisti olemme viestitelleet ja keskustelleet.
Ojentaa täytyy jos opettaja esimerkiksi itse alkaa hyppimään silmille. Sellainenkaan ei ole soveliasta käytöstä.
Vierailija kirjoitti:
Kerran oltiin kuusysissä ja samalla kertaa istuin miesopen naamalle. Ihan pyynnöstä.
En silmille mutta tein ylösalas liikettä lapseni miesopen keskivartalon päällä muutamana yönä.
YyHoo-äippä
Opetus in verovaroin toteutettu.Hommani on opettaa tiettyjä aineita.Vanhempien vastuu kasvattaa jälkikasvunsa.En kanna tippaakaan huolta jos kieroonkasvaneelle ei mene oppi päähän.Häiriköt laitan ulos loukasta, menkööt vaikka narkkaanaan.Katson Vilman 2 kertaa viikossa ja tyhmiin kysymyksiin en edes vastaa.
Nyt vanhempien aika ottaa vastuu.
T ope
Ei minua nyt ihan määräilty ole, mutta välillä tulee ihan ihmeellisiä ideoita.
Yksi huoltaja esitti, että pitäisin minuutilleen kirjaa myöhästymisistä ja sitten istuttaisin sen verran aina heti koulun jälkeen. Ilmeisesti hän sekoitti minut luokanopettajaan. Yläkoulun luokanvalvojana voi opettaa sataa oppilasta eli vaikkapa viitta ryhmää päivässä. Minun lukkarini on ihan erilainen kuin valvontaluokan, joka on milloin matikanopen ja milloin köksänopen hoteissa. En välttämättä tapaa heitä moneen päivään tunneilla. Minulla voi tunnit loppua joskus yhdeltä ja osalla valvontaluokasta kahdelta ja toisella puoliskolla puoli neljältä. Oppilaat eivät mitenkään välttämättä käskettäessä "muista" tulla paikalle, joten heidät pitäisi käytännössä käydä noutamassa eri puolilta koulua.
Tällaisessa palapelissä menisi pahimmillaan varmaan tuntikausia työaikaa, kun kyttäisin muiden opettajien merkintöjä ja pitäisin minuutilleen kirjaa kaikesta ja patistaisin oppilaita päivän jälkeen ja jäisin itse aina odottelemaan milloin kenenkin tuntien päättymistä. Kun ottaa huomioon, että nettoan luokanvalvojuudesta noin satasen kuussa (sisältää luokanvalvojantunnit- ja -vartit, kaikki vanhempainillat ja palaverit, jälkät ja poissaolojen seurannat jne.) niin pidän toivetta kohtuuttomana. Kaikki tämä härvääminen olisi siis ollut käytännössä palkatonta työtä minulle.
Huoltajan olisi hyvä käsittää, että hän ei omasta muinaisesta oppilaskokemuksestaan huolimatta ymmärrä opettajan työstä juuri mitään. Siksi kannattaisi esittää niitä vaatimuksia vähän varovaisemmin ja miettiä ehkä hetken aikaa tilannetta opettajankin näkökulmasta.
Vierailija kirjoitti:
Opettajiksi hakeutuu ylikilttejä kympin tyttöjä jotka eivät kestä sitä tilannetta missä pitäisi asettaa kova kovaa vastaan.
Tämä. Ihmettelen miksi ei uskalleta sanoa äänen, että iso osa koulujen ongelmista johtuu ideologia edellä naisopettajista, ketkä eivät pysty saamaan auktoriteettia oppilaiden edessä. Esim. monet S2-ongelmat korjaantuisivat jos kouluissa olisi enemmän miesopettajia.
Vierailija kirjoitti:
Opettajiksi hakeutuu ylikilttejä kympin tyttöjä jotka eivät kestä sitä tilannetta missä pitäisi asettaa kova kovaa vastaan.
Ei pidä paikkaansa, että oppilaiden kanssa pärjää asettamalla kova kovaa vastaan. Tuo johtamistyyli ei tuota parhaita tuloksia työelämässäkään, eikä varsinkaan lasten ja nuorten kanssa. Ja tämän sanon yli 20 vuoden kokemuksella sellaisena opettajana, joka on aina pärjännyt niiden vaikeidenkin ryhmien kanssa. Tehokkaimmat ryhmänhallinnan keinot ovat huumori ja välittämisen osoittaminen yhdistettynä toki siihen, että jaksaa sitkeästi vaatia työntekoa oppilailta. Äkseeraaminen ja rankaiseminen ovat tehottomia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opettajiksi hakeutuu ylikilttejä kympin tyttöjä jotka eivät kestä sitä tilannetta missä pitäisi asettaa kova kovaa vastaan.
Ei pidä paikkaansa, että oppilaiden kanssa pärjää asettamalla kova kovaa vastaan. Tuo johtamistyyli ei tuota parhaita tuloksia työelämässäkään, eikä varsinkaan lasten ja nuorten kanssa. Ja tämän sanon yli 20 vuoden kokemuksella sellaisena opettajana, joka on aina pärjännyt niiden vaikeidenkin ryhmien kanssa. Tehokkaimmat ryhmänhallinnan keinot ovat huumori ja välittämisen osoittaminen yhdistettynä toki siihen, että jaksaa sitkeästi vaatia työntekoa oppilailta. Äkseeraaminen ja rankaiseminen ovat tehottomia.
Jos äkseeraaminen ja rankaiseminen ovat tehottomia, niin miksi yhteiskunta ylläpitää viranomaisia joiden tehtävä on juurikin äkseerata ja rangaista? Miksei esimerkiksi sakkoja korvata huumorilla ja välittämisen osoittamisella?
Vierailija kirjoitti:
Tietämättäni, kyllä. Lapsen luokalla oli aivan kamala lapsi, joka aiheutti ihan hirveää pahoinvointia monelle oppilaalle. Pidin tästä keskustelua yllä ja vaadin toimia tilanteen korjaamiseksi.
Opettaja soitti itkuisena ja valitti, että en ole mihinkään tyytyväinen.
Nuo lapset ovat nykyään aikuisia ja tuon lapsen toiminta osoittautui vahvasti narsistiseksi. Ei opettajalla varmaan ollut tuohon mitään resursseja tai liekö ymmärrystäkään, että jälkikäteen kävi sääliksi. Mutta reagoin oman lapseni pahoinvointiin tuossa tilanteessa, mielestäni asiallisesti. Toki tiukasti.
Tuossa kohtaa pitää tehdä niitä palstalaisten vihaamia lasuja. Tiedän kokemuksesta että se on ainoa keino saada asiaan jotain tolkkua, vaikka se onkin raskasta ja epäreilua niitä kiusattuja lapsia ja heidän vanhempiaan kohtaan. Kummasti alkaa koulultakin löytyä keinoja kun asia etenee pidemmälle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tietämättäni, kyllä. Lapsen luokalla oli aivan kamala lapsi, joka aiheutti ihan hirveää pahoinvointia monelle oppilaalle. Pidin tästä keskustelua yllä ja vaadin toimia tilanteen korjaamiseksi.
Opettaja soitti itkuisena ja valitti, että en ole mihinkään tyytyväinen.
Nuo lapset ovat nykyään aikuisia ja tuon lapsen toiminta osoittautui vahvasti narsistiseksi. Ei opettajalla varmaan ollut tuohon mitään resursseja tai liekö ymmärrystäkään, että jälkikäteen kävi sääliksi. Mutta reagoin oman lapseni pahoinvointiin tuossa tilanteessa, mielestäni asiallisesti. Toki tiukasti.
Todella veemäistä toimintaa kaataa kaikki opettajan niskaan. Sinun olisi pitänyt esimerkiksi ottaa yhteyttä rehtoriin tai kouluvirastoon ja vaatia luokkaan lisäresursseja tai tehdä lasu kyseisestä lapsesta.
Koulun kurinpitokeinot toimivat vain mieleltään terveis
Todella veemäistä vaatia vanhemmilta sitä vaivannäköä ja osaamista, joka opettajalla kuuluisi koulutuksensakin puolesta olla. Opettajalla on paljon suuremmat mahdollisuudet nähdä se kiusaaminen, tietenkin on siis myös enemmän syyllinen jos ei puutu asiaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tietämättäni, kyllä. Lapsen luokalla oli aivan kamala lapsi, joka aiheutti ihan hirveää pahoinvointia monelle oppilaalle. Pidin tästä keskustelua yllä ja vaadin toimia tilanteen korjaamiseksi.
Opettaja soitti itkuisena ja valitti, että en ole mihinkään tyytyväinen.
Nuo lapset ovat nykyään aikuisia ja tuon lapsen toiminta osoittautui vahvasti narsistiseksi. Ei opettajalla varmaan ollut tuohon mitään resursseja tai liekö ymmärrystäkään, että jälkikäteen kävi sääliksi. Mutta reagoin oman lapseni pahoinvointiin tuossa tilanteessa, mielestäni asiallisesti. Toki tiukasti.
Tuossa kohtaa pitää tehdä niitä palstalaisten vihaamia lasuja. Tiedän kokemuksesta että se on ainoa keino saada asiaan jotain tolkkua, vaikka se onkin raskasta ja epäreilua niitä kiusattuja lapsia ja heidän vanhempiaan kohtaan. Kummasti alkaa koulultakin löytyä keinoja kun asia etenee pidemmälle.
Huostaanotto on todella kallis keino puuttua asioihin. Ja sekin johtaa vain siihen, että jatkossa lapsi sitten kiusaa muita siellä lastenkodissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opettajiksi hakeutuu ylikilttejä kympin tyttöjä jotka eivät kestä sitä tilannetta missä pitäisi asettaa kova kovaa vastaan.
Ei pidä paikkaansa, että oppilaiden kanssa pärjää asettamalla kova kovaa vastaan. Tuo johtamistyyli ei tuota parhaita tuloksia työelämässäkään, eikä varsinkaan lasten ja nuorten kanssa. Ja tämän sanon yli 20 vuoden kokemuksella sellaisena opettajana, joka on aina pärjännyt niiden vaikeidenkin ryhmien kanssa. Tehokkaimmat ryhmänhallinnan keinot ovat huumori ja välittämisen osoittaminen yhdistettynä toki siihen, että jaksaa sitkeästi vaatia työntekoa oppilailta. Äkseeraaminen ja rankaiseminen ovat tehottomia.
Kyllä mun koulutaivalta olisi auttanut se, jos kiusaajalle olisi joku pistänyt kuria. Olisi syntynyt sellainen kuva, että minullakin on merkitys. Jos työpaikalla joku haukkuisi, hakkaisi ja yrittäisi muillakin tavoin ahdistella minua niin kyllä siihen puututtaisiin järeämmillä keinoilla kuin jollain huumorilla.
Tietämättäni, kyllä. Lapsen luokalla oli aivan kamala lapsi, joka aiheutti ihan hirveää pahoinvointia monelle oppilaalle. Pidin tästä keskustelua yllä ja vaadin toimia tilanteen korjaamiseksi.
Opettaja soitti itkuisena ja valitti, että en ole mihinkään tyytyväinen.
Nuo lapset ovat nykyään aikuisia ja tuon lapsen toiminta osoittautui vahvasti narsistiseksi. Ei opettajalla varmaan ollut tuohon mitään resursseja tai liekö ymmärrystäkään, että jälkikäteen kävi sääliksi. Mutta reagoin oman lapseni pahoinvointiin tuossa tilanteessa, mielestäni asiallisesti. Toki tiukasti.